En oikein tiedä, onko tämä tälle kysymykselle oikea palsta, mutta kysyn silti. Oletko nähnyt kun joku tapetaan raa'asti silmiesi eteen? Miten selvisit siitä?
tappo
???
93029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Raa'asti tehty tappo on murha.
Okei, mut siis voisko joku kertoa kokemuksiaan jos on joutunut tällaiseen tilanteeseen? Eli miten pääsee yli jne.?
Ei se välttämättä murha ole jos ei ole harkittu.
2 § (21.4.1995/578)
«Murha»
Jos tappo tehdään
1) vakaasti harkiten,
2) erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.
-------------------------------------------------
Kuten kohdasta nro kaksi käy ilmi, alkuperäinen kirjoittaja tunsi kyseisen lain, ainakin tältä osalta.
Kuten edelläolevasta pykälästä käy ilmi, murhasta tuomitsemiselle on useampia kuin pelkkä harkinnanvaraisuus. Kannattaa tutustua lakiin, ennenkuin rupeaa siitä väittelemään.
Lakiin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi, josta tämäkin pykälä on kopioitu.
Tavallaan siis...
Näin ihan tarpeeksi,jälkeen päin olen saanut tietää liikaakin.Jo tieto siitä että se mies on kuollut niin tuntui olevan minulle liikaa.saatikka sitten kun kuulin miten,mitä sen jälkeen on tapahtunut jne...
Tästä kaikesta kulunut kohta vuosi ja aika harvoin enään mietin sitä.En kuitenkaan tuntenut ko miestä enkä kunnolla tappajaakaan...Oikeudenkäynti jo pidetty ja silleen...Tunteet vielä vähän sekavat,olen pahoillani tämän kuolleen miehen omaisten puolesta sekä välillä tulee mietittyä että olisink jotenkin voinut estää tapahtuneen...Sain kuitenkin tietää totuuden vasta jälkikäteen...
Kuitenkin; Aika auttaa...Niin kuin kaikessa muussakin..:)Voimia
Ja tämä tapaus käsiteltiin ikeudessa sittn murhana teon julmuuden vuoksi.
Tästä tapahtumasta on kulunut muutama kuukausi. Elämä / mielentila on ollut yhtä aaltoliikettä. Välillä tuntuu olevan lähes ok, mutta nyt taas en ole saanut nukuttua (tai nään painajaisia), enkä kunnolla syötyä moneen viikkoon.
Minäkään en tuntenut uhria enkä tappajaa. Alussa tunsin syyllisyyttä, mutta nyt olen jo oikeastaan päässyt siitä tunteesta eroon.
Tuskin itse tapahtuma unohtuu ikinä, mutta ajan kanssa haalistuu jonnekin takaraivon perukoille. On vaan niin hankalaa jotenkin, kun ei voi tietää mitä odottaa. Kuinka kauan tämä "toipuminen" vie jne. Mulla on kyllä loistava terapeutti. Olisin vielä pahemmassa jamassa ilman häntä.
Olen nähnyt vanhempieni kuoleman ja tuntemattoman miehen ja kahden haavoittumisen ampumavälikohtauksessa.
Tapahtuneesta on jo 16 vuotta mutta se on silti ainakin viikotain mielessäni. Minulla postraumaattinen stressisyndrooma ja muutenkin jäänyt asiasta pysyvät traumat.
Mutta elämä jatkuu..
Voimia sinulle!