Tarve omistaa ystäviä on aivoihimme ohjelmoitu vietti, joka on selviytymisen kannalta myönteinen. Ryhmässä kaataa mammutin helpommin kuin yksin. Eikö ole surullista kuinka emme ole vapaita, vaan tällaiset evoluution kyhäilemät vietit määräävät elämäämme?
Minusta on surullista lukea täällä ihmisten voivottelua yksinäisyyden johdosta. Ymmärtäkää että se on vain aivoihinne muodostunut vietti. Taistelkaa sitä vastaan ja ymmärtäkää että elämää on muuaallakin kuin kaveeraamisessa. Ihmisten määrä ympärillänne ei määrittelee arvokkuuttane; te itse määrittelette itsenne. Suuri kaverimäärä ei tee teistä parempaa ihmistä. Me olemme yksilöitä.
Kaveeraamisen huono puoli on siinä ettei saa määrätä itse itsestään; kaveriporukka määrää. Silloin et enään ole yksilönä elossa vaan puolikuollut porukan osanen ilman omaa päätäntävaltaa. Onhan se tosiaan tyydyttävä tie, myönnetään, ja siksi useimmat sen valitsevat.
Minusta on surullista lukea täällä ihmisten voivottelua yksinäisyyden johdosta. Ymmärtäkää että se on vain aivoihinne muodostunut vietti. Taistelkaa sitä vastaan ja ymmärtäkää että elämää on muuaallakin kuin kaveeraamisessa. Ihmisten määrä ympärillänne ei määrittelee arvokkuuttane; te itse määrittelette itsenne. Suuri kaverimäärä ei tee teistä parempaa ihmistä. Me olemme yksilöitä.
Kaveeraamisen huono puoli on siinä ettei saa määrätä itse itsestään; kaveriporukka määrää. Silloin et enään ole yksilönä elossa vaan puolikuollut porukan osanen ilman omaa päätäntävaltaa. Onhan se tosiaan tyydyttävä tie, myönnetään, ja siksi useimmat sen valitsevat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
itsestäni ja kavereista saa henkisiä voimia.
Olen ajatellut paljon juuri tätä ongelmaa. Täysin rationaalisesti ajateltuna ystävyys ja rakkaus ovat vain evoluution toutetta. Täysin rationaalinen voisi haistattaa paskat moisille tunteille. Mutta kun kuitenkin olemme kaikki ihmisiä, "vankeina" tässä ruumiissa, emme voi päästä eroon näistä tunteista ja niitten kaipuusta. Emmehän myöskään voi päästä irti tarpeesta esim. syödä. Olen myös samaa mieltä kanssasi siitä että jos on kokoajan muitten kanssa ei koskaan kohtaa iteänsä vaan elää osana kaveriporukkaa, ei omana yksilönä. Esim. filsofi Martin Heidegger kirjoittaa elämisestä esineenä muitten esineitten joukossa ja omana itsenä elämisen eroista. Hän myös sanoo että elämä esineenä voi olla hyvin tyydyttävää ja helppoa, ei tarvitse miettiä absurdeja existentiaalisia kysymyksiä ym.
"Mutta kun kuitenkin olemme kaikki ihmisiä, "vankeina" tässä ruumiissa, emme voi päästä eroon näistä tunteista ja niitten kaipuusta."
Sepä se. Näille evoluution muokkaamille tarpeille kun ei useimmiten mitään mahda. Jos yrittää sysätä ne pois päiväjärjestyksestä, tulee nopeasti hulluksi. Tai siis "hulluksi". Mitä hulluus loppujen lopuksi on? Kuinka kaukana kaveriporukassa riehuminen on hulluudesta? Ei kovinkaan kaukana. Se on vain yleisesti hyväksyttyä hulluutta, jota kutsutaan terveydeksi.
Niin, hulluushan on vain "normaalien" ihmisten keksimä kategoria heistä poikkeaville ihmisille. Monet ns. hulluthan sanovat että vasta keskellä psykoosikohtausta (anteeksi psykologit, termistöni on varmasti aivan väärä)sitä oikeasti elää. Paras keino päästä eroon inhimillisistä tarpeistaan on varmaan omaksua äärimmäisen askeettinen elämäntapa tai asettua vaikkapa luostariin. Siksihän esim luostarilaitos on syntynyt, että olisi paikka missä voi olla totuuden äärellä (oli se sitten jumala tai joku muu), mahdollisimman erityksissä kaikenlaisista ärsytyksistä.
..usko evoluutioon. Rakkaus, ystävyys ja läheisyys ovat kyllä jotain aivan muuta, mitä ei niin vain määritelläkään tai laiteta pieniin teorioihin.
Nyt ei ollutkaan kyse uskomuksista vaan faktoista.
On sopiva kumppani, muttei sitä ahdistavaa ja itseään rajoittavaa kaveripiiriä? Tuo tilannehan on oikein hyvä. Ymmärtävä ja mukava, ehkä myös hieman persoonaltaan samankaltainen kumppani antaa rakkaansa olla oma, selkeä yksilönsä.
Huonot kaverit hiiteen. Juuri sellaiset, joille joutuu teeskentelemään. Olen aivan samaa mieltä.
Jos sellaisen ihmisen olet löytänyt, en voi kuin sanoa että olet yksi maailman onnekkaimmista ihmisistä.