Siinä ne seisoivat TS:n kuvassa, Jukka Mikkola sdp, Seppo Lehtinen sdp, Jarkko Virtanen sdp ja Aila Harjanne kok ottamassa tyytyväisinä vastaan
tämän vuosituhannen suurinta turkulaiskähmintää. Kaupungin ei pitäisi missään tapauksessa hyväksyä tällaista "lahjoitusta" pennisillalle.
tämän vuosituhannen suurinta turkulaiskähmintää. Kaupungin ei pitäisi missään tapauksessa hyväksyä tällaista "lahjoitusta" pennisillalle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Verotulot ja mm. kaikki valtion avustusket ja tuloutukset kunnille kerätään samaan kunnan pohjattomaan kukkaroon, josta valtavat rahamäärät sitten hallitsemattomasti rantautuvat euro eurolta mikä mihinkin arvaamattomaan suuntan.
Lahjoitus on siitä hyvä, että rahan käyttökohde on määritelty nimeltämainitun sillan suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä ei voi käyttää mihinkään muuhun kähmintään, ei golfratojen, jääkiekkohallien, kilpa-autoratojen, parkkiluolien, hömppätapahtumien tai vaikkapa lautakuntamatkailun tarpeisiin!
Kuka kertoisi yhdenkin syyn miksi kaupungin ei pitäisi ottaa vastaan lahjoitusta?
Kytkykauppa sidottuna historialliseen,arvokkaaseen rakennukseen,mistä tietääkseni ei edes tarjouskilpailua järjestetty!
Haisee MÄDÄNNEELLE TURUNTAUDILLE!
TÄSSÄ YKSI SYY!
"Lahjoitukseen" liittyvä ehto Kauppiaskadun rantakiinteistön ostosta alihintaan 750.000 eurolla on ennen kuulumatonta. Samasta kiinteistöstä on tarjottu yli miljoona ja nyt kai jo kaksi miljoonaa. Siinä syytä kerrakseen olla hyväksymättä häpeälllistä kytkylahjoitusta.
Jos kaupunki myy mainitut rakennukset kahdella miljoonalla, raha samantien valahtaa kokonaisuudessaan kaupungin kukkaron reijistä muihin tarpeisiin, muttei sillan rakentamiseen.
Vain sinisilmäinen voi kuvitella, että joskus jostain löytyisi vastaavasti "säästöjä".
Tässä väistämättä tulee mieleen,millaisen kytkykaupan takana taannoin sutena rakennettu Myllysilta olikaan!?Vai kuinka?
Hyvä,kun ei Aurajoen mutiin luhistunut.
Myllysillan suunnittelu, sijoitus ja rakentyaminen ne vasta farsseja olivatkin. Oikein hihityttää vieläkin. Nimeksikin piti tulla Alienden silta!
yksi kohta väärin, ja sillasta tuli sellainen, että se melkein notkahti jokeen.
kuinka joku voi nykypäivänä edes kuvitella voivansa jatkaa Turun tautista kähmintää ja kaupungin sosiaalidemokraatit olivat jo käsi ojossa menossa taas pahasti lankaan. Hävetköön koko sakki!
Kaupunginhallituksen toiminta ja silta- sekä historialliseen talo -asiaan kytköksisssä olevat lautakunnat toimintoineen tulee asettaa kyseenalaisiksi.
Mielestäni eivät voi jatkaa asioita ryssineellä kokoonpanolla enää asian tullessa uudelleen käsittelyyn.Sen verran ovat sormet paskaan tarttuneet,että eikö kyseessä ole jo jääviys??!!
Sillan rakentamiseksi oli esitetty kaksi vaihtoehtoa: perinteinen silta virtapilareineen ja modenri pilariton - aikanaan Suomen ohuimmaksi mainostettu - sirorakenteinen "avaruusajan" silta.
Kaupungin virkakoneisto oli päätynyt kestävyyden kannalta varmempaan perinteiseen siltamalliin, tyyliin Martinsilta. Toisin kuitenkin kävi. Ankaran lobbauksen jälkeen luottamusmiehet valitsivat modernin ratkaisun, pitihän turkulaisten sentään jossain näyttää osaavansakin - ainakin aina ajan hermolla olleet tamperelaiset olisi lyöty ällikällä.
Silta ehti saada jo valtakunnallisen "vuoden betonityö"- palkinnonkin!
Kun silta sitten oli valmistumaisillaan - rakenteiden vaatima betonin kuivumisaika ei ollut ehtinyt edes umpeutua - kaupunki, sillan käyttöönotossa hätäillessään, ajatti kaksikymmentä täydessä hiekkalastissa ollutta kuorma-autoa koekuormitukseksi sillan uutuuttaan hohtavalle kannelle. Koekuormitus uskallettiin tehdä, koska silta oli suunniteltu viisikaistaiseksi, mutta ensi vaiheessa käyttöön oli otettu vasta kolme.
Mitä tapahtui? Ihmettä katsomaan saapuneiden kaupunkilaisten kauhuksi sillan kehuttu kaarimuoto notkahti, sen kannen pudotessa monta senttiä!
Vasta perusteellisten tutkimusten jälkeen arveltiin julkisuudessa, että suunnitelmissa (silloin uraa uurtaneissa tietokoneajoissa) oli inhimillinen virhe. Jossain kohdassa ilmeisesti oli laskelmiin ikävällä tavalla vaikuttavaan lukuun tullut merkkivirhe: plusmerkkiseksi tarkoitettu suure oli merkitty miinusmerkkiseksi!
Myöhemmin siltaa, ainakin osittain suunnittelijan kustannuksella, vahvistettiin lisäämällä sen alle esijännitettäviä vetotankoja. Siltaa ei kuitenkaa saatu nousemaan suunniteltuun muotoonsa.
Silta ei tämän jälkeen enää täyttänyt sille vesioikeuden asettamaa minimialikulkukorkeutta. Ei myöskään liene varmaa, voidaanko sen kaistalukua turvallisesti nykyisestä lisätä. Lisäksi huomattakoon, että se ei enää ollut rakenteeltaan eikä ulkonäöltään se valtuuston, vastoin virkamiesesitystä valitsema "Suomen ohuin ja kevein silta"! Ainakin sen hieno kaarimuoto näyttää selvästi keskeltä lässähtäneeltä.
vasta kun valitetaan EU:hun ja saadaan päätös, niin ovat kaupunginhallituksen höynäytetyt demaritkin huuli pyöreänä.
Muistelinkin että aiheesta oli keskustelut tällä palstalla.
Mahtaako siitä enää edes tulla kalua.