Mistähän saattaisi johtua semmonen ilmiö, että virranjakajan kontaktipinnat kärvähtää lyhyessä ajassa pahaan kuntoon samoin kuin pyörijän kontaktipinta. Tää ei siis ole semmosta "normaalia" nokeentumista vaan jo noin sadan kilometrin ajon jälkeen pinnat ovat kuin salamaniskun jäljiltä (en keksinyt parempaa ilmausta). Pinnoissa on semmosia jälkiä, että niistä on sulanut ainetta pois ja jakajassa on palamisjätteitä ympäriinsä. Pitäiskö syyllistä hakea tulpista ja/tai johdoista vai puolasta ja/sytkäyksiköstä? Onko muilla vastaavia kokemuksia tms?
kontaktit kärvähtää
juntti
8349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jälkikuvauksesta päätellen voisin sanoa kondensaattorin olevan "muuttanut taivaaseen".
Näinhän se "perinteisessä" kärjellisessä järjestelmässä olisi, mutta kun tonnarissa -90 ei niitä kärkiä eikä konkkaa ole. Ilmiöhän tässä kasittääkseni on se, että kipuna käy vääräsä paikassa, kun sen pitäisi olla tulpan kärkien välissä.
Voiko esimerkiksi tulpanjohtojen väärä resistanssiarvo aiheuttaa niin suuren epäsovituksen, että se saisi aikaan tuon kipinöinnin?
Mikä pitäisi olla vastus jakajan kontaktista tulpan elektroidille?
Ja vielä, missä majailee imusarjan alipainetta tutkiva paineanturi?
Selvennyksenä vielä, kun vaihtaa tulpat, jakajan kannen ja pyörijän, auto käy ja kukkuu kuin uusi muutamia kymmeniä kilometrejä. Kulutus on kohdallaan ja käynti tasaista myös tyhjäkäynnillä, mutta siitä eteenpäin kulutus nousee litralla tai parilla, käynti on tärisevää ja epätasaista, vääntö on ihan hukassa ja tyhjäkäynti vaeltaa (säädin on puhdistettu).
Ainoa testerilllä havaittu poikkeama on hieman tavallista korkeampi palojännite, mutta sekään ei ollut kauhean paha.
Boschin kirjallisuudesta ei ollut mitään hyötyä, oli lähinnä AkuAnkka -tasoa informaatioltaan... paitsi tietysti hinta.
(pitäisköhän siirtyä takaisin riiseliin?)
Vastusarvoja johdoille:
puolanjohdon rersistanssi: 500-1500 ohmia
tulpanjohtojen resistanssiarvot: 2-4 kilo-ohmia
Imusarjassa EI OLE MAP-anturia vaan sieltä löytyy imuputkesta ilmamassamittari.
Oletkos vaihtanut puolan ja tulppien johdot?
Seuraava paikka olisi sytytyksen pulssivahvistin tai ohjausyksikkö.
Jos bensiinimoottori on liian vaikea tajuta, kannattaa vaihtaa polkupyörään.
Kovasti olivat persauksillaan tulpan- ja puolanjohtojen resistanssit. Puolalle öpaut 3.3kohmia ja tulpille 3.4k - 5.5kohmia, joten kyllä taisi löytyä väärälle kipinöinnille syy. Siinä 25kVoltin jännite ihmettelee hetken jos toisenkin jakajassa ennenkuin pääsee tulpanjohtoon asti.
Johdot tuli vaihdettua kolme vuotta sitten kun ostin tuon murheenkryynin, piti olla parasta tavaraa mitä rahalla sai, ja varmaan olikin, mutta ei vaan sopivaa. Pitänee mennä ja hakea Bougicordin orikinaalikaapelit, kun niitä näemmä myyrään inhimilliseen hintaan motonetissa nykyjään.
Puola oli vastusten suhteen ihan kunnossa, ainakin Haynesin opuksen mukaan.
Sytkän ennakko siis säädetään kuumalangan kyseessä ollessa ilmamassamittarin antaman kuormitustiedon perusteella.(?) Mittarin kontaktit pitää sitten olla todella hyvät molemmissa päissä.
Sitten noista pulssivahvistimesta ja ecu:sta, vahvistin, jos sellainen autossa on, löytyy aiempien keskustelujen perusteella jostain hanskalokeron takaa (?). Ohjaako ruiskun ecu myös sytkää? Ainakin tuon ennakon se laskee... Onko vasemman lokarin päällä olevalla lutikalla muuta kuin pääteasteen virka?
Ei ottomoottori ole ollenkaan liian vaikea tajuta, sehän on LH-jetronicinkin tapauksessa pelkkää analogisen epäjatkuvan palamisprosessin hallintaa mikrokontrollerin avulla. Ainoa asia mikä tässä on hankalaa, on se seikka, että auton sähköjärjestelmä on rakennettu kestämään korkeintaan 10 vuotta, mikä näkyy erityisesti siinä, ettei liittimissä ole kultausta ja johtoja ei ole juotettu. Analogisina siirretyt viestit vääristyvät huonoissa liitoksissa tai jo anturin antama tieto voi olla väärä. Toisaalta järjestelmätoimittaja haluaa saada täyden ja vähän ylikin hyödyn myymästään ruiskusta tai sytkästä, mikä taas näkyy osien ja huoltolaitteiden hinnoissa. Informaation saanti järjestelmien toiminnasta ja osista on myös tehty mahdollisimman vaikeaksi, ettei kukaan voisi korjata itse laitteita, ja näin saada hyötyä. Boschin myymä kirjallisuus aiheista on niin yleistasoista, ettei siitä ole korjauksen kannalta hyötyä. Vai onko tavallisen kuluttajan saatavilla jotain todella hyödyllistä tietoa?
Saabin käyttöoppaan mukaan tonnarissa on EZK-sytkä, mitähän tuo K merkitsee?
Sytkän ennakkoa säädetään virranjakajan alipaine- ja keskipakosäätimillä, ruiskutusta säädetään sillä kuumalanka- anturilla (eli ilmamassamittarilla) ruiskun "boxin" välityksellä ja ruiskun boxi "keskustelee" sytytyksen ohjausyksikön kanssa antaen "avustavia tietoja" sytytyksen ohjausyksikölle (joka muuten on kiinni vas. etulokasuojassa). Sytytyksen pulssivahvistin taas on sijoitettu releiden joukkoon hansikaslokeron taakse, sulakerasian takana olevaan "tarjottimeen".
K voisi tarkoittaa kapasitiivista.
Kiitos noista vastauksista.
Nyt vaan on niin, ettei tuossa ole ei niin alipainesäädintä eikä keskipakosäädintä virranjakajassa. Siellä ei ole muuta kuin pyörijä.
Eilen "kaivelin" taas boschin katalookia, ja ihmetys sen kun kasvoi; ruiskun yksikkö on ihan se "oikea" eli 0280000584, mutta sytkäyksikkö on 0227100124, jota käytetään transistorisytkän kanssa eikä katalookin mukaan ole koskaan tonnariin laitettu. Jotenkin tuntuu, että nyt ei ihan kaikki osat ole sitä mitä pitäisi.
Tää autohan on vm-90, mutta tehty 89 lopussa Trollhettanin A-linjalta, jos sen perusteella voi sanoa mitä siellä pitäisi olla asennettuna... Niin ja kone on B202 , manuaaliloota eikä ilmastointia eikä turpoo.
Eipä ole ei. Ruiskun boxilta saadaan kuormitustieto ja pyörintänopeustieto ja sytkän ohjain antaa sen perusteella vahvistimen kautta puolalle pulssin ja niin edespäin... Niistä palikoista ei kannata tuijottaa tyyppinumeroita, vaan uskoa siihen, että ne ovat oikeita jo tehtaalta lähtiessään (en usko, että kukaan vaihtaisi "kesken matkaa" toisen tyyppinumeroiseen "boxiin" huvin vuoksi tai "säästämismielessä".
Tuota, kyllä olen hieman skeptinen tuon osien vaihtamispolitiikan suhteen. Olen nimittäin löytänyt tuosta autosta semmoisia edellisen omistajan tekemiä tai teettämiä virityksiä, että en yhtään ihmettelisi vaikka sinne olisi laitettu mitä tahansa osia, jotka vaan pikkusen näyttää samalta. Tehtaalla on ihan varmasti laitettu oikeita osia, sitä en epäile. Niin, ja selvyyden vuoksi; tää on se sama tapaus kuin tuolla saappiklupin keskusteluissa, (map-anturi), ettei tartte ihmetellä samankaltaisuutta.