Historiikkia please

Mikä on suurin ero kristinuskoon. Uskotteko esim. Jeesukseen vai onko Muhammed teidän pelastaja?

Mikko kirjoitti:

Mikä on suurin ero kristinuskoon. Uskotteko esim. Jeesukseen vai onko Muhammed teidän pelastaja?

Itse en ole muslimi, joten voin vastata vain sivullisena.

Käsittääkseni suurimpia eroja on se, että muslimit pitävät Jeesusta ihmisenä ja profeettana, eivät missään tapauksessa Jumalan poikana. Jumala heidän käsityksensä mukaan on ehdottomasti ja vain yksi; kolminaisuusoppi on heidän käsityksensä mukaan vähintäänkin tämän ykseyden hämärtämistä.

Kuten Jeesuskin myös Muhammed on muslimien mielestä vain ihminen ja profeetta, tosin viimeinen ja tärkein profeetoista. Koraanin muslimit katsovat tulleen Muhammedille suoraan Jumalalta, arkkienkeli Gabrielin välityksellä. Muhammedilla ei ole missään tapauksessa sama merkitys pelastajana tai lunastajana, kuin Jeesuksella kristillisissä kirkoissa. Muslimin suhde Jumalaan on tai sen tulisi olla suora, ilman mitään välittäjää. Muhammedin rukoileminen olisi siten pyhäinhäväistys tai epäjumalan palvontaan verrattavaa.

Toisin kuin kristinusko Islam ei tunnusta perisynnin olemassaoloa. Siten siis jokainen ihminen syntyy synnittömänä ja mahdollinen myöhempi syntisyys on seurausta omista valinnoista. Tämäkin piirre islamissa tekee tavallaan mahdottomaksi ajatuksen erillisestä Pelastajasta. Jumala (Allah) nähdään ainoaksi pelastajaksi.

Ehkä pahimpiin synteihin kuuluviksi muslimit katsovat sen, että Jumalalle asetetaan partnereita, "virkaveljiä". Kukaan tai mikään ei siis saisi asettua ihmisen ja Jumalan väliin. Tästä taas seuraa, että islam ei tunnusta papistoa (puhumattakaan papillista synninpäästöä)samassa mielessä kuin kristilliset kirkot. Papiston asemesta heillä on imaameja, jotka toimivat rukousten johtajina (selin seurakuntaan, usein seisten seurakunnan edessä olevalla hieman muuta lattiaa alemmalla tasanteella). Imaamit myös saattavat pitää koraanikoulua, jossa opetellaan koraania ja sen tulkintaa. Sitten tulevat oppineet (uleimat jne.), jotka antavat fatwoja eli eräänlaisia asiantuntijalausuntoja sen suhteen, millaiset teot, lait jne. ovat sopusoinnussa islamin (so. ennen kaikkea Koraanin) kanssa. Nämä fatwat ovat pikemminkin neuvoa antavia: kukaan muslimi ei katsone, että uleimat olisivat erehtymättömiä, mutta toisia oppineita saatetaan pitää enemmän arvossa kuin toisia.

Tässä joitakin piirteitä yksinkertaisesti esitettynä. Toivottavasti joku asiaa paremmin tunteva korjaa, jos olen erehtynyt jossain kohtaa.

Aabraham kirjoitti:

Itse en ole muslimi, joten voin vastata vain sivullisena.

Käsittääkseni suurimpia eroja on se, että muslimit pitävät Jeesusta ihmisenä ja profeettana, eivät missään tapauksessa Jumalan poikana. Jumala heidän käsityksensä mukaan on ehdottomasti ja vain yksi; kolminaisuusoppi on heidän käsityksensä mukaan vähintäänkin tämän ykseyden hämärtämistä.

Kuten Jeesuskin myös Muhammed on muslimien mielestä vain ihminen ja profeetta, tosin viimeinen ja tärkein profeetoista. Koraanin muslimit katsovat tulleen Muhammedille suoraan Jumalalta, arkkienkeli Gabrielin välityksellä. Muhammedilla ei ole missään tapauksessa sama merkitys pelastajana tai lunastajana, kuin Jeesuksella kristillisissä kirkoissa. Muslimin suhde Jumalaan on tai sen tulisi olla suora, ilman mitään välittäjää. Muhammedin rukoileminen olisi siten pyhäinhäväistys tai epäjumalan palvontaan verrattavaa.

Toisin kuin kristinusko Islam ei tunnusta perisynnin olemassaoloa. Siten siis jokainen ihminen syntyy synnittömänä ja mahdollinen myöhempi syntisyys on seurausta omista valinnoista. Tämäkin piirre islamissa tekee tavallaan mahdottomaksi ajatuksen erillisestä Pelastajasta. Jumala (Allah) nähdään ainoaksi pelastajaksi.

Ehkä pahimpiin synteihin kuuluviksi muslimit katsovat sen, että Jumalalle asetetaan partnereita, "virkaveljiä". Kukaan tai mikään ei siis saisi asettua ihmisen ja Jumalan väliin. Tästä taas seuraa, että islam ei tunnusta papistoa (puhumattakaan papillista synninpäästöä)samassa mielessä kuin kristilliset kirkot. Papiston asemesta heillä on imaameja, jotka toimivat rukousten johtajina (selin seurakuntaan, usein seisten seurakunnan edessä olevalla hieman muuta lattiaa alemmalla tasanteella). Imaamit myös saattavat pitää koraanikoulua, jossa opetellaan koraania ja sen tulkintaa. Sitten tulevat oppineet (uleimat jne.), jotka antavat fatwoja eli eräänlaisia asiantuntijalausuntoja sen suhteen, millaiset teot, lait jne. ovat sopusoinnussa islamin (so. ennen kaikkea Koraanin) kanssa. Nämä fatwat ovat pikemminkin neuvoa antavia: kukaan muslimi ei katsone, että uleimat olisivat erehtymättömiä, mutta toisia oppineita saatetaan pitää enemmän arvossa kuin toisia.

Tässä joitakin piirteitä yksinkertaisesti esitettynä. Toivottavasti joku asiaa paremmin tunteva korjaa, jos olen erehtynyt jossain kohtaa.

mutta ne ovat täysin toiset kuin tämän palstan "tietäjät" esittävät. Joskus täällä on siis asiantynkääkin mutta valittatvan harvoin. Sitä saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta

Aabraham kirjoitti:

Itse en ole muslimi, joten voin vastata vain sivullisena.

Käsittääkseni suurimpia eroja on se, että muslimit pitävät Jeesusta ihmisenä ja profeettana, eivät missään tapauksessa Jumalan poikana. Jumala heidän käsityksensä mukaan on ehdottomasti ja vain yksi; kolminaisuusoppi on heidän käsityksensä mukaan vähintäänkin tämän ykseyden hämärtämistä.

Kuten Jeesuskin myös Muhammed on muslimien mielestä vain ihminen ja profeetta, tosin viimeinen ja tärkein profeetoista. Koraanin muslimit katsovat tulleen Muhammedille suoraan Jumalalta, arkkienkeli Gabrielin välityksellä. Muhammedilla ei ole missään tapauksessa sama merkitys pelastajana tai lunastajana, kuin Jeesuksella kristillisissä kirkoissa. Muslimin suhde Jumalaan on tai sen tulisi olla suora, ilman mitään välittäjää. Muhammedin rukoileminen olisi siten pyhäinhäväistys tai epäjumalan palvontaan verrattavaa.

Toisin kuin kristinusko Islam ei tunnusta perisynnin olemassaoloa. Siten siis jokainen ihminen syntyy synnittömänä ja mahdollinen myöhempi syntisyys on seurausta omista valinnoista. Tämäkin piirre islamissa tekee tavallaan mahdottomaksi ajatuksen erillisestä Pelastajasta. Jumala (Allah) nähdään ainoaksi pelastajaksi.

Ehkä pahimpiin synteihin kuuluviksi muslimit katsovat sen, että Jumalalle asetetaan partnereita, "virkaveljiä". Kukaan tai mikään ei siis saisi asettua ihmisen ja Jumalan väliin. Tästä taas seuraa, että islam ei tunnusta papistoa (puhumattakaan papillista synninpäästöä)samassa mielessä kuin kristilliset kirkot. Papiston asemesta heillä on imaameja, jotka toimivat rukousten johtajina (selin seurakuntaan, usein seisten seurakunnan edessä olevalla hieman muuta lattiaa alemmalla tasanteella). Imaamit myös saattavat pitää koraanikoulua, jossa opetellaan koraania ja sen tulkintaa. Sitten tulevat oppineet (uleimat jne.), jotka antavat fatwoja eli eräänlaisia asiantuntijalausuntoja sen suhteen, millaiset teot, lait jne. ovat sopusoinnussa islamin (so. ennen kaikkea Koraanin) kanssa. Nämä fatwat ovat pikemminkin neuvoa antavia: kukaan muslimi ei katsone, että uleimat olisivat erehtymättömiä, mutta toisia oppineita saatetaan pitää enemmän arvossa kuin toisia.

Tässä joitakin piirteitä yksinkertaisesti esitettynä. Toivottavasti joku asiaa paremmin tunteva korjaa, jos olen erehtynyt jossain kohtaa.

Jos ajatellaan profeetoista,en usko että voidaan
ajatella heitä ihmiseksi(-nä),koska he ovat jumalan valittuja ja heillä on ulottumuus Jumalalle...sitten miksemme voi sanoa että Jeesus on Jumalan poika ja Muhammedkin Jumalan lähettiläs,varmasti hän ei ole myös ihminen kuin
ME...
Yakup'ilta apua...luen aamulla...
Jos jotain vialla,sorry kaikkille ja voitte unohtaa koko juttuni.

Aabraham kirjoitti:

Itse en ole muslimi, joten voin vastata vain sivullisena.

Käsittääkseni suurimpia eroja on se, että muslimit pitävät Jeesusta ihmisenä ja profeettana, eivät missään tapauksessa Jumalan poikana. Jumala heidän käsityksensä mukaan on ehdottomasti ja vain yksi; kolminaisuusoppi on heidän käsityksensä mukaan vähintäänkin tämän ykseyden hämärtämistä.

Kuten Jeesuskin myös Muhammed on muslimien mielestä vain ihminen ja profeetta, tosin viimeinen ja tärkein profeetoista. Koraanin muslimit katsovat tulleen Muhammedille suoraan Jumalalta, arkkienkeli Gabrielin välityksellä. Muhammedilla ei ole missään tapauksessa sama merkitys pelastajana tai lunastajana, kuin Jeesuksella kristillisissä kirkoissa. Muslimin suhde Jumalaan on tai sen tulisi olla suora, ilman mitään välittäjää. Muhammedin rukoileminen olisi siten pyhäinhäväistys tai epäjumalan palvontaan verrattavaa.

Toisin kuin kristinusko Islam ei tunnusta perisynnin olemassaoloa. Siten siis jokainen ihminen syntyy synnittömänä ja mahdollinen myöhempi syntisyys on seurausta omista valinnoista. Tämäkin piirre islamissa tekee tavallaan mahdottomaksi ajatuksen erillisestä Pelastajasta. Jumala (Allah) nähdään ainoaksi pelastajaksi.

Ehkä pahimpiin synteihin kuuluviksi muslimit katsovat sen, että Jumalalle asetetaan partnereita, "virkaveljiä". Kukaan tai mikään ei siis saisi asettua ihmisen ja Jumalan väliin. Tästä taas seuraa, että islam ei tunnusta papistoa (puhumattakaan papillista synninpäästöä)samassa mielessä kuin kristilliset kirkot. Papiston asemesta heillä on imaameja, jotka toimivat rukousten johtajina (selin seurakuntaan, usein seisten seurakunnan edessä olevalla hieman muuta lattiaa alemmalla tasanteella). Imaamit myös saattavat pitää koraanikoulua, jossa opetellaan koraania ja sen tulkintaa. Sitten tulevat oppineet (uleimat jne.), jotka antavat fatwoja eli eräänlaisia asiantuntijalausuntoja sen suhteen, millaiset teot, lait jne. ovat sopusoinnussa islamin (so. ennen kaikkea Koraanin) kanssa. Nämä fatwat ovat pikemminkin neuvoa antavia: kukaan muslimi ei katsone, että uleimat olisivat erehtymättömiä, mutta toisia oppineita saatetaan pitää enemmän arvossa kuin toisia.

Tässä joitakin piirteitä yksinkertaisesti esitettynä. Toivottavasti joku asiaa paremmin tunteva korjaa, jos olen erehtynyt jossain kohtaa.

Sinun antamasi teksistä voidaanko päätellä että
Islam'in Jumala ja Kristittyjen Jumala ei ole samoja?



?

katharsis kirjoitti:

Sinun antamasi teksistä voidaanko päätellä että
Islam'in Jumala ja Kristittyjen Jumala ei ole samoja?



?

Kallella ja Pekalla voi olla eri käsitys ystävästään Mikosta. Silti he puhuvat samasta Mikosta, vaikkakin ovat eri mieltä siitä, millainen se Mikko oikeastaan on. Ehkäpä toinen heistä tuntee Mikon paremmin - tai sitten kumpikaan ei tunne Mikkoa kunnolla.

Aabraham kirjoitti:

Kallella ja Pekalla voi olla eri käsitys ystävästään Mikosta. Silti he puhuvat samasta Mikosta, vaikkakin ovat eri mieltä siitä, millainen se Mikko oikeastaan on. Ehkäpä toinen heistä tuntee Mikon paremmin - tai sitten kumpikaan ei tunne Mikkoa kunnolla.

Tuon ymmärsi

Aabraham kirjoitti:

Itse en ole muslimi, joten voin vastata vain sivullisena.

Käsittääkseni suurimpia eroja on se, että muslimit pitävät Jeesusta ihmisenä ja profeettana, eivät missään tapauksessa Jumalan poikana. Jumala heidän käsityksensä mukaan on ehdottomasti ja vain yksi; kolminaisuusoppi on heidän käsityksensä mukaan vähintäänkin tämän ykseyden hämärtämistä.

Kuten Jeesuskin myös Muhammed on muslimien mielestä vain ihminen ja profeetta, tosin viimeinen ja tärkein profeetoista. Koraanin muslimit katsovat tulleen Muhammedille suoraan Jumalalta, arkkienkeli Gabrielin välityksellä. Muhammedilla ei ole missään tapauksessa sama merkitys pelastajana tai lunastajana, kuin Jeesuksella kristillisissä kirkoissa. Muslimin suhde Jumalaan on tai sen tulisi olla suora, ilman mitään välittäjää. Muhammedin rukoileminen olisi siten pyhäinhäväistys tai epäjumalan palvontaan verrattavaa.

Toisin kuin kristinusko Islam ei tunnusta perisynnin olemassaoloa. Siten siis jokainen ihminen syntyy synnittömänä ja mahdollinen myöhempi syntisyys on seurausta omista valinnoista. Tämäkin piirre islamissa tekee tavallaan mahdottomaksi ajatuksen erillisestä Pelastajasta. Jumala (Allah) nähdään ainoaksi pelastajaksi.

Ehkä pahimpiin synteihin kuuluviksi muslimit katsovat sen, että Jumalalle asetetaan partnereita, "virkaveljiä". Kukaan tai mikään ei siis saisi asettua ihmisen ja Jumalan väliin. Tästä taas seuraa, että islam ei tunnusta papistoa (puhumattakaan papillista synninpäästöä)samassa mielessä kuin kristilliset kirkot. Papiston asemesta heillä on imaameja, jotka toimivat rukousten johtajina (selin seurakuntaan, usein seisten seurakunnan edessä olevalla hieman muuta lattiaa alemmalla tasanteella). Imaamit myös saattavat pitää koraanikoulua, jossa opetellaan koraania ja sen tulkintaa. Sitten tulevat oppineet (uleimat jne.), jotka antavat fatwoja eli eräänlaisia asiantuntijalausuntoja sen suhteen, millaiset teot, lait jne. ovat sopusoinnussa islamin (so. ennen kaikkea Koraanin) kanssa. Nämä fatwat ovat pikemminkin neuvoa antavia: kukaan muslimi ei katsone, että uleimat olisivat erehtymättömiä, mutta toisia oppineita saatetaan pitää enemmän arvossa kuin toisia.

Tässä joitakin piirteitä yksinkertaisesti esitettynä. Toivottavasti joku asiaa paremmin tunteva korjaa, jos olen erehtynyt jossain kohtaa.

Miten voisin uskoa sinua että et ole muslimi?

Kun kerrot asiat kuin olet muslimi!


:-)

Aabraham kirjoitti:

Itse en ole muslimi, joten voin vastata vain sivullisena.

Käsittääkseni suurimpia eroja on se, että muslimit pitävät Jeesusta ihmisenä ja profeettana, eivät missään tapauksessa Jumalan poikana. Jumala heidän käsityksensä mukaan on ehdottomasti ja vain yksi; kolminaisuusoppi on heidän käsityksensä mukaan vähintäänkin tämän ykseyden hämärtämistä.

Kuten Jeesuskin myös Muhammed on muslimien mielestä vain ihminen ja profeetta, tosin viimeinen ja tärkein profeetoista. Koraanin muslimit katsovat tulleen Muhammedille suoraan Jumalalta, arkkienkeli Gabrielin välityksellä. Muhammedilla ei ole missään tapauksessa sama merkitys pelastajana tai lunastajana, kuin Jeesuksella kristillisissä kirkoissa. Muslimin suhde Jumalaan on tai sen tulisi olla suora, ilman mitään välittäjää. Muhammedin rukoileminen olisi siten pyhäinhäväistys tai epäjumalan palvontaan verrattavaa.

Toisin kuin kristinusko Islam ei tunnusta perisynnin olemassaoloa. Siten siis jokainen ihminen syntyy synnittömänä ja mahdollinen myöhempi syntisyys on seurausta omista valinnoista. Tämäkin piirre islamissa tekee tavallaan mahdottomaksi ajatuksen erillisestä Pelastajasta. Jumala (Allah) nähdään ainoaksi pelastajaksi.

Ehkä pahimpiin synteihin kuuluviksi muslimit katsovat sen, että Jumalalle asetetaan partnereita, "virkaveljiä". Kukaan tai mikään ei siis saisi asettua ihmisen ja Jumalan väliin. Tästä taas seuraa, että islam ei tunnusta papistoa (puhumattakaan papillista synninpäästöä)samassa mielessä kuin kristilliset kirkot. Papiston asemesta heillä on imaameja, jotka toimivat rukousten johtajina (selin seurakuntaan, usein seisten seurakunnan edessä olevalla hieman muuta lattiaa alemmalla tasanteella). Imaamit myös saattavat pitää koraanikoulua, jossa opetellaan koraania ja sen tulkintaa. Sitten tulevat oppineet (uleimat jne.), jotka antavat fatwoja eli eräänlaisia asiantuntijalausuntoja sen suhteen, millaiset teot, lait jne. ovat sopusoinnussa islamin (so. ennen kaikkea Koraanin) kanssa. Nämä fatwat ovat pikemminkin neuvoa antavia: kukaan muslimi ei katsone, että uleimat olisivat erehtymättömiä, mutta toisia oppineita saatetaan pitää enemmän arvossa kuin toisia.

Tässä joitakin piirteitä yksinkertaisesti esitettynä. Toivottavasti joku asiaa paremmin tunteva korjaa, jos olen erehtynyt jossain kohtaa.

Good morning too!

katharsis kirjoitti:

Miten voisin uskoa sinua että et ole muslimi?

Kun kerrot asiat kuin olet muslimi!


:-)

Ihmisen kuuluu yrittää ymmärtää ja yrittää kestää myös se, ettei aina kaikkea ymmärrä. En ole muslimi.

Aabraham kirjoitti:

Itse en ole muslimi, joten voin vastata vain sivullisena.

Käsittääkseni suurimpia eroja on se, että muslimit pitävät Jeesusta ihmisenä ja profeettana, eivät missään tapauksessa Jumalan poikana. Jumala heidän käsityksensä mukaan on ehdottomasti ja vain yksi; kolminaisuusoppi on heidän käsityksensä mukaan vähintäänkin tämän ykseyden hämärtämistä.

Kuten Jeesuskin myös Muhammed on muslimien mielestä vain ihminen ja profeetta, tosin viimeinen ja tärkein profeetoista. Koraanin muslimit katsovat tulleen Muhammedille suoraan Jumalalta, arkkienkeli Gabrielin välityksellä. Muhammedilla ei ole missään tapauksessa sama merkitys pelastajana tai lunastajana, kuin Jeesuksella kristillisissä kirkoissa. Muslimin suhde Jumalaan on tai sen tulisi olla suora, ilman mitään välittäjää. Muhammedin rukoileminen olisi siten pyhäinhäväistys tai epäjumalan palvontaan verrattavaa.

Toisin kuin kristinusko Islam ei tunnusta perisynnin olemassaoloa. Siten siis jokainen ihminen syntyy synnittömänä ja mahdollinen myöhempi syntisyys on seurausta omista valinnoista. Tämäkin piirre islamissa tekee tavallaan mahdottomaksi ajatuksen erillisestä Pelastajasta. Jumala (Allah) nähdään ainoaksi pelastajaksi.

Ehkä pahimpiin synteihin kuuluviksi muslimit katsovat sen, että Jumalalle asetetaan partnereita, "virkaveljiä". Kukaan tai mikään ei siis saisi asettua ihmisen ja Jumalan väliin. Tästä taas seuraa, että islam ei tunnusta papistoa (puhumattakaan papillista synninpäästöä)samassa mielessä kuin kristilliset kirkot. Papiston asemesta heillä on imaameja, jotka toimivat rukousten johtajina (selin seurakuntaan, usein seisten seurakunnan edessä olevalla hieman muuta lattiaa alemmalla tasanteella). Imaamit myös saattavat pitää koraanikoulua, jossa opetellaan koraania ja sen tulkintaa. Sitten tulevat oppineet (uleimat jne.), jotka antavat fatwoja eli eräänlaisia asiantuntijalausuntoja sen suhteen, millaiset teot, lait jne. ovat sopusoinnussa islamin (so. ennen kaikkea Koraanin) kanssa. Nämä fatwat ovat pikemminkin neuvoa antavia: kukaan muslimi ei katsone, että uleimat olisivat erehtymättömiä, mutta toisia oppineita saatetaan pitää enemmän arvossa kuin toisia.

Tässä joitakin piirteitä yksinkertaisesti esitettynä. Toivottavasti joku asiaa paremmin tunteva korjaa, jos olen erehtynyt jossain kohtaa.

Oletpas sivullinen...

Olen myös reunalta,Sorry!


:-(