Monta vuotta sitten seurustelin miehen kanssa, jota rakastin hyvin paljon. Hänen vanhempansa kuitenkin tekivät kaikkensa lopettaakseen suhteemme, ja lopulta se päättyikin, kun hän kävi minuun käsiksi.
Olen kuitenkin kaivannut häntä, ja muistellut hyviä hetkiä, koska niitä parempia ei oikeastaan voisi ollakaan. Viime aikoina, kun olen ollut toipumassa vakavasta sairaudesta, olen ajatellut häntä vielä enemmän. Kerran, juuri kun olin tulossa lääkäristä, näin hänet ja tajusin, etteivät tunteeni ole vielä kuolleet.
Seurusteluaikana näin joskus unta, että yritin epätoivoisesti soittaa hänelle, mutta hän oli lähtenyt vanhempiensa luo eikä halunnut vastata tai olla tekemisissä kanssani. Kun suhteemme loppui näin myös tämän unen, ja silloin se oli melkein enemmän kuin saatoin kestää.
Nyt kun tunteeni heräsivät uudestaan, ja olen ollut hyvin surullinen, näin yllättäen tämän saman unen, paitsi että menin hakemaan häntä vanhempiensa luota. Unessa oli kulunut monta vuotta, kuten oikeastikin, ja hänellä oli kaunis vaalea vaimo ja pieniä lapsia (oikeasti en tiedä että hänellä olisi vielä perhettä). Hän ei enää näyttänyt muistavan tai edes tuntevan minua. Tunsin suunnatonta vihaa, ja sitten yllättäen hänen äitinsä (joka aina vihasi minua suorastaan, haukkui huoraksi ym.) tukehtui johonkin lääkepilleriinsä. Sitten lahtasin koko porukan, iskin lasten päät lattiaan ja taitoin huonekaluista puutikkuja, jotka iskin hänen vaimoonsa. En muista tappaneeni häntä, mutta niin vain makasi hänkin siinä kuolleena kun lopetin. Sitten huusin kuin luolamies tai keihäänheittäjä karjuu heittonsa lopuksi, valtavasti atavistista raivoa - ja tuskaa. :'''(
Sitten heräsin ja mun oli vähän parempi olla. Ehkä se tästä vielä lähtee...
Olen kuitenkin kaivannut häntä, ja muistellut hyviä hetkiä, koska niitä parempia ei oikeastaan voisi ollakaan. Viime aikoina, kun olen ollut toipumassa vakavasta sairaudesta, olen ajatellut häntä vielä enemmän. Kerran, juuri kun olin tulossa lääkäristä, näin hänet ja tajusin, etteivät tunteeni ole vielä kuolleet.
Seurusteluaikana näin joskus unta, että yritin epätoivoisesti soittaa hänelle, mutta hän oli lähtenyt vanhempiensa luo eikä halunnut vastata tai olla tekemisissä kanssani. Kun suhteemme loppui näin myös tämän unen, ja silloin se oli melkein enemmän kuin saatoin kestää.
Nyt kun tunteeni heräsivät uudestaan, ja olen ollut hyvin surullinen, näin yllättäen tämän saman unen, paitsi että menin hakemaan häntä vanhempiensa luota. Unessa oli kulunut monta vuotta, kuten oikeastikin, ja hänellä oli kaunis vaalea vaimo ja pieniä lapsia (oikeasti en tiedä että hänellä olisi vielä perhettä). Hän ei enää näyttänyt muistavan tai edes tuntevan minua. Tunsin suunnatonta vihaa, ja sitten yllättäen hänen äitinsä (joka aina vihasi minua suorastaan, haukkui huoraksi ym.) tukehtui johonkin lääkepilleriinsä. Sitten lahtasin koko porukan, iskin lasten päät lattiaan ja taitoin huonekaluista puutikkuja, jotka iskin hänen vaimoonsa. En muista tappaneeni häntä, mutta niin vain makasi hänkin siinä kuolleena kun lopetin. Sitten huusin kuin luolamies tai keihäänheittäjä karjuu heittonsa lopuksi, valtavasti atavistista raivoa - ja tuskaa. :'''(
Sitten heräsin ja mun oli vähän parempi olla. Ehkä se tästä vielä lähtee...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.