Olen lukiossa ekan vuoden opiskelijana ja Kelalta tuli vähän aikaa sitten kirje, että "Et saa koulumatkatukea koska koulumatkasi on vain 9,9 km" (vaaditusta kymmenestä). Kohta umpeutuu valitusoikeus ja nyt kun vanhempien kanssa alettiin miettiä että mitä kirjoitetaan siihen hakemukseen niin ei tule oikeastaan mitään hyvää perustelua mieleen.
Onko jollakin muulla ollut vastaavanlainen tilanne? Oletteko saaneet tukea kuitenkin ja jos niin millä perusteilla olette valittaneet?
Kaikkea apua arvostetaan.
Onko jollakin muulla ollut vastaavanlainen tilanne? Oletteko saaneet tukea kuitenkin ja jos niin millä perusteilla olette valittaneet?
Kaikkea apua arvostetaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainoa peruste voi olla se, että todistatte matkan olevan 10 km tai enemmän. Laki on laki, eikä sitä voi kiertää millään muulla tavalla.
Joo, ei auta, jos ei 10km täyty. Hanki pyörä, niin tulee hyvää päivittäistä hyötyliikuntaa, eikä maksa alkupanoksen jälkeen paljoa!
Ymmärrän kyllä harmisi.
3 § (7.5.2004/346)
Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset
Koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on pitkä koulumatka ja soveltuva matkustustapa, joita määriteltäessä otetaan huomioon matkasta kuukausittain aiheutuvat säännölliset kustannukset, opiskelijan mahdollisuus käyttää julkista liikennettä sekä opiskelun yhtäjaksoisuus.
Koulumatkatukea voidaan myöntää, jos opiskelijan:
1) yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä;
2) kuukausittaiset koulumatkasta aiheutuvat kustannukset ylittävät 54 euroa; sekä
3) käyttämä matkustustapa on joukkoliikenne tai koulutuksen järjestäjän järjestämä koulukuljetus taikka jos niiden käyttäminen ei ole mahdollista, 4 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muu soveltuva oma matkustustapa.
(24.6.2004/592)
Koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelijalla on vähintään seitsemän koulumatkatukeen oikeuttavaa yhdensuuntaista matkaa viikossa yhdenjaksoisen vähintään 18 päivän ajan.
---
Lain esityöt (hallituksen esitys 160/1996) määrittelee koulumatkan seuraavasti: "Koulumatkalla tarkoitetaan yleensä oppilaitoksen ja opiskelijan asunnon välistä matkaa kulkukelpoista tietä pitkin." Toisaalta esitöissä todetaan myös, että joukkoliikennettä käyttävän koulumatka määräytyy kulkuneuvossa kuljetun matkan mukaan.
Eipä muuta kuin mittaamaan, mikä on todellinen, pysäkiltä pysäkille mitattu ajomatka. Tilanteesta riippuenhan tämä voi olla hieman pidempikin kuin ovelta ovelle -matka, riippuen tietysti siitä miten pysäkit sattuvat sijaitsemaan suhteessa koulumatkaan. Jos matkaa ei pysty todistamaan 10 km mittaiseksi, niin tuki jää saamatta.
kunnan tärkein tehtävä on huolehtia oman kuntans a nuoren kouluttamisesta, joten sen pitäisi riittää, onhan parempi että nuori opiskelee kuin että hän jättää käymättä koko koulun,,jos pudokkaana on kunnan mielestä parempi niin sitten ei mikään auta, mutta myöhemmin kunta joutuu miettimään nuorelle ammattinopiskelutukea, sehän kaikki maksaa,,,parempi että kunnassa olisi korkeasti koulutettua väkeä, joka tuo sitten aikanaan verotuloja kuntaan.
Äly hoi, älä jätä.
Koulumatkatuen tarkoituksena ei ole se, että sitä maksettaisiin esimerkiksi vähävaraisuuden takia. Sen tarkoituksena on vain huolehtia siitä, että pitkän koulumatkan takia saa helpotusta kustannuksiin, jonka maksaa lisäksi KELA eikä asuinkunta. Tämän lisäksi on tietysti mahdollista käydä kunnan sosiaalitoimistossa pummaamassa rahaa, jos perheen tulot ovat niin pienet, että koulunkäynti jää siitä kiinni.
Kun lukee koulumatkatukilain edellistä muutosesitystä, siitä on tasa-arvo kaukana. Kun pääkaupunkiseudun seutulipun hintaa nostettiin niin, että se meni tuon koulumatkatuen hintarajan yli, niin lainsäätäjälle tuli kiire tarkistaa koulumatkatuen hintarajoja niin, että seutulippu kas kas jäikin pari euroa alle hintarajan. Aluepolitiikkaa taisi olla tämäkin. Tukimuoto voidaan hallituksen esityksen perusteella olettaa olevan tarkoitettu perähikiällä asuville lapsille.
Kuinkakohan moni noista perähikiän lapsista muuten jää opiskeltuaan sinne kotipaikkakunnalleen?