Reiteri

Minulla On Reiterin tauti. Välillä se on pitkiä aikoja poissa, mutta on tullut sitten takaisin jostakin syystä. Isot stressihommat ovat laukaisseet sen. Liikkunut olen oireettomina aikoina paljonkin, eikä se ole siitä huonoa tykännyt. Päin vastoin. Lääkkenä on nyt Trexan ja kortisoni. Pää on nyt vähän sekaisin, tuntuu ettei em. lääkityskään oikein sopisi. Tsemppiä, liikuntaa, rakkautta ja mahd. vähän stressiä niin kyllä sen kanssa pärjää.

Reiterijuttua vielä. Jatkan vastausta vielä sen verran, että töissä olen ollut käytännössä koko ajan. Lyhyitä sairaslomia lukuunottamatta. Tauti puhkesi 80-luvun alussa, ja silloin olin huonossa kunnossa puolisen vuotta. Polvet, ranteet ja nilkat tulehtuivat. Sitten oli n. 15-vuoden paussi lähes ilman oireita. Harrastin kaikkea mahdollista, esim. maratooneja, laturetkiä, vaellusta, rallia, moottoripyöriä yms. Nyt sitten 2005 vuonna alkoivat jälleen isommat vaikeudet, kun stressipisteet nousivat tarpeeksi korkealle. Stressin aiheuttajina olivat burnout, epäluottamus työpaikalla, avioero, taloudelliset huolet eli liian iso pumpsi kerralla kannettavaksi. Ensin kipeytyi selkä, sitten oikea kantapää ja akilles, sitten vasemman jalan varpaat, sitten vasen ranne ja vielä niskakin. Olen ollut kuitenkin töissä, mutta rimaa hipoen. Teen istumatyötä. Mainitsemieni lääkkeitten lisäksi jatkuvassa käytössä on ollut mobic. Nyt tauti on ehkä hiukan hellittänyt, ja elän toivossa, että se siitä vielä helpottaa. Toiveena on vielä, että voisin maratonin hölkkäillä. Sauvakävelyllä olen jo käynyt. Niin, se vielä että olen 50-v mies. Onnea ja kaikkea hyvää Teille. Positiivinen ja iloinen, sekä elämänhaluinen mieli olisivat hyviä asioita tässäkin taudissa, jos vaan jotekin niin jaksaisi elellä.