olekkaan samaa pataa vesillä kun luki tänä aamuna Keskisuomalaisen yleisöosaston kirjoituksen Bella veneestä joka oli ajanut vetouistelijan uistimet järven pohjaan. Uistelijan puolustus oli että nopeampi vene väistää ja näin sanoo vesiliikennelaki. Näin se sanoo mutta eihän siinä puhuta jopa 200 m päähän ulottuvasta siimaletkasta? Ja monesti nämä "kalastajat" vetävät näitä vehkeitään jopa väylillä kuten minulle kävi viime kesänä. Uistelija huusi kuin hinaaja ja soitin venepoliisin paikalle kun tilanne oli uhkaava. Sillä välin busteri hävisi kun poliisit tuli ja aivan selvä tuomio oli heillä että tässä ei saa uistella kun oli vielä kapea väylä jossa tapaus sattui. OLi tullut kuulemma vaaratilanne ko uisteijalle? Mikähän vaara siinä on muu kuin että uistimet jää pohjaan ja taloudellinen vakinko ei kovin suuri voi olla. Isommat vahingot voi tulla veneelle joka saa siimat peräsinakseliin.Mutta veneiljät ovat samaa pataa, vaiovatko?
Eikö venelijät?
väärä käsitys
353995
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Viime kesänä sama uistelija oli monta kertaa kapeassa ja virtaisessa salmessa. Minä mahduin siitä kuitenkin mutta salmeen ajaa isot rahtilaivat eikä ne väistele. Salmi on myös erittäin vilkas veneväylä, kaikki Savonlinnasta pohjoiseen menevä liikenne menee siitä.
Sln. eteläpuolella satuin näkemään kuinka ammattikalastajat vetivät troolia kapealla väylällä. Risteilyalus ajoi takaapäin troolin yli eli vetoveneiden välistä. Kovasti siinä vetäjät kiemurtelivat, syytä en tiedä, yrittivätkö viimetingassa saada pyydystään syvemmälle vai mitä. Kaikki kuitenkin jatkoivat matkaansa keskeytymättä.
Ei ole mitään sellaista pykälää, että "nopeampi väistää". Ei vesiliikennelaissa eikä muuallakaan. Vesiliikennelaki ei muuten ylipäätäänkään säädä mitään väistämissäännöistä tms., ne ovat ihan muualla (se kuuluisa colregs).
Sinänsä mielenkiintoista, että harhakäsitys tuollaisen "nopeampi väistää" -säännön olemassaolosta on jossain määrin laajalle levinnyt. Juuri tänä keväänä katsastin venettä, jonka omistajapariskunta oli tuoreita veneilyn aloittajia. Siinä juteltiin samalla laajemminkin ja rouva lausui ääneen sen, mitä oli oppinut (ilmeisesti saaristolaivurikurssilla) perusperiaatteiksi. Oli sitten hyvin hämmästynyt, kun korjasin tuon virhekäsityksen.
Mitäkö tuosta päättelisi? Sitä, että laivurikurssien ja muidenkin veneilykurssien kouluttajien olisi muutettava tyyliään ja keskityttävä enemmän opettamaan selkeästi sääntökirjan mukaan. Ja vahvistaapa tämä myös sen, mitä olen aiemminkin sanonut: lukekaa varsinainen säädösteksti (laki, asetus tms.) älkääkä "kansanomaistuksia". Niissä kansanomaistuksissa kun on herkästi joko tulkintoja tai sitten ihan säädösten ulkopuolelta tulleita käsityksiä/mielipiteitä, jotka poloisille veneilijöille sitten iskostuvat päähän "pitää/ei saa" -tyyppisinä sääntöinä. Seurauksena on helposti vaaratilanteita, kun joku luulee ja toinen tietää, mitä säännöissä sanotaan. Esimerkiksi vasemmalta tuleva uppoumavenekippari kuvittelee oikealta tulevan liukuveneen väistävän ja liukuvenekippari tietää toisen olevan väistäjä ja ajaa sen mukaan. Vielä klassisempi esimerkki on tietysti se, että koneella ajava purjeveneilijä unohtaa tai ei tiedä, ettei hänen paattinsa olekaan siinä tilanteessa sääntöjen tarkoittama purjealus.
Kirjoitit seuraavaa: Tulen jatkossakin käyttämään loukkaavimpia mieleentulevia sanoja purjehtijoista, sillä mielestäni he ovat veneilyn syöpä, roskasakkia. Muistutan, etten käytä sanoja "purjehtija" ja "purjeveneilijä" synonyymeina. Jälkimmäinen käsittää ne fiksut purjeveneilijät (valtaosan eli 80-90% purjeveneillä liikkuvista), joka ei
-luovi ahtaahkoissa paikoissa
-kuvittele purjeveneen olevan koneajossakin etuajo-oikeutettu
Menikö polla sekaisin ???? Koettaisit nyt muistaa kumpi on lakanapedofiili, purjehtija vai purjeveneilijä !
...mitään sekaisin. Se, että koneella-ajava purjeveneilijä tekee tuon virheen, ei vielä yksinään todista hänen olevan purjehtija. Hän saattaa sitä olla, mutta olisi epäoikeudenmukaista määritellä hänet sellaiseksi yhden mokan perusteella. Hän saattaa olla yksinkertaisesti aloitteleva veneilijä, joka on erehtynyt luottamaan kurssinvetäjän sanaan lukematta itse sääntöjä. Tosin, jos siellä on 60 -vuotiaalta vaikuttava tyyppi puikoissa ja venekin kalliimmasta päästä & pursiseuralippu perässä, niin purjehtija-nimike on luultavasti perusteltu.
Maastotilanteessa tuota ei ruveta pohtimaan vaan nojataan äänimerkkinappiin ja ollaan varuilta valmiina väistöön, jos viesti ei mene perille.
Jos ohittava on "A" ja ohitettava on "B", kumpi on nopeampi ?
...valkoinen vene ohittaa sinisen ja sääntöjen mukaan ohittaja väistää, niin tarkoittaako tämä mielestäsi, että valkoiset veneet ovat väistämisvelvollisia sinisiin nähden?
joopa joo...
Luulin ihan rehellisesti, että vastaukseni olisi ollut normaaliälyiselle selvä. Ehkä et sitten ole normaaliälyinen, joten otan rautalankakerän taas esiin: ilmaus "nopeampi väistää" EI ole synonyymi ilmaukselle "ohittaja väistää", vaan se tarkoittaa, että nopeampi olisi väistämisvelvollinen kaikenlaisissa kohtaamistilanteissa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa hitaampi alus tulee vasemmalta.
Säännöissä ei oteta mitään kantaa alusten keskinäisiin nopeuseroihin eikä niistä seuraa mitään velvollisuuksia tai oikeuksia. Se, että ohitus sinänsä edellyttää nopeuseroa, ei tätä asiaa muuta miksikään.
Sinänsä ei ole tullut koskaan mieleeni, että joku kouluttaja olisi saattanut käyttää tuota "nopeampi väistää" ilmausta tarkoittaessaan ohittajan väistämisvelvollisuutta. Jos niin on tapahtunut, niin moka on ihan ko. kouluttajan, joka ei ole käyttänyt kyllin tarkkaa ilmausta.
Mielestäni, kun kysymykseen vastataan kysymyksellä osoittaa tiettyä järjen tasoa...
Niin, monessako merenkulun SM kisassa olet ollut mukana ?
Eikö säännöissä sentään ole jotain ohjeita kohtaamistilanteisiin? Kohtaamistilanteissa kummankin aluksen pitää ensisijaisesti tehdä kaikkensa yhteentörmäyksen välttämiseksi. Eikö tämä enää pidä paikkaansa, vai muistanko väärin?
Hyvään merimiestapaan kuulunee toisten huomioon ottaminen ja toimenpiteiden suorittaminen riittävän ajoissa ja selkeästi. Myös tarpeettoman haitan aiheuttamisen välttäminen on kuuluunut itsestään selviin merimiestapoihin.
Olenkohan liian vanhanaikainen, kun kuvittelen hyvien merimiestapojen ja yleensäkin käytöstapojen yhä kuuluvan merenkulkuun?
...vastaaminen kysymyksellä on yleensä selkein ja nopein tapa osoittaa kysymyksessä oleva virhe.
sinä olet vedotessasi mihinkään niin epämääräiseen kuin "tapoihin".
Anyway: kuten (toivottavasti) tiedät, erilaisiin kohtaamistilanteisiin nimenomaan annetaan ohjeita. Mihinkään niistä EI anneta ohjetta, jonka mukaan aluksen nopeus määräisi jotenkin väistämisjärjestyksen. Sen sijaan siellä melko selkeästi sanotaan, että annettua väistämisjärjestystä ei saa mennä muuttelemaan (esim. niin, että oikealta tuleva nopeampi alus ryhtyisi väistämään vasemmalta tulevaa hitaampaa konealusta), ellei ole pakko esim. siksi, että toinen ei väistä, vaikka pitäisi. Syyhän on aika ilmeinen: kohtaamistilanteessa saattaa olla ja usein onkin muitakin osapuolia kuin nämä kaksi ja niiden muiden pitää kyetä suunnittelemaan omat liikkeensä.
Sikäli muuten mielenkiintoinen kohta, että sääntö on tiukempi kuin tieliikenteessä. Maantiellä ei enimmäkseen ole kiellettyä "tinkiä" omista oikeuksista päästämällä väistämisvelvollinen menemään ensin (rajatapauksissa voi kyllä käydä odottamattomalle väistäjälle huonosti oikeudessa, jos esim. joku ajaa perään siksi, ettei ole voinut arvata edellämenijän väistöä).
Vaikka heti nimiteltiin, kun viittasin "hyvään merimiestapaan", ihmettelen silti. Kyllä kaasuhanaa voi höllätä ja hiukan muuttaa kurssia, vaikka pykälien mukaan ei kohtaustilanteissa olisikaan väistövelvollinen. Mikä ihmeen kiire vesillä vallitsee? Vai pitääkö kanssaveneilijöihin ruveta suhtautumaan aggressiivisesti niinkuin sinä rva/nti/hra Jrxxx näytät suhtautuvan purjehtijoihin ja erityisesti koneettomilla pursilla liikkuviin?
Ikäväkseni olen saanut huomata laituriparlamenteissa, että väistämissäännöistä on monenlaisia versioita ja hämmästyttävä tietämättömyys näkyy myös merellä. Eräskin kauan purjehtinut kuvitteli, että luovivaa venettä tulee väistää. Yksi oli sitä mieltä, että väylän keskellä kulkevia väistetään. Siksi hän pyrki kulkemaan siellä aina kun mahdollista. Hyvään merimiestapaan kuluu ehdottomasti toisten huomioon ottaminen. Nykyään on vain pakko lähteä samasta olettamuksesta kuin autoliikenteessäkin: muut ovat hulluja. Sen kun pitää mielessä pääsee itse helpoimmalla. Väylien ulkopuolella purjehtivat osaavat havaintojeni mukaan väistämissäännöt parhaiten.
...tosin et ymmärtänyt sitä.
Tiedoksi että jokiliikenteessä (virtaavassa vedessä) on määräys että nopeampi väistää. Tämä määräys on voimassa kaikissa EU:n maissa , myös suomessa. Venäjä ei ole ratifioinnut ko vesiliikennemääräystä jokivesien osalta, niikuin ei kansainvälisä säädöksiäkään, mutta heilläkin on voimassa jokialueilla ko määräys.
Vaatii kohta liikennevaloja väylien riateyksiin ja kamera tarkkailua.Tätä se on kun oma järki ei sano mitään niin kaikesta pitää olla kirjalliset ohjeet tai laki josta voi pitää kiinni"kynsinhampain" ja riidellä kaikkien kanssa!
...lähdeviitettä? Tuollaista määräystä ei ole Suomen sisävesisäännöissä. Ilmaus "jokiliikenne" sai ajattelemaan, että puhut cevni-säännöistä? Osoittaisitko myös viitteellä, missä säädöksessä/milloin ne on saatettu Suomessa voimaan?
...on valitettavasti melkoisen tyhjä käsite. Suomi on ollut sen verran monokulttuurinen "yhden totuuden" maa, että kovin monilla on harhakäsitys jostakin merkillisestä yhteisestä "järjestä". Sellaista kun vain ei ole olemassa. Juuri siksi lainsäädäntö on olemassa, että se määrittelee, miten missäkin tilanteessa toimitaan. Joissain muissa elämäntilanteissa (sellaisissa, joissa kohdataan todella kasvokkain ja on aikaa keskustella ennen toimintaa) on mahdollista neuvotella, miten nyt toimitaan. Mutta liikenteessä, niin maalla, vesillä kuin ilmassakin tilanne on yleensä se, ettei kommunikaatiomahdollisuutta ole. Silloin noudatetaan jäykästi lakikirjaa, koska ei kertakaikkiaan ole mahdollista olla VARMA siitä, että osapuolen A näkemys järjestä on siinä kohdassa sama kuin osapuolen B, puhumattakaan osapuolista C, D ja E.
Joskus minusta tuntuu, että tuo virhekuvitelma yhdestä yhteisestä järjestä on veneilijöiden keskuudessa tavanomaista yleisempi, ainakin näiden ns. järjestäytyneiden veneilijöiden. Saattaisi johtua siitä, että siinä joukossa on keskimääräistä enemmän tynnyrissä eli veneessä kasvatettuja. Nykymaailmassa vain asia on niin, ettei koskaan voi olla varma, onko vastaantulija kasvanut samassa viitekehyksessä ja samanlaiseen arvo- ja asennemaailmaan ja samoihin "kirjoittamattomiin lakeihin". Ja niin on hyväkin.
"1 sääntö
Soveltaminen
a) Nämä säännöt koskevat kaikkia aluksia avomerellä ja kaikilla siihen yhteydessä olevilla kulkuvesillä, joilla merialukset voivat liikennöidä."
Siis: Koskee myös jokia, MIKÄLI ne ovat kulkúvesiä, joilla merialukset voivat liikennöidä. Suurin osa Suomen joista ovat liikennekelvottomia merialuksille joko mataluutensa vuoksi tai siksi, että ne on padottu voimalaitoksilla tai laivojen kulku estyy silloilla.
Noita harhaluuloja tuntuu aina vaan olevan liikkeellä. Vesillä ei ole kenelläkään oikeuksia - on vain velvollisuuksia ja ne kannatta kaikkien opetelle ja omaksua.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030
ettei vetouistelija on kalastusalus vaan se luokitellaan moottoriveneeksi.
jos ajaa purjeilla :)
Juu juu - kaikki nämä on manittu laissa;
"d) Alus, joka harjoittaa kalastusta, tarkoittaa alusta, joka kalastaa verkoilla, siimoilla, laahusnuotalla tai muulla kalanpyydyksellä, joka rajoittaa sen ohjailukykyä, mutta ei tarkoita alusta, joka kalastaa vetosiimoilla tai muulla kalanpyydyksellä, joka ei rajoita sen ohjailukykyä."
Laki ei taida tuntea lainkaan määritelmää "moottorivene". SoutuVENE ja purjeVENE löytyy, mutta muuten on yleensä aliksista kyse. ;-))
Piti siis kirjoittaa:
muuten on yleensä aluksista kyse. ;-))
luokitellaan käytännössä moottoriveneeksi. Mutta jos pilkulleen tarkastellaan seuraavaa lainausta:
"d) Alus, joka harjoittaa kalastusta, tarkoittaa alusta, joka kalastaa verkoilla, siimoilla, laahusnuotalla tai muulla kalanpyydyksellä, joka rajoittaa sen ohjailukykyä, mutta ei tarkoita alusta, joka kalastaa vetosiimoilla tai muulla kalanpyydyksellä, joka ei rajoita sen ohjailukykyä."
Edelläolevan perusteella voisi olettaa, että kun on riittävä määrä siimoja muita vermeitä vedossa, on ohjaus jossain määrin rajoittunut, eli onko silloin kyseessä kalastusalus? No, eipä kannata saivarrella, käytännön tapauksia on varmaankin olemassa. Mutta kun lakitekstit on vaan laadittu niin, että tulkintamahdollisuuksia on...
Siinä on toinen lainlaatijan aiheuttama epäselvyys. Toinen on tuo Teemu Selänteen tapaus. Näyttää noita epäselviä ja tulkinnanvaraisia sääntöjä olevan. Tulkinta on kuitenkin yksiselitteisesti niin, että vetouistelijalla on ohjailukyky kunnossa ja siten normaali väistämisvelvollisuus.
> Tulkinta on kuitenkin yksiselitteisesti niin, että vetouistelijalla on ohjailukyky kunnossa ja siten normaali väistämisvelvollisuus.
Niin ja jos ei ole niin sitten on velvollisuus käyttää asianmukaisia merkkikuvioita ja valoja.
muuttuu natsiksi, jos häntä vastaan käy. Tai Lakanapedofiiliksi. Siellä on taas jiänynnä nappi ottamata, kun tekstiä on tullut koko päivän.
Aikanaan, kun itse olin mielenhäiriössä ja ajoin moottoriveneellä, eräänäkin syksynä oli venettä nostaessa kovin hämmästyttävä näky, kun vetarissa oli punottua siimaa metritolkulla. Olin tainnut itsekin ajaa kurrauttaa jonkun onnettoman siimapellen siimat poikki.
Nyt olen vain lakanapedofiili. Voi minua poloista!
Siinä tapauksessa voi uistelija alkaa lukemaan noita kalastuspykäliä, jos veneen kupeesta löytyy kalastusrekisterinumero ja kalastus on uistelijan pääelinkeino. Aluksen täytyy myös näyttää asetuksen vaatimia merkkikuvioita, sekä valaistuksen ollessa rajoitettu, asetuksen mukaisia valaisimia.
"joka kalastaa vetosiimoilla tai muulla kalanpyydyksellä, joka ei rajoita sen ohjailukykyä."
Siis:
1) kalastaa vetosiimoilla, ei ole kalstusalus
2) muulla pyhdyksellä, joka ei rajoita se ohjailukykyä.
Tuon mukaan aina ja ihan aina, vaikka olisi kaikki maailman siimat perässä, ei vetosiimoilla kalastava ole kalstusalus siinä mielessä, mitä laki määrittelee. Suomen kielessä jokasane viittaa vain edelliseen sanaan/asiaan, joka tässä tapauksessa on siis MUU PYHDYS - joka sana ei siis viittaa mitenkään vetosiimoihin tässäkään tapauksessa.. Jos siinä tarkoitettaisiin myös vetosiimoja, kirjoittettaisiin: "joka kalastaa vetosiimoilla tai muulla kalanpyydyksellä, JOTKA kumpikaan eivät rajoita sen ohjailukykyä."
Uistelijat, jotka jättävät merkitsemättä pyydyksensä asiallisesti, saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään.
Lakitekstin mukaan kalanpyydys on merkittävä vahintään 1,5 m korkeassa varressa olevalla 30x30 cm lipulla ja pimeän aikaan valolaitteella. Laissa ei aneta huvikseen siimaa uittaville mitään etuoikeutta poiketa määräyksistä. Harvoin näkee plaanarissa edes pientäkään lippua, saati lain täyttävää.
"Uistelijat, jotka jättävät merkitsemättä pyydyksensä asiallisesti, saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään."
En kyllä toistaiseksi vielä ole tavannut ainuttakaan uistelijaa joka pyydyksiä hinaisi. Aktiiviväline kun ei ole pyydys, eli tuo laki ei tässä asiassa päde.
Siltikin soisi kyllä plaanarit merkittävän kunnon lipuilla ja mielellään vielä vaikka patterikäyttöisellä ledivalolla tms.
pyydys tarkoittaa tietääkseni mm : vieheitä, uistimia, verkkoja, rysiä, trooleja, siimoja, ...
Jos ollaan erimieltä, niin perustelemalla mielipiteensä kunnolla, saatan minäkin muuttaa mieltäni. Käytä siis tilaisuuttasi ja valista meitä "vääräuskoisia"