olen lukenut tätä palstaa n. puoli vuotta ja olen aivan koukussa tähän. Olen myös laihduttanut reilut puoli vuotta ja olen siinä vähän onnistunutkin...tosin hyvin sekavasti välillä laihdun 5kg ja lihon 4kg takas ja sama uudelleen.
ihannoin todella laihoja ihmisiä..mielestäni se on vähän outoa, mutta en pääse siitä eroon.
Olen vieraantunut ystävistäni sillä en tahdo
olla heidän kanssaan ettei minun tarvitsisi syödä
mitään. Päiväni kuluvat lähinnä laihtumisen ajattelussa.
Pelkään vielä onnisuvani laihtumaan niin paljon että sairastun anoreksiaan (täältä lukemani tarinat eivät kuulosta kauniilta)
Siispä nyt kysyn onko mahdollista sairastua vielä 17 vuotiaana tai esim. 20 vuotiaana anoreksiaan? Ja onko riskiä enää kun en ole onnistunut laihtumaan heti ensimmäisellä yrityksellä? onko täällä esim 20 vuotiaina sairastuneita tai sairastuneita jotka ovat yrittäneet kauan laihduttaa ja lopulta siinä onnistuivat? KIITOS vastauksista jo etukäteen sillä tämä on häirinnyt minua jo todella kauan!!
ihannoin todella laihoja ihmisiä..mielestäni se on vähän outoa, mutta en pääse siitä eroon.
Olen vieraantunut ystävistäni sillä en tahdo
olla heidän kanssaan ettei minun tarvitsisi syödä
mitään. Päiväni kuluvat lähinnä laihtumisen ajattelussa.
Pelkään vielä onnisuvani laihtumaan niin paljon että sairastun anoreksiaan (täältä lukemani tarinat eivät kuulosta kauniilta)
Siispä nyt kysyn onko mahdollista sairastua vielä 17 vuotiaana tai esim. 20 vuotiaana anoreksiaan? Ja onko riskiä enää kun en ole onnistunut laihtumaan heti ensimmäisellä yrityksellä? onko täällä esim 20 vuotiaina sairastuneita tai sairastuneita jotka ovat yrittäneet kauan laihduttaa ja lopulta siinä onnistuivat? KIITOS vastauksista jo etukäteen sillä tämä on häirinnyt minua jo todella kauan!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
eihän se anoreksia kai mikään teinien juttu ole, et siihenhän nyt voi sairastua iästä riippumatta
Anoreksiaan ei haluta sairastua, kyllä sen takana on aina jotain psyykkistä! Ei siinä ikä ratkaise, sairastuneissa on myös aikuisia!
olen siis miettinyt ihan tuota samaa. Usein kuulee anojen kertovan, miten YHT'ÄKKIÄ sairastui ja usein ekalla "yritys"kerralla. Etten tule väärin ymmärretyksi, tarkennan vielä; eli en tarkoita, että yhtenä päivänä tajuaa olevansa sairas, vaan juuri sitä, että takana ei ole monien vuosien yritystä laihduttaa, ennen kuin on sairastanut. Totta kai kaikki tietävät, miten anoreksia hivuttautuu pikku hiljaa lähemmäs ja lopulta se pääsee sisään ja syö koko sielun. Itse olen 22vuotias ja jo 14 vuotiaasta anorektisia ajatuksia. En ole silti koskaan laihtunut huomattavaia määriä (-5kg ja nyt kauan jo samassa painossa). Nyt tuntuu, että olen menossa huonompaan suuntaa ja ryhtynyt sanoista/lupauksista tekoihin. En voi itselleni mitään. Haluan vain olla laiha ja kaunis, vielä kahdeksankin vuoden jälkeen, samat ajatukset päässä kuin silloin 14-vuotiaana :(
aivan minulle :)
Eihän kukaan tajua itse että on sairas, jos on oikeasti sairastunut syömishäiriöön sitä ei ensin tajua ja useimmat haluaa kieltää asian vielä pitkäänkin (minä ainakin halusin ja vieläkin vähättelen itseäni ja ongelmiani). Se on pitkä prosessi ja vielä pidempi prosessi on parantua.
Syömishäiriöön voi sairastua kuka tahansa, iällä ei ole väliä, se riippuu ihan henkisestä hyvinvoinnista.
Minä en yritä varsinaisesti laihtua, huomaan vaan ettei ole nälkä ollut koko päivänä (tai moneen viikkoon) ja sit sitä vaan laihtuu, ku muutenki stressaa eikä syö mitään =/
Tai en tiedä.. tämä oli vaan mun ajatuksia
Minä en yritä varsinaisesti laihtua, huomaan vaan ettei ole nälkä ollut koko päivänä (tai moneen viikkoon) ja sit sitä vaan laihtuu, ku muutenki stressaa eikä syö mitään =/
^^ kuulostipa tutulta!
Okei eli ikään ei ole siis katsomista.
Musta tuntuu jotenki siltä et mä ikäänku alitajusesti haluan sairastua ja olla superlaiha. Mut sit joku mun päässä sanoo et EI, ja en haluu sikskään ku täällä oon lukenu juttuja jotka on mun mielestä niin mielettömän surullisia :/ Jotenki Lähiaikoina on alkanu tuntuun, et pian tää repee ja mä alan ihan tosissaan laihtua. Mut en mä kummiskaan usko ku en oo siinä kerta vieläkään onnistunu :D
Tää tuntuu tosi sekavalta, koska en mä halua sairastua, mutta kuitenki mä haluan...tai jotain...toivottavasti ymmärsitte mun pointin koska ylläoleva on suht. sekavaa!
aloittaja
No muistathan että anoreksia on mielisairaus, eli henkisesti taidat olla jo syömishäiriöinen tai ainakin altis sairastumiselle, vaikket vielä fyysisesti oireilekkaan.
Ainakin itse käsitän asian niin että anoreksia = ei ole koskaan tyytyväinen itseensä, stressaa painoaan jatkuvasti, taustalla usein muita ongelmia kuten tunne siitä ettei kelpaa jne ja OIREINA ovat syömättömyys, pakonomainen liikkuminen jne jotka johtavat laihtumiseen...
Ja sitten taas bulimia = oikeastaan sairautena täysin sama, mutta OIREET erilaisia, eli oksentelu, laksojen käyttö ym, päämääränä kuitenkin myös laihtua tai estää lihominen.
Saatan olla väärässäkin mutta näin nämä termit käsitän, itse sairastan bulimiaa eli anoreksia ei ole omakohtaisesti tuttu sairaus. Ja taitaa muutenkin olla aika yksilöllinen jokaisella oma sairaus.
Pointti jokatapauksessa se, että vaikket ole onnistunut laihduttamaan, se ei tarkoita että olisit henkisesti terve. Ole siis varuillasi, ettet sairastuisi, ja mieti onko sinulla jotakin henkisiä ongelmia jotka kaipaavat käsittelyä.
Toi pisti miettimään...mä nimittäin oon tosi tarkka kaloreiden ja hiilareiden laskemisessa ja mulla on ruokapäiväkirja yms. Nyt rupesin oikein miettimään tätä kaikkea...kuinka mulla on koko puoli vuotta ihan kirjaimellisesti kulunu laihtumisen ja ruuan(syömättömyyden) ajattelussa.
Jotenki tuntuu et siitä on tullu mulle vähä niinku joku turva, koska mulla tulee hyvä olo laihtumisesta. Ja mulla on iso kasa henkisiä täysin käsittelemättömiä asioita, en vaan tunne olevani valmis ottamaan niitä esille...pelkään et koko elämä sekoais totaalisesti nyt kun oon saanu tän kehikon rakennettua mun ympärille ( et kaikki on hyvin)
Oon nyt just vaan niin heikko kaivaan niitä juttuja esille..ja haluisin vaan antaa virran viedä. Se ei kai olis hyväks!
Alottaja