Miten ihminen onkin sellainen mietiskelijä?!? Siis minä itse. Tänään pitäisi aloittaa taas menkkojen jälkeen ehkäisy. Miehen kanssa ollaan puhuttu, että voitaisiin lähiaikoina jättää ehkäisy ja kokeilla, saisimmeko lapsia. Oon käyttäny hormoniehkäisyä lähes viisi vuotta. Kysyin mieheltäni, että jättäisimmekö jo tänään ehkäisyn pois ja mies sanoi kyllä, mutta minä vaan mietin ja mietin. Lähinnä minua mietityttää, tulenko heti raskaaksi. Tiedän, että tämä ajattelu on tosi hölmöä, koska voihan olla, etten saa lapsia koskaan. Itse vaan olen näköjään niin pinnallinen, että ajattelen tulevani heti raskaaksi. Enkä ehkä ihan heti haluaisi tulla raskaaksi vaan ehkä vaikka puolen vuoden päästä. Onko tämä jotain äidiksi tulemisen pelkoa ja epävarmuutta vai mitä?
Meillä on asiat niin hyvin kuin vai voi olla. Meillä on talo, molemmilla työt ja muutenkin meillä menee ainakin omasta mielestäni hyvin. Naimisissa me ei olla, joten se vähän ajatuttaa. Nykyisinhän on monia pareja, jotka eivät mene ehkä koskaan naimisiin, mutta heillä on silti perhe. Minulle avioliitto ei ole niinkään uskonnollinen asia eikä se, että pitäisi olla sama sukunimi vaan ne lakijutut mietityttää, koska haluan, että lapsilla on turvallista olla. Lakimies kyllä varmaan osaa auttaa sen verran, että paperit olisi samalla tavalla kuin olisi avioliitossakin.
Mutta kuitenkin...tuli höpötettyä vähän asian vierestä. Eli minulla kyllä on vauvakuume, mutta en haluaisi tulla heti huomenna raskaaksi(vähän liioittelua). Mutta ne, jotka ovat painineet saman asian kanssa ymmärtävät, mitä tarkoitan. Olisi todella mukava kuulla, jos olisi sellaisia, jotka miettivät tällä hekellä samoja asioita tai ovat miettineet joskus samoja asioita, mutta nyt onkin jo perhe.:)
Kiitos vastauksista jo etukäteen! :)
Meillä on asiat niin hyvin kuin vai voi olla. Meillä on talo, molemmilla työt ja muutenkin meillä menee ainakin omasta mielestäni hyvin. Naimisissa me ei olla, joten se vähän ajatuttaa. Nykyisinhän on monia pareja, jotka eivät mene ehkä koskaan naimisiin, mutta heillä on silti perhe. Minulle avioliitto ei ole niinkään uskonnollinen asia eikä se, että pitäisi olla sama sukunimi vaan ne lakijutut mietityttää, koska haluan, että lapsilla on turvallista olla. Lakimies kyllä varmaan osaa auttaa sen verran, että paperit olisi samalla tavalla kuin olisi avioliitossakin.
Mutta kuitenkin...tuli höpötettyä vähän asian vierestä. Eli minulla kyllä on vauvakuume, mutta en haluaisi tulla heti huomenna raskaaksi(vähän liioittelua). Mutta ne, jotka ovat painineet saman asian kanssa ymmärtävät, mitä tarkoitan. Olisi todella mukava kuulla, jos olisi sellaisia, jotka miettivät tällä hekellä samoja asioita tai ovat miettineet joskus samoja asioita, mutta nyt onkin jo perhe.:)
Kiitos vastauksista jo etukäteen! :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et ole kypsä äidiksi. Kun olet, ei siinä tarvitse enää miettiä. Päinvastoin pelkää, että tuleeko sitä raskaaksi.
Juu, ja tuskin tulisitkaan aivan heti raskaaksi ottaen huomioon,että olet kuitenkin nuin kauan syönyt pillereitä. Kyllä niistä palautuminen vie oman aikansa.
Juu tiedän tarkalleen mitä tarkotat.Itelläni on kans kova vauvakuume ollu jo noin vuoden ja mies on ollu koko ajan et ei ihan vielä.Nyt kun kysyin josko jättäisin pillerit pois ja hän sanokin et joo, ni oon ite alkanu epäröimään, et onko tää sittenkään vielä ajankohtaista.Meillä tosin on sellanen tilanne, et itse olen vakityössä mut miehellä ei vakkaripaikkaa ole ja on miettiny työpaikan vaihtoa muutenkin, kun ei oikein viihdy nykyisessään.Eli tuo taloudellinen tilannekin mietityttää...Sanotaan et kyllä sitä pärjää vaan kummallisesti ja "lapsi tuo leivän tullessaan", mut pakostikin sitä miettii, et mitä jos toinen jää vaikka työttömäks, ni milläs sitten lainat maksetaan ja perhe elätetään.
Mitäs jos jätät pillerit pois, ja käytät vaikka kondomia niitten tilalla. Kun pillereiden jälkeen kestää kummiskin mahdollisesti useampia kuukausia, ettei voi tulla raskaaksi. Sitten kun tuntuu siltä, että nyt ei epäilytä enää yhtään, niin kortsu on helpompi jättää pois. Ja vähentää ehkä sitä pettymyksenkin mahdollisuutta, että joka kuukausi odottaa, että olisinko nyt-- no en...
Itsekin mietimme pitkään, ja suunnittelimme, että nyt on sopiva hetki, nyt ollaan molemmat valmiita. No, ite en ole pillereitä syöny, vaan ollaan kumia käytetty, mutta ei se lapsi sieltä heti tulekaan, kas kummaa. Ja niinhän se on. Ei niitä lapsia tehä, kun niitä saadaan.
Mutta, toivon kaikkea hyvää, mitä sitten päätätkin.