Rakas ihana pieni kissaystävämme jouduttiin tänään nukuttamaan pois sairauden uuvuttamana. Eläinlääkärin mukaan mitään ei olisi enää voinut tehdä. Ikävä on kamala!
Toinen, nuorempi kissamme on nyt aika ihmeissään. Olemme yrittäneet ottaa sitä paljon huomioon, rapsutella ja jutella sille jne. Välillä se "koluaa nurkissa", kai etsimässä kaveriaan. Nyt se vaikuttaa aika masentuneelta. Kissat ehtivät olla reilut 2 vuotta yhdessä ja tulivat hyvin toimeen.
Silloin kun tämä lopetettu kissamme sairasti kotona, toinen jätti sen aika lailla omaan rauhaansa.
Onko muilla ollut minkälaisia kokemuksia vastaavista tilanteista? Huolestuttaa, jos jäljelle jäänyt kissa masentuu.
Toinen, nuorempi kissamme on nyt aika ihmeissään. Olemme yrittäneet ottaa sitä paljon huomioon, rapsutella ja jutella sille jne. Välillä se "koluaa nurkissa", kai etsimässä kaveriaan. Nyt se vaikuttaa aika masentuneelta. Kissat ehtivät olla reilut 2 vuotta yhdessä ja tulivat hyvin toimeen.
Silloin kun tämä lopetettu kissamme sairasti kotona, toinen jätti sen aika lailla omaan rauhaansa.
Onko muilla ollut minkälaisia kokemuksia vastaavista tilanteista? Huolestuttaa, jos jäljelle jäänyt kissa masentuu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Otan osaa suureen menetykseen. Yksi persoona on poistunut teidän talosta, ja se toki näkyy ja tuntuu pitkän aikaa, ja myös jäljelle jäänyt kissanne sen huomaa. Voi olla että jäljelle jäänyt masentuu mutta olen kyllä lukenut että yleensä ne siitä sitten ajan kanssa taas piristyvät vähitellen. Uuden kissaystävän ottamista kannattaa vakavasti harkita, vaikka suru on nyt vielä suuri.
Meiltä kuoli toinen kissa kesällä ja jäljelle jäänyt oli pari päivää kovasti ihmeissään ja huusi ystäväänsä hätääntyneenä ja juoksi huoneesta toiseen katsomaan että olisko se jo ilmestynyt vakituisille nukkumapaikoilleen. Ja hätä vaan kasvoi kun ei kaveria alkanut näkymään, ja ahdistus ja suru meissä omistajissa tuli tuplaten pahemmaksi kun piti katsoa hämmentynyttä yksinäistä kissaa. Me päätettiin ottaa sille kaveri heti, ja täytyy sanoa että alkuvaikeuksista huolimatta se oli parasta mitä voitiin kissamme hyväksi tehdä. Alussa se sähisi uudelle pennulle, mutta jo viikossa ne alkoivat leikkiä ja kisailla, ja edesmennyt kaveri unohtui äkkiä. Tai en tiedä unohtuiko, mutta ei ainakaan huutanut sen perään enää eikä etsinyt.
Uuden kissan ottaminen heti edellisen kuoltua on vaikeaa eikä uusi kissa tietenkään menetettyä korvaa, mutta toisen kissanne oloa se voisi helpottaa ja varmasti tekin kiinnytte uuteen tulokkaaseen heti. Näin meillä ainakin. :)
parhaan ystäväni tiistaina =(. Kissaa ei olisi voinut pelastaa,koska sairaus laihdutti ystävästäni kolmessa viikossa noin puolet painosta ja sairaus oli levinnyt pitkälle.Minun piti antaa päätös nukuttamiseen. Kyllä ottaa niin koville! Olen itkenyt kaikki illat ja nytkin pitäisi töihin lähteä ja silmät ovat ihan pienet tihrut. Miksi maailmassa käy aina niin, että parhaat ja rakkaimmat lähtevät ensin?IKÄVÄÄÄÄÄÄ!
Uskon, että kissasi ymmärtää, ettei kaveri tule enää kotiin, mutta unohtaa asian muutamassa viikossa...unohtaahan kissa omat pentussakin parissa päivässä(kun ne on luovutettu). en kyllä mene vannomaan. Osaavathan kissatkin surra,jos siltä näyttää että kissa suree voithan ottaa hänelle uuden ystävän. Itse en kyllä pysty uutta kissaa ottamaan. Mutta yritä sinä katsoa mikä pienelle ystävällesi olisi parhaaksi...ehkä se on kuitenkin se uusi ystävä, jos kissa on tottunut olemaan aina toisen kissan kanssa. Toivottavasti saat asian ratkaistua.
ihanista viesteistänne! Otan osaa teidän molempien menetyksiin!
Täytyy nyt seurailla tilannetta täällä tuon kissan kanssa.
Ehkä meidän kaikkien enkelikissat vipeltävät yhdessä jossain, onhan kissoilla yhdeksän elämää!
Otan osaa suruusi! Minultakin kuoli kissanpentu hyvin nuorena sairauteen kohta kaksi kuukautta sitten. Kissa oli aluksi ihmeissään, siis tämä toinen pentu joka meille jäi. Naukui ja purki energiaa ja leikkimisen haluaan ihmisiin hyökkäilemällä ja räppäilemällä. Kisu ehti olla noin viisi viikkoa yksin, kunnes saimme sille kaverin. Ja nyt ovat parhaita ystäviä. Muutama päivä meni vähän tarkkaillessa ja sähistessä, mutta nopeasti ystävystyivät ja nyt on hyvin kaikki. Suosittelisin uuden kissaystävän ottamista, ehkä kissasi ei masentuisi, kun saisi uuden kaverin jonka kanssa telmiä ja leikkiä :) Tsemppiä ja jaksamisia sinulle ja kissallesi!
myös Sinulle! Uutta ystävää täytyy harkita... Se voisi olla paras ratkaisu. Ainoa huolenaihe on se, kun olemme opiskelijoita ja opiskelijoillahan ei tunnetusti rahatilanne ole aina se kaikkein paras. Tulemme kyllä hyvin toimeen, mutta silloin kun kissat sairastavat ja sairaus vaatii useita käyntejä eläinlääkärissä, budjetti kaatuu.
"Jäljelle jäänyt" kissamme sairasti myös vakavasti kesän lopussa, ja nyt sitten toinen piti lopettaa. Kaikki mahdollinen tietenkin molempien eteen tehtiin. Kahden kuukauden sisällä kissojen hoitokuluihin on mennyt 1100€. Toki meidän täytyy nyt harkita kaveria Lunalle, mutta ensin täytynee laittaa vähän sivuun mahdollisten sairastapahtumien varalle. Alunperin perustimmekin kissoille "sairaskassan", jotta koko budjetti ei kaatuisi hoitokustannuksiin, mutta nyt se on tietenkin tyhjä.
Jossain vaiheessa varmasti voimme ottaa Lunalle ystävän, vaikkei se ikinä vanhaa korvaakaan.
Kiitos kaikille upeista kommenteista! :)
Otan osaa muiden kissojen omistajien suruun. Meillä myös kisu, vasta 6-vuotias persialainen nukutettiin ikuiseen uneen tiistaina... Varmasti elämäni kovin paikka tähän mennessä enkä ole pystynyt töissä olemaan nyt loppuviikosta ollenkaan.Kaipuu on erittäin kova ja koko ajan mietin olisinko vielä jollain lailla kisua pystynyt auttamaan. Kissa tuli meille parivuotiaana ja tänä vuonna sillä todettiin sydänvika joka ei tosin huonolla mallilla vielä ollut ollenkaan eli sivuäänet löytyi, mutta eläinlääkärin mielestä sydämen osalta kissa olisi elänyt vielä monia vuosia. Kissan hampaat huonossa kunnossa vaikka niitä vuosittain hoidettiin, mutta edessä olisi ollut hampaiden poistamisia tulevaisuudessa lähivuosina. Alkuvuodesta virtsakiviongelmia jotka tosin oli hyvänlaatuisia struviittikiviä jotka liuotushoidolla ja ylläpitoruoalla saatiin kuriin. Kissalla ummetusta vähän väliä tänä vuonna ja sitten koko vuosi meni siihen kun kissa pissasi sohvat, sängyt yms. Lukuisten lääkärikäyntien jälkeen ajattelin kissan lopettamisen olevan ainoa jolla varmistan ettei kissa kärsi varsinkin kun tulevaisuudessa sydänvika jollain lailla olisi oireillut. Ikävä on suunnaton!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! meille jäi kaksi kisaa vielä meitä ilahduttamaan ja ovat olleeet kovin vaisuja ja etsineet persialaista. Eli niinkuin aiemmissa viesteissä oli niin kyllä kissat surra osaa. Voimia sinulle ja ehdottomasti jos vain "opiskelijan tilipussi" kestää niin ostat Lunalle kaverin:)