kummassa parempi hyötysuhde

Jätetään suorasähkö sivuun,

mutta veden kierrättämisessä lattian alla on muutama varteenotettava pointti verrattuna seinäpattereihin:

1. lattiassa kulkeva vesi on 25-30 asteista, seinässä pitää viedä n. 50 asteista vettä.

2. Tasainen lämmön jakauma koko huoneeseen. Seinässä pistemäisesti, yhdestä kuumasta kohdasta pitää koko huone pitää lämpimänä.

3. Huoneen sisustuksen ja kalustamisen kannalta. Jos seinäpatteri ei ole mahdoton, mutta lattialämmityksessä ei tarvitse kiinnittää asiaan mitään huomiota.

4. Ei kolhimista, kolinaa, eikä suhinaa käytön aikana.

Nämä siis, kun uutta taloa funtsitaan. Vanhojen remppaaminen on oma lukunsa. Ne on erilaisia iän, kunnon, ja muiden lähtökohtien osalta, että yleistäminen on turhaa.

- -
Nyrkkissäntönä; on melkein yksi lysti millä uuden max. 125 m2 talon lämmittää. Millään tavalla se ei maksa ihan tolkuttomasti enemmän kuin toisella.

Merkittävämpi ero tulee käyttöveden lämmittämisessä. Mitä useampi asukas -> enemmän suihkutttelua, enemmän pyykkiä, enemmän käsien pesua, enemmän likaisia astioita jne.

Jos talon koko tulee olemaan vaikka yli 130 m2 ja asukkaita yli 3 henkeä, niin suora sähkö ja siihen perustuvat ratkaisut alkaa olla hyviä ratkaisuja lähinnä talon elinkaaren alussa. Eli grynderille halpoja tehdä ja ostajalle halpa ostaa.

Mikään "matala tai minimienergia" -termi ei muuta asiaa toiseksi. Termit vain harhauttaa tavallista ihmistä. Pitäisi tehdä tosissaan töitä, ja etsiä huonoja ikkunoita, ja jättää eristyksiä puolitiehen, että nyt pystyisi rakentamaan uuden talon, joka ei ole muutaman vuoden takaisilla spekseillä "matalaenergia" -talo.

lattiassa kirjoitti:

Jätetään suorasähkö sivuun,

mutta veden kierrättämisessä lattian alla on muutama varteenotettava pointti verrattuna seinäpattereihin:

1. lattiassa kulkeva vesi on 25-30 asteista, seinässä pitää viedä n. 50 asteista vettä.

2. Tasainen lämmön jakauma koko huoneeseen. Seinässä pistemäisesti, yhdestä kuumasta kohdasta pitää koko huone pitää lämpimänä.

3. Huoneen sisustuksen ja kalustamisen kannalta. Jos seinäpatteri ei ole mahdoton, mutta lattialämmityksessä ei tarvitse kiinnittää asiaan mitään huomiota.

4. Ei kolhimista, kolinaa, eikä suhinaa käytön aikana.

Nämä siis, kun uutta taloa funtsitaan. Vanhojen remppaaminen on oma lukunsa. Ne on erilaisia iän, kunnon, ja muiden lähtökohtien osalta, että yleistäminen on turhaa.

- -
Nyrkkissäntönä; on melkein yksi lysti millä uuden max. 125 m2 talon lämmittää. Millään tavalla se ei maksa ihan tolkuttomasti enemmän kuin toisella.

Merkittävämpi ero tulee käyttöveden lämmittämisessä. Mitä useampi asukas -> enemmän suihkutttelua, enemmän pyykkiä, enemmän käsien pesua, enemmän likaisia astioita jne.

Jos talon koko tulee olemaan vaikka yli 130 m2 ja asukkaita yli 3 henkeä, niin suora sähkö ja siihen perustuvat ratkaisut alkaa olla hyviä ratkaisuja lähinnä talon elinkaaren alussa. Eli grynderille halpoja tehdä ja ostajalle halpa ostaa.

Mikään "matala tai minimienergia" -termi ei muuta asiaa toiseksi. Termit vain harhauttaa tavallista ihmistä. Pitäisi tehdä tosissaan töitä, ja etsiä huonoja ikkunoita, ja jättää eristyksiä puolitiehen, että nyt pystyisi rakentamaan uuden talon, joka ei ole muutaman vuoden takaisilla spekseillä "matalaenergia" -talo.

Entäs sellainen 15-20vuotta vanha maalämmitystalo!

jos vielä voit valita, niin älä laita sellaista lämmitystä joka vain yöllä lämmittää lattiaa ja päivällä ei.

Karvas kokemus: Ei ole mukava kun talvi-iltaisin pakkasilla on lattia kylmä, päivisin kun ketään ei kotona lämmin, ja taas iltaisin kolkko meininki.
Lisäksi on alkanut hirvittää, mitä tekee perustuksille tuo jokapäiväinen lämmön seilaus. Voi olla ettei mitään.

Perstana. Olis pitänyt ottaa joku vesikiertoinen perussysteemi. Olisi saanut valita myös ihan minkä haluaa parketin, laminaatin, laatan, eikä vain niitä jotka soveltuu meille.

Ensi kerralla en kuuntele kenenkään "mielipiteitä" vaan tutkin joka ainoa vaihtoehdon plussat ja miinukset itse.

varaavaa kirjoitti:

jos vielä voit valita, niin älä laita sellaista lämmitystä joka vain yöllä lämmittää lattiaa ja päivällä ei.

Karvas kokemus: Ei ole mukava kun talvi-iltaisin pakkasilla on lattia kylmä, päivisin kun ketään ei kotona lämmin, ja taas iltaisin kolkko meininki.
Lisäksi on alkanut hirvittää, mitä tekee perustuksille tuo jokapäiväinen lämmön seilaus. Voi olla ettei mitään.

Perstana. Olis pitänyt ottaa joku vesikiertoinen perussysteemi. Olisi saanut valita myös ihan minkä haluaa parketin, laminaatin, laatan, eikä vain niitä jotka soveltuu meille.

Ensi kerralla en kuuntele kenenkään "mielipiteitä" vaan tutkin joka ainoa vaihtoehdon plussat ja miinukset itse.

Meillä jätettiin tuo yösähkölämmitysidea kokonaan pois laskuista; kaapeleilla ja älytermostaateilla säädetään jokaiseen huoneeseen sopiva lämpötilasekvenssi. Illalla ja aamulla on mukavan lämmintä, päivällä ei tyhjiä huoneita tarvitse lämmittää ja yöllä voi vastaavasti säätää lämpötilat huonekohtaisesti.
Vesikiertoinen jäi pois kahdesta syystä: a) mahdollinen optio muista lämmitysmuodoista on epärealistinen mm. tilojen rajallisuuden, maalämpöoption soveltumattomuuden ja kaukolämpömahdollisuuden puuttumisen vuoksi. b) Epärealistisen option vuoksi ei kannata muuttaa lämpöä sähköllä olomuodosta toiseen - häviöitä tulee joka tapauksessa.
c) Vesikiertoinen tuottaisi häviöitä myös huonekohtaisen lämpötilan säädön hitaudessa.
Hyvillä eristyksillä ja ikkunoilla, LTO:lla ja varaavalla takalla sähkölasku pysyy pienenä, kun vielä kodinkoneissa ja valaistuksessakin on valittu vähän kuluttavia malleja.