asunnon ostosta

> euribor/prime, euribor kai pidemmällä täht edullisempi?

Euribor ja vielä lyhyt sellainen. Primet heittelevät hitaammin, mutta tästä "turvasta" joutuu sitten maksamaankin.

> putkiremontti?? kuin usein tehdää, 30v?

Riippuu siitä, miten remontti tehdään. Jos kaikki laitetaan uusiksi ja homma tehdään kunnolla, niin seuraava remontti odottaa vasta 50 vuoden kuluttua.

Mutta putkiremontiksi saatetaan kutsua pelkkää vesijohtojen uusimista (jolloin kalleimmat työt, vesieristykset ja viemäröinnin uusiminen jäävät vielä odottamaan) tai sitten tehdään ns. siirtokorjauksia, joilla remonttia saadaan vain siirrettyä vuosikymmen tai kaksi eteenpäin. Mahdollista on myös tinkiä kattavuudesta eli jättää tavallisesti samaan pakettiin kuuluvat sähkönousujen uusimiset sekä sauna- yms. yhteistilojen (pesula yms.) kunnostus tekemättä. Erikseen tehtyinä nämäkin tuppaavat tulemaan kalliimmiksi.

> miten tuo rahoitetaan

Yhtiölainalla, jota jokainen osakas sitten makselee vastikkeen ohella pois seuraavat 25 vuotta. Vaihtoehtoisesti lainan voi maksaa kertarysäyksellä pois, mikä käytännössä tehdään ottamalla pankista henk. koht. laina, jolloin saa itselleen etua verovähennyksistä.

> millaisesta summasta puhutaan asuntoa kohden?

Kustannustaso on täydellisessä remontissa luokkaa 30 tonnia per kylpyhuone, mutta kustannukset jaetaan neliöiden mukaan, joten haarukka on laaja riippuen a) siitä, mikä on huoneistojen keskikoko ja b) onko oma asuntosi keskikokoa suurempi vai pienempi. Tyypillinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla pyörii nyt viidessäsadassa eurossa, mutta suunta on ylöspäin...

>Miten voi varmistua siitä että putkiremonttia ei ole tulossa seuraavaan 10 vuoteen...isännöitsijäntodistuksestako?

1) Ostamalla talon, joka on valmistunut 80-luvulla tai myöhemmin (tosin käyttövesijohtoja saatetaan joissain tapauksissa joutua uusimaan jo 20-30 vuoden iässä)

2) Ostamalla talon, johon on tehty täydellinen putkiremontti (siis myös vesieristykset hoidettu kuntoon = käytännössä kaikki kylppärien pinnat ja kalusteet uusittu) sähkötyöt yms. tehty 0...30 vuotta aiemmin.

Isännöitsijäntodistukseen ei välttämättä voi luottaa - joskus taloissa on lauma alkuperäisiä, halpaan vastikkeeseen tottuneita jääriä, joiden mielestä pahoinkaan rappeutumaan päässyttä taloa ei tarvitse remontoida, koska sitä ei ole ennenkään tarvinnut remontoida. Tuleva putkiremontti näkyy papereissa vain, jos sellainen on tulossa JA asiaan on myös varauduttu eikä vain laitettu päätä pensaaseen.

Eikä muuten kannata tuijottaa pelkkiä putkiremontteja. Myös julkisivu-, parveke- ja ikkunaremontit voivat olla kalliita. Näillä remonteilla tuppaa myös olemaan lyhyempi sykli, esim. 30 vuotta, joten tällainen remontti voi piankin pukata päälle 80-luvun talossa (itseasiassa osa 80-luvun taloista on jo jouduttu julkisivu&parvekeremppaamaan).

niin, ongelma vaan on siinä että hgistä ei normituloilla osteta uutta asuntoa. Asunnot on rakennettu monesti esim. 30luvulla, joten jotenkin vaan täytyisi seuloa ne johon ei suuria remontteja ole lähivuosina tulossa...