Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    elämä voittaa

    moi kaikki. kärsin paniikkihäiriöstä joka alkoi yläasteen ysillä. Ammattikoulu oli yhtä helvettiä. Tuli paljon poissaoloja kun ei yksinkertaisesti voinut olla koulussa kohtauksien takia. Sitten pidin välivuoden ja muutin toisella paikkakunnalle uuden koulun vuoksi. Täällä menin terkkarille joka ohjasi psykologille jolla kävin kerran ja takaisin en menny vaikka olis pitäny. Täyttä soopaa. Onneksi psyko suositteli lääkehoitoa ja eikun lääkäriin joka määräsi cipralezia. Sen jälkeen oireet on pysyneet aika hyivin poissa, pieniä juttuja lukuun ottamatta. En ois ikinä uskonu pääseväni siitä kauheasta tunteesta eroon joka paniikkihäiriöstä aiheutuu mutta hyvältä näyttää. Tsemppiä kaikille kohtalontovereille. Älkää luopuko toivosta ;)
    2515
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Onnittelen.

    Äänestä

    sain pari viikkoa sitten ensimmäisen kohtaukseni ja se kummittelee vieläkin mielessä.. sen jälkeen ollut väsynyt ja ahdistunut olo ja kaikki pelottaa..aloitin terapian mutta lääkitys pelottaa, en suostunut aloittamaan vielä vaikka lääkäri suositteli. onko lääkkeestä todella apua? kiva kuulla selviytymisestäsi, ehkä minäkin pääsen siitä yli..:)

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    selvisin sittenkin kirjoitti:

    moi kaikki. kärsin paniikkihäiriöstä joka alkoi yläasteen ysillä. Ammattikoulu oli yhtä helvettiä. Tuli paljon poissaoloja kun ei yksinkertaisesti voinut olla koulussa kohtauksien takia. Sitten pidin välivuoden ja muutin toisella paikkakunnalle uuden koulun vuoksi. Täällä menin terkkarille joka ohjasi psykologille jolla kävin kerran ja takaisin en menny vaikka olis pitäny. Täyttä soopaa. Onneksi psyko suositteli lääkehoitoa ja eikun lääkäriin joka määräsi cipralezia. Sen jälkeen oireet on pysyneet aika hyivin poissa, pieniä juttuja lukuun ottamatta. En ois ikinä uskonu pääseväni siitä kauheasta tunteesta eroon joka paniikkihäiriöstä aiheutuu mutta hyvältä näyttää. Tsemppiä kaikille kohtalontovereille. Älkää luopuko toivosta ;)

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu