Keskusteluja lukiessani olen huomannut että vaikka rakennetaan siporexista niin kellari ja maanalainen osa tehdään monessa tapauksessa muusta tavarasta esim papuharkoista. Mitä varten näin? Eikö voisi tehdä siposta koko rungon talon anturasta ylöspäin. Joku mainitsi että sipo imee vettä?
Mistä kannattaa rakentaa kellari?
rakentamaan aikova
202185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
sipot ja muut hötöt.
Harkoista voi tehdä kun tuet suunnitellaan oikein. Valettavat harkot kestää ilman lisätukia tai väliseiniä myös normaalit maanpaineet.
Sipoa ja kevytsoraa on myyty aikoinaan saman katon alta. Joskus aikoinaan on tullut käytännöksi, että kevytsoraa maan alle ja sipoa päälle.
Sipolla on tuotteena maanpaine- elementtejä. Itse rakensin noista. Suoraa seinää parissa päivässä kerroksen verran. Kysyppä edustajalta noista ja samaten pystytysporukalta. Itse olen erittäin tyytyväinen.
tietenkin... ;)
tee / teetä muotit
oikea kosteuseristus ja eristys
raudoittu teräsbetoni
niin tehdään kerrostalot ja laadukkaat pientalot
Tulisihan siitä ainakin kestävä kuin mikä. Mitähän maksaa betoni kellarin seiniin kun kerrosala on 130m2?
2 teräsverkkoa 6 / 150 molempiin ulkopinoihin kutistumaan / kantoon. Verkolla helposti 2 m korkeus, lisät 6 mm harjateräksellä k 150 mm
Osta käytettyä muottivaneria, petkelöi puhtaaksi,
korput naulataan muotin vaneriin kiinni.
Sisäpuoli pultilla ja tönärillä lattiaan kiinni / johonkin kiinteään, ulkomuotti ja sisämuotti yhteen välikkeillä ja muottilukoilla.
Voit toki jättää jommankumman puolen muotin ESP levyksi, taakse harva laudoitus ja tuplapattingit ja muottilukot.
Niin se hinnat: betoni n. 110 e / m3 pumpattuna
verkko 2 x 5 m n. 35 e tontilla / kpl
vanerit ja pattingit 2000 e ( uusia ) etsi käyttyjä
vuorakalusto 1 vk. 500 e
kun tulee pakkasia, käytä pakkasbetonilatua lisähinta 50 e / m3
hommaa kaksi ammatti timpuria...
Niin, missä päin on kohteesi, voisin vuokrata kamat sopivasti...
Oman talon kellarikerros pitäisi tehdä sipon maanpaine-elementeistä. Muutaman viikon päästä pitäisi kellarin rakennuksen alkaa, sitten näkee miten se sujuu pystytys meikäläiseltä.
Helppoa tuon ainakin pitäisi olla. Hintaero papuharkkoon verrattuna ei ollut mielestäni merkitsevä.
Kellarin voi toteuttaa monella tapaa, kuten minäkin olen tässä vuosien varrella tehnyt.
Betonista valaminen on aina luja vaihtoehto, mutta melkoisen työläs monine työvaiheineen.
Kellarinseinän maanpaineenkesto taas johtuu paljolti välipohjaratkaisusta. Mikäli välipohja tehdään betonista saadaan siitä hyvä tuki, mikä vahvistaa rakennetta merkittävästi maanpaineita vastaan.
Lujuusasiat meillä kuitenkin ovat melko hyvässä hallinnassa, enkä ole vuosikymmeniin kuullut sortuneista kellariperustuksista. Mutta kosteusongelmia kyllä on riittänyt, joten paneudu niihin riittävästi suunnittelijasi avustuksella, sillä ovat vietävän kalliita korjata.
Suosittelen tutustumaan Kevyisiin Eps-valumuottiharkkoihin, joiden kantavaksi rakenteeksi tulee teräsbetoni. Samalla saadaan erinomaisesti kosteutta kestävä hyvä lämmöneristys.
Lisää voit lukea esim. osoitteista www.palikka.fi ja www.malander.fi
kannattaa miettiä moneen kertaan, miten hoitaa kellarin ulkoseinän kosteussuojauksen.
Pitää olla ulospäin kuivuva rakenne ja 2x kerrosta fuktisol tai isodran, jos kellari pitää tehdä. Lisäksi salaojat REILUSTI anturoita alemmaksi talon alle salaojakaivanto myös. Nämä on helppo tehdä alkuvaiheessa kunnolla ettei tarvitse katua.
Jos rakenne saa kosteutta ja ulkopuolella bitumit yms. ja harkkojen välissä ursaa, niin v-käyrä huipussaan.
maanpäälle ja syy on pienet rakennusoikeudet. Kellarilla ne voi jopa tuplata. Ja rynderit tekee niillä hyvää tiliä, tulee lisää myytäviä neliöitä.
Kyllä pikimattokin toimii kun hyvin tehdään.
Höyrynsulku ulkopinnassa ei toimi missään rakenteessa, vielä vähemmän maan alla, jossa höyrynpaineet on ulospäin ympäri vuoden.
kymmenilletuhansille kellareille, joita Suomessa on ja toimivat aivan hyvin.
Ne eivät todellakaan toimi hyvin, se on vain luuloa.
Tutkimusten mukaan Suomessa on ollut tai on kosteusvaurioita yli puolessa rakennuskannasta ja yleisimmin perustuksissa.
Myös sisäilmaongelmat ovat samassa suhteessa.
Kosteusvauriot ovat yleisesti nähtävissä helposti ja lisäksi vielä on piileviä.
Voisin vielä väittää, että todella monet johtuvat höyrytiiviistä ulkopinnasta.
Jos kymmenettuhannet kellarit ovat toimivia, niin väitäkö, että näissä toimivissa kellareissa ei ole höyrynpitävää ulkoseinää, vai mitä yrität selittää?
Vuosikymmeniä Suomessa ja muuallakin on rakennettu kellareita. Melkein kaikissa tapauksissa kellari käsitellään ulkopuolelta bitumikermillä. Näin on omasta mielestäni järkevä tehdä, kuten useimpien muidenkin, sekä viranomaisten.
Mutta jos nyt sinä väität jotain muuta, runsaine perusteluinesi, niin kantaahan pitää kaikkien muiden oitis vaihtaa. Muilla on vain väärä luulo.
Jos puhut vuosikymmenistä, niin muistatko kuinka monta vuotta on oivallettu, että home on vaaraksi ihmisen terveydelle ?
Vuosikymmeniä voi hyvinkin olla rakennettu väärin, mutta rakennusfysiikka pysyy samana.
Pohjoismaat ovat kärkimaita sisäilma-asioissa ja muualla maailmassa myös rakennetaan väärin ja pieni home ei siellä haittaa asumista.
Oikeaoppinen perustus pitäisi aina tehdä tiiviiksi sisältä ja ulospäin harvenevaksi, sekä lämmöneristys ulkopintaan. Mutta tehdäänkö, se onkin sitten eri asia.
Miten täyttäisit suunnitteluvaatimuksen rakenteen kuivumisesta, eli nykyisin suunnittelija pitäisi suunnitella rakenne siten että kastuttuaan sen pitäisi päästä myös kuivumaan.
Alkaa tulla haastetta asian hoitamiseksi.
Jos kaikki olisi niin yksinkertaista, niin kenenkään ei tarvitsisi asua hometalossa tässä maassa.
Tulisikohan kenellekään mieleen laittaa höyrynsulkua ulkopintaan, maanpinnan yläpuolisiin rakenteisiin ? Vähintään ilmarako tulisi ainakin mieleen. Mutta maanpinnan alapuolella, missä kosteus liikkuu ympäri vuoden ulospäin voitaisiin huopaa ja pikeä virittää mielin määrin.
>> Jos puhut vuosikymmenistä, niin muistatko kuinka monta vuotta on oivallettu, että home on vaaraksi ihmisen terveydelle ?
Ilmeisesti homeekkan ei tätä ole tiennyt, koska noita vahinkoja ei ole tullut.
>Vuosikymmeniä voi hyvinkin olla rakennettu väärin, mutta rakennusfysiikka pysyy samana.
Rakennusfysiikka kyllä pysyy samana, mutta tietämys siitä muuttuu.
>Pohjoismaat ovat kärkimaita sisäilma-asioissa ja muualla maailmassa myös rakennetaan väärin ja pieni home ei siellä haittaa asumista.
Eiköhän se home haittaa yhtä paljon kaikkialla.
>Oikeaoppinen perustus pitäisi aina tehdä tiiviiksi sisältä ja ulospäin harvenevaksi, sekä lämmöneristys ulkopintaan.
Huoh. Eli talot (valtaosa rakennutuista) on väärin tehty. Useimmissa on betonilaatan päällä eristeet, mutta nytpä tiedämme, että tämäkin on väärin.
>Miten täyttäisit suunnitteluvaatimuksen rakenteen kuivumisesta, eli nykyisin suunnittelija pitäisi suunnitella rakenne siten että kastuttuaan sen pitäisi päästä myös kuivumaan.
Kellarissa ainoa reitti kuivumiseen on sisällepäin. Ulkopinnassahan on tuo bitumi.
>Alkaa tulla haastetta asian hoitamiseksi.
Jos sinun mielipiteitäsi noudattaa, niin aivan varmasti.
> Jos kaikki olisi niin yksinkertaista, niin kenenkään ei tarvitsisi asua hometalossa tässä maassa.
Eipä nuo nyt niin vaikeita asioita ole. Suurin osa virheistä johtuu toteutuksesta. Aika vähän noita homkekellareita on vastaan tullut. Homeisia alapohjia kyllä sitäkin enemmän.
> Tulisikohan kenellekään mieleen laittaa höyrynsulkua ulkopintaan, maanpinnan yläpuolisiin rakenteisiin ?
Miksi pitäisi?
> Mutta maanpinnan alapuolella, missä kosteus liikkuu ympäri vuoden ulospäin voitaisiin huopaa ja pikeä virittää mielin määrin.
Kokeileppa hieman luke ja vieläpä ymmärtää tuota rakennusfysiikkaa. Maa on kesäisin kylmempi kuin ilma. Ja kyllä tuo maa kuivuu. Jotain taidat fysiikassasi unohtaa.
Toki kärkeviä mielipiteitä voi esittää, mutta hieman perusteluja auttaisi asiaa, että ei mene aivan tuuleen huutelemiseksi.
Hometta on maailmassa ollut niin kauan, kuin maapallokin. Se ei vaadi muuta kuin riittävästi kosteutta, happea ja pölyä ravinteeksi. Ikkunalasikin homehtuu oikeissa olosuhteissa.
Myös homeen aiheuttamia oireita on ollut iät ja ajat, mutta niihin ei ole osattu kiinnittää huomiota.
Toivottavasti tietämys paranee rakennusfysiikasta, kun välillä tuntuu, ettei parane.
Totta kai homeesta on haittaa yhtä paljon jokapuolella maailmaa, mutta kaikki eivät sitä tiedä ja Suomessa muutamat eivät välitä tietää.
On todellakin paljon väärin rakennettuja taloja ja kokoajan rakennetaan lisää. Lämmöneristeen paikka on laatan alla, jotta laatta pysyisi mahdollisimman lämpimänä, kuivuisi tehokkaammin, eikä kondensoisi.
Käytettäessä bitumieristystä todellakin ainoa kuivumissuunta on sisäänpäin, tiheämmästä kosteudesta harvempaa. ( Dalttonin kaasujen osapainelaki )
Mikäli sisäänpäin kuivuminen estetään on tuho varma ja taas on nähtävissä yksi homekellari hyvinkin lyhyessä ajassa.
Kyse ei ole mielipiteestä, vaan rakennusfysiikasta.
Vaikeitapa vaan ovatkin, kun yleensä ovat monen tekijän summa.
Minulle kyllä homekellareita tulee vastaan päivittäin ja välillä yllättävän uusissakin rakennuksissa. Samoin homeisia alapohjia, niitäkin riittää ja vielä lisäksi homeisia rossipermantoja.
Ei tietenkään pidä laittaa höyrynsulkua ulkopintaan kylmälle puolelle milloinkaan. Eniten ihmetyttää, kun tämä tajutaan melkoisen tehokkaasti maan pinnan yläpuolisissa rakenteissa, mutta maan alaisissa ei kovinkaan usein.
Maaperä voi pinnastaan olla kesäisin, joko kylmempi, kuin ilma tai lämpimämpi, riippuu enempi lämmönvaihtelusta ilmassa. Oletko koskaan katsonut lämpömittareita tien varsilla kumpihan se mahtaakaan olla kesällä lämpimämpi, tien pinta vai ilma.
Maaperä kuivaa aivan pintakerroksistaan haihtumalla, mutta syvemmällä maaperässä ja betonilaatan alla vallitsee aina likemmäs 100 prosentin kosteus.
Kosteuden liikehdintään vesihöyrynä, eli Diffuusiona vaikuttaa pääsääntöisesti kaksi asiaa lämpötila ja kosteusmäärä. Kosteuden liikehdintä vesihöyrynä johtuu paine-eroista. Lämpimämmässä tai kostammassa on korkeampi vesihöyryn osapaine, kuin viilemmässä tai kuivemmassa ja paine ero pyrkii tasaantumaan, jolloin kosteus lähtee liikkeelle viileämpään tai kuivempaan suuntaan.
Siinä vähän perusteluja, niin ei mene tuuleen huutelemiseksi.
Toki kosteustekniseen toimintaan vaikuttaa myös monet muut tekijät, mutta tällä kertaa en aikonut kirjoittaa oppikirjaa aiheesta.
Diffuusion mukaan aine aina kulkeutuu pienempää konsentraatiota kohti. Tämä siis yksinkertaistettuna ja pitkä löpinäsi lyhennettynä. Opetetaan varmaan jo lukiossa.
Tämähän ei tarkoita sitä, että kun bitumikerros on uloimpana, niin sen taakse voi laittaa vesihanan, josta vettä virtaa, kuten sinä tunnut esittävän.
Maanalaiseen rakennelmaan bitumieristys on _ainoa_ hyvä tapa. Voit toki olla eri mieltä ja jättää ne omasta kotterostasi pois, jos vain tarkistuksista menee lävitse.
Vanhempieni kellari esimerkiksi on 40v vanha. Porasin reikiä tuossa pari vuotta sitten ja mittasin kosteusmittarilla. Ei mitään hälyyttävää. Koska tuo home ja kosteus alkaa kertyä?
Minulla on tullut monta homeista rossipohjaa vastaan, mutta en silti ala väittämään, että rossipohja on huono rakenne. Kyllä kellarinkin voi huonosti tehdä. Se, että bitumit on ulkopinnassa ei sitä valitettavasti ole.
Kehoittaisin lukemaan noista muista kosteuteen vaikuttavia tekijöistä kuin diffuusio.
Rakenteiden kosteuskäyttäytymiseen todellakin vaikuttaa monta muutakin asiaa: Konvektio = ilmavirtaus, Kapillaari-ilmiö = huokoisalipaine, veden eri muodot vajovedestä orsiveteen, Kondenssi eli piste jossa osapainekäyrä ja kyllästyspainekäyrä leikkaavat jne...
Siihen aikaan kun minä kouluja kävin oli 8 vuotinen oppikoulu ja sen jälkeen rakentamisen taso onkin pääsääntöisesti laskenut.
Bitumi ja huopa onkin hyvä eriste silloin, kun puhutaan vedestä ja vedenpaineesta, mutta kun kastunut rakenne pitäisi saada kuivumaan, niin siitä on pelkästään haittaa.
Vesihöyryä läpäisevillä lämmöneristeillä saadaan bitumin kaltaiset vedeneristys ominaisuudet käytettäessä pystytasossa, mutta kuivaamisominaisuudet ovatkin sitten toista luokkaa.
Vesihöyryä läpäisevää lämmöneristystä käytetäänkin huomattavan paljon korjausrakentamisessa, joissa jonkin virheen ansiosta toimimaton rakenne kuivatetaan ulospäin.
Vanhat rintamamiestalojen kellarit ovat sisäänpäin kuivuvia ja toimivat moitteettomasti, mikäli seinien kuivumista ei estetä ja ilmanvaihdosta huolehditaan.
Pelkkä bitumi ulkopinassa ei todellakaan välttämättä tuhoa rakennetta, tarvitaan vielä toinen kosteustekninen tekijä, jotta ongelmia ilmaantuisi.
Hyvin eristetyllä lattialla varustettu rossipohja on erittäin yleinen kosteusteknillinen ongelma ja se johtuu pääsääntöisesti alle kastepisteen olevasta lämpötilasta.
Useat talopakettivalmistajat tietävät tämän ja toimittavat paketin mukana kiinteän ilmankuivaajan tai tekevät rossitilasta lämpimän, kuten Siporex taloissa nykyään.
=miksi ja siksi. "sanaa" varten käyttävät viisi vuotiaat.