Päiväuni

Kuulun noihin kahteen ensimmäiseen kategoriaan (5% ja 20%) ja olen todella tyytyväinen veneeseeni, Nauticat 33 vm -89.
Loistavat asuintilat. Käyttätyy rauhallisesti pitkän kölin ja painon ansiosta. Umpilasikuitua koko runko eikä mitään sandwichiä. Kaikki huoltokohteet hyvin esillä.
Olen omistanut veneen 6 vuotta ja yhä huomaan kuinka eri ratkaisut ovat mietittyjä turvallisuus edellä!

Juuri näin. Itselläni on myös pellinkiläinen, jok on aika sulava uimari, mutta siitä tulee kyntävä muuli kun mennään huippurunkonopeuksille. Tuota sulava leijuntaa ilman peräaaltoa kaipaan moottoriveneeseeni.

Mikäpä ettei kirjoitti:

Juuri näin. Itselläni on myös pellinkiläinen, jok on aika sulava uimari, mutta siitä tulee kyntävä muuli kun mennään huippurunkonopeuksille. Tuota sulava leijuntaa ilman peräaaltoa kaipaan moottoriveneeseeni.

Lue lisää

Taikasana on nopeus. Useimmiten purjevene ei saavuta moottorilla ajettaessa sitä nopeutta, jota moottoriveneilijät kutsuvat runkonopeudeksi, vaan jäävät sille nopeusalueelle, jolla aaltoa ei muodostu.

Toki runkokin on suunniteltu siten, että sen kulkuvastus on mahdollisimman pieni, mutta katsokaapa joskus koneella ajavaa 2000-luvun keskieurooppalaista purjevenettä, jossa koneteho riittää miehekkääseen aallonmuodostukseen! Kyllä purjeveneelläkin saa aaltoa aikaiseksi.

Omalla 30-jalkaisellani ajan viittä solmua, jolloin syntyvä peräaalto on noin 5cm korkea. Purjehtiessani vene kulkee helposti 7,5kn, jolloin syntyy jo massiivinen peräaalto. Veneeni runkonopeukdeksi arvioisin 6,5 solmua.

Purkkari74 kirjoitti:

Taikasana on nopeus. Useimmiten purjevene ei saavuta moottorilla ajettaessa sitä nopeutta, jota moottoriveneilijät kutsuvat runkonopeudeksi, vaan jäävät sille nopeusalueelle, jolla aaltoa ei muodostu.

Toki runkokin on suunniteltu siten, että sen kulkuvastus on mahdollisimman pieni, mutta katsokaapa joskus koneella ajavaa 2000-luvun keskieurooppalaista purjevenettä, jossa koneteho riittää miehekkääseen aallonmuodostukseen! Kyllä purjeveneelläkin saa aaltoa aikaiseksi.

Omalla 30-jalkaisellani ajan viittä solmua, jolloin syntyvä peräaalto on noin 5cm korkea. Purjehtiessani vene kulkee helposti 7,5kn, jolloin syntyy jo massiivinen peräaalto. Veneeni runkonopeukdeksi arvioisin 6,5 solmua.

Lue lisää

Nyt rupeaa valkenemaan syyt ja seuraukset: optimaalinen suhde tuolla 40 heppasella Pentalla varustettuun runkoon olisi, että runkonopeus olisi 15 solmua (onko mahdollista?) ja matkanopeus 7-9 solmua. Ja tietenkin sillä ajatuksella, että runko on suunniteltu purjeveneperiaatteiden mukaan vähävastuksiseksi.

Mikäpä ettei kirjoitti:

Nyt rupeaa valkenemaan syyt ja seuraukset: optimaalinen suhde tuolla 40 heppasella Pentalla varustettuun runkoon olisi, että runkonopeus olisi 15 solmua (onko mahdollista?) ja matkanopeus 7-9 solmua. Ja tietenkin sillä ajatuksella, että runko on suunniteltu purjeveneperiaatteiden mukaan vähävastuksiseksi.

Lue lisää

15 solmun runkonopeus edellyttää aika pitkää venettä (16-18m?)ja siitä on tehtävä varsinainen kanootti jos aikoo saada 40 hv riittämään.

Lienee viisainta tyytyä vähän pienempään :)

runkonopeus kirjoitti:

15 solmun runkonopeus edellyttää aika pitkää venettä (16-18m?)ja siitä on tehtävä varsinainen kanootti jos aikoo saada 40 hv riittämään.

Lienee viisainta tyytyä vähän pienempään :)

Lue lisää

Löytyisikö keneltäkään esimerkkiä tähän tarkoitukseen sopivasta purjevenemallista? Pituus olisi kai jotain 10 metriä ja runkonopeuden ja matkanopeuden suhde 10 knp/ 6 knp. Toisaalta hauskaa, että kun päiväuni tuodaan arkitodellisuuteen, huomataan, että kyseessä on 18 metrinen kanootti.

Mikäpä ettei kirjoitti:

Löytyisikö keneltäkään esimerkkiä tähän tarkoitukseen sopivasta purjevenemallista? Pituus olisi kai jotain 10 metriä ja runkonopeuden ja matkanopeuden suhde 10 knp/ 6 knp. Toisaalta hauskaa, että kun päiväuni tuodaan arkitodellisuuteen, huomataan, että kyseessä on 18 metrinen kanootti.

Lue lisää

runkonopeuden kaava on muistaakseni 2,43 * SQRT vesilinjan pituus. Tästä saadaan helposti esim 10 metrin veneelle jolla on 9 metrin vesilinja vastaukseksi 7,3 solmua runkonopeudeksi. Kaava antaa 15 solmun runkonoepudelle 36 metriä vesilinjan pituutta ja 18 solmulle noin 55 metriä.

Mitä kapeampi ja kevyempi runko, sen helpompi runkonopeus on ylittää ilman hurjaa lisätehon tarvetta. Kipparilehdessä oli muutama vuosi sitten, taisi olla 2002 aikoihin, koeajettu kapea uusi 8-9m pellinkiläinen, joka meni yli 15 solmua pienellä 50-60 hv teholla. Painoa sillä oli alle 2tn.

Mikäpä ettei kirjoitti:

Löytyisikö keneltäkään esimerkkiä tähän tarkoitukseen sopivasta purjevenemallista? Pituus olisi kai jotain 10 metriä ja runkonopeuden ja matkanopeuden suhde 10 knp/ 6 knp. Toisaalta hauskaa, että kun päiväuni tuodaan arkitodellisuuteen, huomataan, että kyseessä on 18 metrinen kanootti.

Lue lisää

Purjeveneen ja uppoumarunkoisen moottoriveneen rungot ovat vähän eri asioita.

Vaatimuksisssi oli mm. seisomakorkeus, mataluus ja vakavuus. Seisomakorkeuden tarjoavat rungot eivät ole kovin matalia.

Purkarin vakaus johtuu kölistä, joka hillitsee keikkumista ja sortumista sivutuulessa. Köleihin on myös laitettu huomattavasti painoa vastustamaan purjeiden kallistavaa voimaa, joten kölitön purkkari ui huomattavasti ylempänä kuin mihin sen runko on suunniteltu, ja siis keikkuu, rullaa ja sortuu tuuleen.

Uppoumarunkoisen runkonopeus lasketaan likimäärin V ~ 1.3*(LVL)^½
eli 1.3 kertaa vesilinjan pituuden neliöjuuri.

10 solmun runkonopeus vaatii siis 60 jalkaa (18 metriä) pitkän vesilinjan. 35 jalkaisella (~10m) vesilinjalla pääsee ~7 solmua. Tuossa nopeudessa se alkaa kiivetä oman keula-aaltonsa päälle.

Rungon kokonaispituus on lähes aina vesilinjan pituutta suurempi, eli 7 solmun päiväuni toteutuu ehkä 12 metrisellä veneellä.

blop kirjoitti:

Purjeveneen ja uppoumarunkoisen moottoriveneen rungot ovat vähän eri asioita.

Vaatimuksisssi oli mm. seisomakorkeus, mataluus ja vakavuus. Seisomakorkeuden tarjoavat rungot eivät ole kovin matalia.

Purkarin vakaus johtuu kölistä, joka hillitsee keikkumista ja sortumista sivutuulessa. Köleihin on myös laitettu huomattavasti painoa vastustamaan purjeiden kallistavaa voimaa, joten kölitön purkkari ui huomattavasti ylempänä kuin mihin sen runko on suunniteltu, ja siis keikkuu, rullaa ja sortuu tuuleen.

Uppoumarunkoisen runkonopeus lasketaan likimäärin V ~ 1.3*(LVL)^½
eli 1.3 kertaa vesilinjan pituuden neliöjuuri.

10 solmun runkonopeus vaatii siis 60 jalkaa (18 metriä) pitkän vesilinjan. 35 jalkaisella (~10m) vesilinjalla pääsee ~7 solmua. Tuossa nopeudessa se alkaa kiivetä oman keula-aaltonsa päälle.

Rungon kokonaispituus on lähes aina vesilinjan pituutta suurempi, eli 7 solmun päiväuni toteutuu ehkä 12 metrisellä veneellä.

Lue lisää

Minulla on -71 rakennettu pellinkiläinen, pitkä ja kapea ja nopea: 70-luvun Tekniikan Maailma julkaisi jutun "Pellinkiläinen pikavene", jossa 100 heppasella noustiin plaaniin. Voisiko olla niin, että kaiken tämän unelmoinnin jälkeen herään todellisuuteen, jossa minulla on jo se, mitä kaipaan - ikiaikaisten venepuuseppien kehittämä optimaali - pellinkiläinen - jolla voi lipua seitsemää solmua, ja toisaalta hyökätä kahtatoista? Sisätiloissa joudun kyykkimään, mutta tosiasioiden edessä kumarrun, jos en muuta voi.

Mikäpä ettei kirjoitti:

Minulla on -71 rakennettu pellinkiläinen, pitkä ja kapea ja nopea: 70-luvun Tekniikan Maailma julkaisi jutun "Pellinkiläinen pikavene", jossa 100 heppasella noustiin plaaniin. Voisiko olla niin, että kaiken tämän unelmoinnin jälkeen herään todellisuuteen, jossa minulla on jo se, mitä kaipaan - ikiaikaisten venepuuseppien kehittämä optimaali - pellinkiläinen - jolla voi lipua seitsemää solmua, ja toisaalta hyökätä kahtatoista? Sisätiloissa joudun kyykkimään, mutta tosiasioiden edessä kumarrun, jos en muuta voi.

Lue lisää

Se Teknikan Maailman "Pellinkiläinen pikavene" on minulla ja nousee plaaniin jo 50 heppasella. Ja toimii just näin ,sillä voi lipua seitsemää solmua, ja toisaalta hyökätä kahtatoista?

raq kirjoitti:

Se Teknikan Maailman "Pellinkiläinen pikavene" on minulla ja nousee plaaniin jo 50 heppasella. Ja toimii just näin ,sillä voi lipua seitsemää solmua, ja toisaalta hyökätä kahtatoista?

Lue lisää

Rouheeta, mun pellinkiläiseni on vm.-71. En tiedä tekijää, mutta täällä Kuopiossa sitä ollaan laiteltu ja nelikymppinen penta odottaa tossa Esterin vieressä asennusta. Kerro lisää pikaveneestäsi, joka saattaa olla Esterin serkku!

Päiväuni kirjoitti:

Rouheeta, mun pellinkiläiseni on vm.-71. En tiedä tekijää, mutta täällä Kuopiossa sitä ollaan laiteltu ja nelikymppinen penta odottaa tossa Esterin vieressä asennusta. Kerro lisää pikaveneestäsi, joka saattaa olla Esterin serkku!

Lue lisää

Kölipuu ollaan vaihdettu moottorin alta keulaan tänä vuonna ja pari lautaa. En ole asiantuntija, mutta näitä asiantuntijoitahan riittää, ja heidän mielestään runko on ammattimiehen tekemä. Puutavara on kauheen isoa ja paksua. Nyt moottorinvaihdossa kävi ilmi, että pitkittäin kulkevat parrut, joihin moottori vedetään kiinni, ovat "vanhaa vastaavat", siis ei uutta, vaan semmosta puuta, joka ei muuksi muutu, kun se hyvin laitetaan. Neljäkymmentä vuotta vanhaa, ja kuin uutta. Voisko "Pellinkiläinen pikavene" omistajineen auttaa serkkua kunnostumaan?

raq kirjoitti:

Se Teknikan Maailman "Pellinkiläinen pikavene" on minulla ja nousee plaaniin jo 50 heppasella. Ja toimii just näin ,sillä voi lipua seitsemää solmua, ja toisaalta hyökätä kahtatoista?

Lue lisää

[email protected]

Mikäpä ettei kirjoitti:

Juuri näin. Itselläni on myös pellinkiläinen, jok on aika sulava uimari, mutta siitä tulee kyntävä muuli kun mennään huippurunkonopeuksille. Tuota sulava leijuntaa ilman peräaaltoa kaipaan moottoriveneeseeni.

Lue lisää

Jätät solmun parin pois teoreettisesta runkonopeudesta, niin alus, kuin alus ei kynnä...

Ei se ole ratkaisu, mastosta on oma riesansa / purjeista, lisäksi syväys