Mitä tehdä jos ei vaan enää kertakaikkiaan jaksa? :(
kyllästynnä...
.. elämään
91443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaikenikäisillä tulee silloin tällöin stoppi-tunne elämässä.
Vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, mutta ne ovat vaan hetken esteitä, siis risuaitoja joiden yli pääsee kun oikein ponnistaa.
Käynti lääkärillä pois sulkee sairaudesta johtuvan masennuksen tai sitten sieltä saa apua sekä ohjeita masennuksen voittamiseksi.
Oma apu melkein sanoisin parasta jos ei mitään muuta ole tehtävissä.
Aloita ihan puhtaalta pöydältä, älä katso eiliseen, olipa siellä mitä tahansa piste.
1. Vitamiinien ostoon mars, mars.
2. Masentavat ihmissuhteet, sano niille stop.
3. Aloita liikunnan harrastaminen, kun lenkkeilee
se ei maksa mitään joko yksin tai jonkun
toisen kanssa. Mutta jos ei löydy ihmistä
joka toisi iloa lenkkipolullesi astele yksin.
Se piristää.
4. Syö ruokaa mistä pidät, mutta älä ylensyö.
5. Lopeta tupakointi sekä runsaan alkoholin
käyttö. Nauti lasillisesta silloin tällöin.
6. Jos syksy masentaa, mene ulos löydät sieltä
tosiaan kauniita värejä luontoäidin maalaamia.
7. Hymyile useimmin, tulet siitä iloiseksi
itsekkin.
Voimia ja tsemppiä!
Kallonkutistajat varmasti antavat ammattiapua,vaan paras apu on lähellläsi,Ystäväsi.
Rahikaisella! Sovittelin pari viikkoa sitten jo haulikon piippua leuan alle...
Mutta sitten tuli mieleeni, että mikäs kiire täältä on lähteä. Kerkeän sen tekemään myöhemminkin!
henkilö auttamaan, samoin suku. Monesti vain lisää masentuneen syyllisyydentunnetta, kun tuntee liikaa kuormittavansa läheisiään. Ammattiauttaja osaa muutamalla sanalla johdadella kysymyksensä niin, että hänelle on helppo avautua ja oikeita vastauksia lähteä etsimään. Näin kerä pääsee purkautumaan ja kärsimysten malja pikku hiljaa tyhjenee. Aikaa se tietysti vie, mutta itse ainakin olen tosi hyvää apua saanut, ilman sitä en tässä kirjoittaisi. 10v. sitten oli kaikki hilkulla, nyt elämä ollut jo kauan raiteillaan ja olen onnellinen. Kävin tosi maassa välillä, olin jopa kriisiosastolla hetken aikaa, siellä sai levätä ja tyhjentää ahdistavia ajatuksia pois. Ei ollenkaan paha paikka.
kans;äkkilähtöö...
ee oo ennee Suomen Sattamilla sanomista.
no mitteepä tuota murehtimmaan,ee muuta ku kunnon kööttä ja rasvata se oekeella sian ihralla että hommat luistaapi.ja varmistoo vielä että se närreen oksa varmasti kestääpi mistee meenoo retkahtoo.vuan sitä elekee tehkö että rekkoja päen ajatta tae tullaan teejän haavoelle kusemaan.
paljon tällähetkellä näköjään ihmisillä, mutta mikä laittaa tuollaisia asioita edes miettimään!
Pitää vain ylittää "kynnys" ja APUA hakemaan, jos siltä tuntuu! Yksin ei kannata jäädä murehtimaan, apua on saatavilla, kun vain osaa mja uskaltautuu hakea, ammatti-ihmisiltä!
On todella ikävää, että asiat näyttää noin synkiltä ja aina löytyy toivoa... Ei kannata jäädä yksin murehtimaan...! ajatelkaa myös omaisia ja läheisiä!!!!
kun kaikki rahat ohjataan kepun ja maajussien tukemiseen. Muu kansanosa on jätetty heitteille.