Olen 19-vuotias tyttö Helsingistä. En oikeastaan ole koskaan ajatellut, että olisin biseksuaali, mutta toisaalta olen huomannut itsessäni tiettyjä ajatuksia..
On olemassa yksi mies, jota olen rakastanut enemmän kuin mitään, mutta muuten en ole tuntenut kiintymystä/rakkautta miehiä kohtaan. Kaipaisin hellyyttä, rakkautta, seurustelukumppania, mutta olen liian monta kertaa pettynyt miehiin.. Tuntuu, etten voi saada heiltä sellaista hellyyttä, jota haluaisin.
Olen huomannut, että kiinnitän usein huomiota naisiin, moni herättää minussa tietynlaista "ihastusta", nainen on suloinen, kaunis, mukava "raikas", halittavan näköinen.. Tai sitten vain ihailen jotakin naista siksi, että hän on mukava, fiksu, puoleensavetävä.. Huomaan tuntevani omituista kaipuuta tällaisia naisia kohtaan. Voisi sanoa, että olen monta kertaa "ihastunut" naiseen. En osaa tarkalleen määritellä mitä naiselta haluaisin.. Ehkä ystävyyssuhteen, joka kuitenkin sisältäisi lämpöä, hellyyttä.. Haluaisin, että joku ihailemani naisen pitäisi minua lähellään, koskettaisi, hellisi, jakaisi kanssani unelmia, pelkoja, toiveita, tärkeimmät asiat elämästä.. Jotenkin tuntuu, että naisen kanssa se kaikki olisi helpompaa ja enemmän mahdollista..
Toisaalta haluaisin myös joskus perheen, lapsia.. En tiedä, kaikki tuntuu niin vaikealta. Onko kenelläkään vastaavanlaisia tuntemuksia? En edes tiedä missä voisin tutustua samoin tunteviin naisiin. Ne jotka ovat herättäneet kaipuuni, ovat sellaisia, joita en mitenkään uskaltaisi lähestyä (joko minua hieman vanhempia, kavereitani, "vieraita, etäisiä"..) Uskon, että suurin osa tapaamistani naisista on kuitenkin täysin heteroja.
Silti, joidenkin naisten läheisyys vain tuntuu houkuttelevalta ja kaipaisin jotakin, jota en vielä osaa itsellenikään selvittää..
On olemassa yksi mies, jota olen rakastanut enemmän kuin mitään, mutta muuten en ole tuntenut kiintymystä/rakkautta miehiä kohtaan. Kaipaisin hellyyttä, rakkautta, seurustelukumppania, mutta olen liian monta kertaa pettynyt miehiin.. Tuntuu, etten voi saada heiltä sellaista hellyyttä, jota haluaisin.
Olen huomannut, että kiinnitän usein huomiota naisiin, moni herättää minussa tietynlaista "ihastusta", nainen on suloinen, kaunis, mukava "raikas", halittavan näköinen.. Tai sitten vain ihailen jotakin naista siksi, että hän on mukava, fiksu, puoleensavetävä.. Huomaan tuntevani omituista kaipuuta tällaisia naisia kohtaan. Voisi sanoa, että olen monta kertaa "ihastunut" naiseen. En osaa tarkalleen määritellä mitä naiselta haluaisin.. Ehkä ystävyyssuhteen, joka kuitenkin sisältäisi lämpöä, hellyyttä.. Haluaisin, että joku ihailemani naisen pitäisi minua lähellään, koskettaisi, hellisi, jakaisi kanssani unelmia, pelkoja, toiveita, tärkeimmät asiat elämästä.. Jotenkin tuntuu, että naisen kanssa se kaikki olisi helpompaa ja enemmän mahdollista..
Toisaalta haluaisin myös joskus perheen, lapsia.. En tiedä, kaikki tuntuu niin vaikealta. Onko kenelläkään vastaavanlaisia tuntemuksia? En edes tiedä missä voisin tutustua samoin tunteviin naisiin. Ne jotka ovat herättäneet kaipuuni, ovat sellaisia, joita en mitenkään uskaltaisi lähestyä (joko minua hieman vanhempia, kavereitani, "vieraita, etäisiä"..) Uskon, että suurin osa tapaamistani naisista on kuitenkin täysin heteroja.
Silti, joidenkin naisten läheisyys vain tuntuu houkuttelevalta ja kaipaisin jotakin, jota en vielä osaa itsellenikään selvittää..
Vastaukset 5
Vanhimmat
kirjoituksestasi, Phoebeee :-)
Oli virkistävää lukea pohdintaasi. Mitä Miehelle tapahtui? Minä olen sinua paljon vanhempi, bi-nainen. Se tavallinen tarina: rakastuin mieheen, menimme naimisiin, lapset ovat nyt teinejä, miehen kanssa olemme parhaat ystävät, elämä on turvallista, mutta minä tunnen kuitenkin seksuaalista kaipuuta naisen pehmeyttä kohtaan - kaipaan naisen rakkautta. Mutta en uskalla sitä elää todeksi. Se vie voimia.
Sinulle toivon onnellista ja rakkaudellista elämää!
Ihan kuin itse olisin tuon kirjoittanut, paitsi ettei lapsia ole.
Olen myös miettinyt ihan samoja juttuja ja käyny läpi päässäni samoja ajatuksia. Olen aina ajatellu että olen hetero mutta miksi mulla on sit tuollaisia samanlaisia ajatuksia. minulla on juuri tuollainen tunne koko ajan jota en ole ennen pystynyt selittämään samallalailla.
olen 17 vuotias ja tuntuu etten pysty kellekään kertomaan mitään tai heti tuomittaisiin..johtuu ehkä kaveripiiristä. vaikeeta kun ei tiedä mistä tunteet johtuvat
todella paljon kauniista kirjoituksestasi. Kun kuitenkin samoja tunteita varmasti pyörittelee monikin nainen päässään.
Minä itse, olen 18- vuotias, ja voisin itse kirjoittaa samoja tuntemuksia. Koska,jotenkin vain kaikki tuntuu niin monimutkaiselta, varsinkin jos itsellä on taipumusta siihen, että tekee asioista huomattavasti vaikeampia, kuin ne ehkä tosi asiassa onkaan.
Mutta, todella kauniisti kirjoitettu ja erittäin herkkä teksti. Liikutuin itse melkoisesti. Johtuen kyllä siitä, että tosiaankin, tunnen itse todella paljon samallalailla.
Tuntuu vain, ettei kukaan voisi ymmärtää, jos näin sanoisin jollekkin, kasvotusten siis. Joten, kaikki "paineet" kasautuvat omille harteille, ei ole ketään kenen kanssa jakaa näitä tuntemuksia.
Kiitos!
Voi siitä yrittää jutella jonkun hyvän ystävän kanssa. Mun paras ystävä on sellainen, jolle voi puhua ihan kaikesta, tästäkin. Välillä vakavasti, välillä vitsillä. Ole rohkea, koska ikinä ei tiedä, vaikka ystävä tuntisi samoin, tai ainakin ymmärtäisi sua. :)
Hyvää jatkoa :)