Kykenemätön

En tiedä, miten osaan vastata tuohon ylistävään
kommentointiinsi, mutta yritän sanoa jotain.

Ensimmäinen säkeistö kertonee jonkinlaisesta epä-
varmuudesta elämässä/suhteessa - sitä kai yritän
sillä kuvata.

Toisessa kai lähinnä kaipaillaan johonkin jota
oli joskus. Seuraava säe sitten on ensimmäiseen
säkeeseen varmaankin jonkinlainen täydennys ja
lopussa on haave/toive
" kumpa kaikki olisi kuin ennen "

Koska, elämähän heittelee meitä jokaista ja lähes
aina takanapäin on jotain, johon emme enää pääse
vaikka kuinka olisi halua, ehkä toiveella haetaan
sitä tunnetta, en tiedä.

Lämmin kiitokseni sanoistasi Marin Frist.

Ja leppoisaa iltaa tietysti, itse olen ollut
ulkona lähes koko päivän, joten melko väskä olo.

Hmmm, minusta siitä kyllä itse asiassa puuttuu se
riimittely, melkoisen vapaastihan tuo teksti kul-
kee, vaikka mielusti mitallistakin runoa
toisinaan kirjoittelen, harvemmin kyllä.

Tämä vapaa on niin paljon helpompaa kirjoittaa,
niin kaipa sen vuoksi siinä olen pysytellyt.

Josko tuota nyt taidoksi voi sanoa, mutta tietty
otan yhtä nöyränä sanasi vastaan jälleen ker-
ran ja toivotan leppoisaa iltaa Sinullekkin.

Kiittäen,
Linta

Niin, tahtoahan on vaikka mihin - toinen juttu on
se mitä saamansa pitää.

Mutta tokihan runoissa tavoitellaan useinkin tai-
vaita ja tähtiä. Itse asiassa melko kliseisiä ai-
heita, mutta muuntelemalla muotoa asiaan toki voi
saada uusia ulottuvuuksia.

Kiittäen ja mukavaa iltaa.

Heh, mitä siellä muriset mokomakin.

Aloin ajattelemaan, ettei se taida sittenkään
olla rakkausruno, ja siks vedin sen pois, höh.
No ehkä se tänne vielä jossakin vaiheessa päätyy,
pitää mietiskellä, kun tuo itsekritiikki on mitä
on, niin kuin tiedät.

* nauraaaaaaa * nooooh, ei se mitään, Siun
puhuttelut tiedetään, noon kuitenkin niin lem-
peitä, ettei minnuu pelota yhtään.

Mutta tuo, mitä sanoit ekaks
> tämä on upeaa luettavaa < niin ehkä parempi
versio, kuin se muutaman minuutin harjoitelma,
johon en ollut ollenkaan tyytyväinen, en.

Ehkä se tällaisena toimii, maybe.

Kiittää ja niiaa ja oottaa huomista ihan
gamalast, teretulemast sylin täyeltä, ja soon iso
se :)

vaikka tiedän, ettei kirjoittaminen ole Sinulle
nyt helppoa. Olet silti sinnitellyt ja jaksanut
tulla antamaan palautetta.

Niin, jonkinlaisesta menetyksestähän runo kertoo,
olet oikeassa. Ja kuten useimmissa runoissani,
niin tässäkin pyrin saamaan loppuun jonkunlaisen
pehmennyksen, ettei jäisi kalsea tunnelma runon
päättyessä.

Kiitos, iso kiitos ja rutistua Liona -
toipumisiin mahdollisimman pian, että voin
jälleen lukea kuulumisiasi.

kosketuksia ja unelmia/toiveita kaiketikin
sekoitettuna sopivassa suhteessa toivoni mukaan.

Niin juuri, vastapainoa.

Ja kuten tuolla aiemmin sanoin, kai niitä tähtiä
ja taivaita ainakin runoissa saapi tavoitella,
jos ei ihan konkreettisesti kuitenkaan, runoissa
saa toteuttaa kaikki unelmansa.

Kiitos itsellesi Kaaru ja leppoisaa iltaa.

se, että vaikka runo alkaisikin synkästi niin py-
rin melkoisen usein jonkinlaiseen tyyneyteen.
Joskus onnistuen, joskus en - kuten me kaikki
varmaan runoissamme. Eikähän oikeatkaan
runoilijat onnistu lähestulkoonkaan aina, olen
sitä mieltä.

Mutta jos lukijan mielestä runoni oli upea, Sinun
- niin olen otettu sanoistasi.

Kiitos Eleanor.

Niin, koskettavaa kylläkin - elämä antaa aiheen
runoihini, tavalla tai toisella.

Tuo, mihin viittaat taitaa olla Pepe Wilbergin
jostain biisistä, ettei juuri " tulit valona
maailmaan " ja tanssi, niin - ajatuksena, että
voisin tanssia " hänelle " yön lienee jonkinlai-
nen haavekuva/toive runossani.

Aikani on nyt kovin rajattu, joten valitettavasti
ei tänään ole aikaa seikkailla täällä enää, aa-
mulla poikkesin kun omaa aikaa oli hiukan.
Mutta, en unohda Sinua - lupaan sen.

Kun runojasi palstalle ilmestyy, toki tulen kom-
mentoimaan kun löydän niistä " sen jonkin " ku-
ten olen ennenkin Sinulle sanonut.

Pitkää pinnaa pennun kanssa. Vaikka se onkin pit-
käjännitteisyyttä vaativaa, niin palkan saa omis-
taja kun se oppii kaiken opetetun, eli kiitos.

Ja kiitos ystäväni että poikkesit, lämmitti
mieltä.

Sydämeni sanelee näitä runoja, ja jollakin tapaa
ne yritän sitten koota jonkinlaisiksi kokonai-
suuksiksi, toisinaan onnistuen toisinaan en.

Oikein hyvää illan jatkoa, allekirjoittanutkin
palaa palstalle taas kun aika on suotuisa, nyt
ei.