Jos ostan ison edullisen Bavarian mutta talven aikana muutan siihen toisenlaiset ikkunat, mantookit ja maalauksen sekä teippaan uuden merkin. Vielä jos kolhin kylkiä ja muitakin paikkoja jotta näyttää käytetyltä. Onko se silloin purjehdus/edustuskelpoinen. Hyvin tehdyn naamioinnin jälkeenhän sitä ei tunnisteta ja olen oikea purjehtija.
Mahdollistako
naamiopurjehtija
604482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
...vähän kun yrittäis naamioida kuplahallin westendissä. kyllä se saippualoota siellä loistaa kuitenkin päätä korkeampana kuin muut veneet.
...paljon järkevämpää ostaa laatuvene ???
Et saa uutta venettäsi millään riittävän vanhan näköiseksi. On toinenkin ongelma. Oikean purjehtijan vene on pieni.
Entäs millä aiot saada Bavaan homekerroksen ja vanhan, ummehtuneen hajun?
Aivan, se on niin teollisen steriili - muovinen tuote että homekin hylkii... kerrankin keksin (tavallaan) positiivista sanottavaa halpis-Bavoista !
Että kaikki lakatut puuosta pitäisi joko kuumailmapuhaltimella tai muulla vastaavalla käsitellä jotta sais lakan hilseilemään niinkuin vanhojen veneiden lakatut osat.
Myöskin nauhahiomakoneella tulee 2 säkkiä pölyä että saa sisätilatkin hiottua yhtä kuluneen näköiseksi.
Liian kova urakka, osta suosiolla samalla hinnalla 80-luvun vene kun saisit sen 5 jalkaa isomman bavan.
vaan haihtuvista myrkyistä. Kun rungon muovi on ehtinyt kovettua eikä myrkkyä haihdu, alkaa homeitiöt lisääntyä. Valitettavasti. On muuten ollut juttuja bavojen homeongelmista swedujen bavariaklubbenin foorumilla. Niin, että sielläkin on jo home-bavoja ja myytti häviää!
Kannattaakin äkkiä vaihtaa vanhat bavat uusiin ennenkuin home iskee. Muuten menee maine ja tulee homeskandin haju asuntoveneeseen.
Monenlaisia ongelmia tuntui tosiaan olevan. Poimin tähän joitakin malliksi:
haju salongissa
http://www.bavariaklubben.se/forum_view.asp?id=12569
läiskiä
http://www.bavariaklubben.se/forum_view.asp?id=9160
hometta vanerin takapinnalla
http://www.bavariaklubben.se/forum_view.asp?id=7718
hometta muualla
http://www.bavariaklubben.se/forum_view.asp?id=4883
Ei linkit auenneet. Nykyveneet, varsinkin ei skandit, ovat aika herkkiä sisätilojen kosteusongelmille ja homeelle kun niissä ei ole juurikaan jatkuvaa tuuletusta eli venttiilejä. Näillä leveysasteilla veneessä täytyy olla toimiva jatkuva tuuletus. Avattavat kansiluukut ja ikkunat eivät kiinnipidettynä paljoa auta.
Älkää jumalauta ruvetko kuumailmapuhaltimella lämmittämään Bavarian puupaneeleita !!!
Niistä nimittäin on suuri osa jalopuukuvioista jäljitelmämuovia. Epäilen että se
syttyy aika herkästi, tai ainakin sulaa möykyksi.
Pääsin bavariaklubbenin sivuille ja foorumin sivuille, mutta sitten mikään niistä foorumin sivuista ei enää auennut. Oliskohan rekisteröitymispakko?
Miksei nuo linkit toimi? Voisiko ylläpito tehdä asialle jotain???
Siltä kuluneelta pulta jota vanhoissa skandeissa on.
Saman näköstiä kun hevoshaan laudat jotka on jyrsitty puoliks poikki.
Bavariat ovat ihan ok massatuotantoveneiksi.
Harmittaa vain tämä epäfaktuaalinen keskustelu homeskandeista vs. puhtaat bavat.
On nimittäin aika tunnettu tosiasia että home on nimenomaan bavojen ongelma!
- niissä ei ole kunnon tuuletusta, vain avattavat ikkunat ja luukut(sateella tosi kiva)
- puuosat suojaamattomia näkymättömistä osista (ja osin näkyvistä, mm Visionin ikkunareunat)
Olen keskustellut asiasta usean Bavan omistajan kanssa ja vaikka muuten yleensä ovat tyytyväisiä veneeseen, niin tämä homeongelma harmittaa. Usein erityisesti varustamon johtoa (lue puolisoa)
Myös ruotsalaisen bavariaklubbem.se sivuilla jutustellaan homeongelmista, jota on ilmaantunut melko uusiin veneisiin.
Juttu on vain niin, että suomi24:n venefoorumilla asiasta on tehty jonkinlainen imagokysymys ja homeettomuus on yhdistetty jostain syystä bavarioihin ja kaikkia fennoskandiassa valmistettuja veneitä vastaavasti kutsutaan homeisiksi. Ehkä moni bavarian omistaja vielä kokee yllätyksen, kun vaneristen sisustuslevyjen maalaamaton takapinta sitten onkin homekerroksen peitossa.
Ei kai kukaan tosissaan usko bavojen homeettomuuteen ja kaikkien muiden homeisuuteen?
Ajele (!) ensi kesä vuokra-Bavalla. On helpompi selitellä, että "noku eihän tää mun ole", "enhän mä nyt tällaista ostais". Ei tarvitsisi yrittää naamiointia.
...saat samalla raskasuppoamaisen veneen, eikä erotu enää niin korkeana laiturista kun puolet varalaidasta menee pinnan alle. Jos tulee jotain vakus ongelmaa, niin sittä lähtiessä laituriasiat molempiin kylkiin niin saat monirunkoveneen. Nehän on kuulemma nopeitakin. Ei usko kukaan että se on bava, kun painat 20 knottia lasissa porkkalan selkää.
hienoa venettä naamioi, vaan naamioidu itse skandiveneilijäksi. käytä suomiverkkareita ja kipparilakkia ja piereskele äänekkäästi samalla kun selailet perkinssin varaosakirjaa. toiset skandit laskevat housuihinsa kateudesta kun huomaavat että sinulla on uusi vene.
Sun pitäisi vaihtaa koko riki, laminoida rustit ja kölin tuenta uudelleen, laskea varalaidan korkeutta puolella metrillä, vaihtaa skuuttien paikkoja, laminoida heloille ja uudelle levangille vahvikkeita, asentaa lisää vinssejä, vaihtaa kaikki vinssinvapauttimet ja pikkuhelat.
Sitten taas kun on rikin vaihtanut pidempi puomi, pitäisi muuttunut lateraalitasapaino korjata kölin muutostöillä. Sanoisin että ei kannata.
menisi hyvä vene pilalle noissa muutoksissa.
Tarkoitat varmaa, että menis hyvä asuntovaunu pilalle.
Toinen vaihtoehto olis ostaa vanha Solifer vaikka työmaakoppikäytössä ollut, ja laminoida siihen pistoköli ja asentaa masto (katolle tietenkin). Sitten laitetaan MDF-levystä sellaisia kivoja pikku luukkuja sinne sisälle, joissa on sellainen hassu sisäänpainettava nuppi, joka aina jää jumiin ja luukku ei aukea.
heti kun lähdet laiturista ja nostat purjeet, eli edelleenkään ei maisema vaihdu.
Ei se naamiointi auta. Suomalaisveneet kun kopioi jo Bavariaa, tässä esimerkiksi ohjauspylväs ja avotilan pöytä istutettuna yhteen tunnettuun suomalaismerkkiin.
http://trinity.siteadmin.fi/file.aspx?id=437197&ext=jpg&routing=432232
On kompassille paikka näkökentässä. Mahtuu plotteri hyvin näkökenttään ja vaikka mittareitakin.
Hieno homma kertakaikkiaan.
tosikäytännöllisen ruorimiehen paikan NC 385:een tuolla Siltalan veistämöllä.
http://www.nauticat.com/Default.aspx?Id=436827&BoatId=16
Helppohan se on ollut ottaa mallia, kun Bavarioita vilisee ympärillä malleina. Lopputulos on pääasia, se on hyvä.
Käyppäs Bava-runkkari ensi talvena H:gin messuilla sisällä bavassa ja sitten NC:ssa... Laatuero on HUIMA !
Eiks tähän bavaria-"keskusteluun" tuu koskaan loppua, hä?! Mitä siitä, jos joku haluaa bavarian, live and let live!
Lipokaa te vaan niitä kallioita kun purjevene menee ohi. Edes bavaria.
Mikä piru näitä idiotteja vaivaa, että aina pitää tukkia palsta tuolla vajaamielisellä jankkaamisella? Onko työttömillä niin tsaakelin tylsää vai työkyvyttömyyseläkkeelläkö olette? Menkää kantikseen trollittamaan kuten vähälahjaiset kaverinne.
Ja varokaa paljastamasta oikeassa elämässä mitä kirjottelette täällä, lyön turpaan jos tavataan!
Vai miksi noin paha mieli?
Ja muistakaa. Kun ostat purjeveneen, tärkeintä on nopeus, nopeus, nopeus. Ainakin kun tätä palstaa lukee. Olisiko moottoriveneilijä ostamassa uutta potkuria, jos saisi puoli solmua vauhtia lisää? Ja maksaa tonnin. No ei helvetissä! Mutta seilaaja kyllä. Tosta pitää päästä ohi......Ei ymmärrä.
Jos haluaa purjehtia kovaa, hankkii monirunkoveneen. Voi sitten hymyillä vienosti, kun kuuntelee köliveneilijän henkselinpaukuttelua, kun finngulffi plaanasi ruotsinlaivan peräaallossa kaksi sekuntia yli kymmenen solmun vauhtia.
ymmärrät sitten, mistä keskustellaan.
myös VOR-veneen ruorissa (täällä Suomenlahdella vain), on se vaikuttavaa. En silti ymmärrä, miksi oman veneeni pitäisi kulkea kuin jokin racer.
Purjehdin miehistönä perhe, lastenlapsia tai jokin tuttavaperhe. Silloin veneen tärkeimmät ominaisuudet ovat mukavuus, hyvät varusteet ja tilat, (riittävän monta tilavaa kajuuttaa, 2 vessaa/kylppäriä jne), veneen rauhallinen ja yllätyksetön käytös, hyvä kunto ja siisteys jne. Nopeus saa olla se mikä nyt sattuu veneellä olemaan, ei ison veneen nopeus koskaan surkea ole.
ja kannattaa katsella kotimarkkinoita kauempaa.
Tässä esimerkki venemallistosta, jota meillä ei markkinoida. http://www.dickkoopmans.nl/
Sehän sen tekee vihaiseksi kun ei luista seksi.
Nostoköli housussa lötköttää, vaikka akka alasti pötköttää.
on jo ihan sen määrittelyn mukainen vene, jos nyt ei ihannevene niin hyvä saksalainen kuitenkin.
Kun on monta jalkaa saksalaista srajatuotantopurtta alla ja naapurin pikku avance vaan iltayöstä keiinuu ja keinuu. Sakupurren omistaja kannella sitä tupakkii ja rouva lohdutona hapuilee punaviiniä kapyysissä. Ei siinä auta edes hyttien lukumäärä, pahentaa vaan tilannetta kun kummallakin oma peräkajuutta kuten himbessä.
"ja varokaa paljastamasta oikeassa elämässä mitä kirjottelette täällä, lyön turpaan jos tavataan!"
Katos vaan, tyypillinen Bavarian omistaja:-)
Olinpa männäviikonloppuna nostamassa paatteja. Siinä oli kaikennäköistä ja -kokoista purjepaattia ja olipa pari motskariakin. Veneen kannella kävely paljastaa yhden asian ja pukille laskeminen toisen. Kun nostovuorossa oli joku JeanBenBava tms. oli kiva notkutella niiden keulatäkkiä jalan alla. Kun on tottunut oman vanhan suomiveneen tanakkaan kanteen, oli tämä "trampoliini" aika mielenkiintoinen kokemus.
Ei myöskään uskoisi, kuinka paljon veneen runko elää, kun se lasketaan pukille kölilleen. Nämä samaiset lätyskät spöijasivat aika lailla. Aika hurjan näköistä, kun on veneen alla ja katsoo kölin ja pohjan liitosta jä näkee kuinka runko elää. Eipä elänyt suomivene.
Eli kansi ja pohja kuntoon vielä.
ottanut kun noin notkui?
Ehdit ensin. On totta, että se ankkuriboxin kansi notkuu hieman jalan alla Bavariassa. Olen muutaman kerran ollut selvin päin laittamassa Bavariaani talvipukin päälle. En havainnut rungossa minkäänlaisia notkumisia?
kansissa. tais mennä telakan apumieheltä kiireessä kannet sekasin. nääs pikkuskandin keulakansi on just saman kokonen kun ison bavan ankkuriboksin kansi.
Oma suomivene on kyllä kokonsa puolesta ihan kunnon paatti. Kyllä se 35 Match esimerkiksi oli aika rimpulan tuntuinen kun keulatäkillä seisoskelin. Antoi periksi selvästi jalan alla, eikä muutoon ollu ankkuriboksi. Oma vene maksoi uutena vuoden 1975 rahassa karvan alle 200 000mk.
Niissä on kaikissa jo kannet uusittu kokonaan. Puhumattakaan köleistä, jotka ovat ruostuneet ohuiksi puikoiksi. Satakerroksinen piki-, maali- ja myrkkykerros pitää ne vielä jonkinlaisessa kuosissa. Haju on ihan hirveä. Mutta hyviä purjehtijoita ne on ja niiden omistajat myös.
Kumma, kun olen tuollaisilta ongelmilta välttynyt. Veneessäni (valm. v. 1973) on lyijyköli ja 25mm rst-kölipultit kahdessa rivissä. Ei ole mikään osa "ruostunut puikoiksi". Kannen suhteen olet siinä suhteessa oikeassa että alkuperäinen tiikkikansi uusittiin 28 käyttövuoden jälkeen. Mutta vain tiikit uusittiin. Itse kansi oli kuiva ja luja edelleen. Ei notku hyppiessä, ei vuoda mistään. Styreenin "hirveää hajua" ei todellakaan ole eikä muuten homettakaan (neljä doradeboksia kannessa jo alunperin, tuuletus toimii). Eli paskaa on vain juttusi, ei veneet. Tietysti oli joitakin halpisveneitä jo 70-luvulla, mutta niitä en tunne. Kerro tarkemmin mitä mallia tarkoitat - arvaan kyllä, että huviksesi provoilit.
Kerro silti minkä vahvuista tiikkiä vaikkapa bavoissa käytetään, kannessa ja sisustuksessa. Vielä ei ole kokemusta, minkä kuntoisia ja arvoisia nämä nykyajan halpisveneet ovat joidenkin vuosien kuluttua. Miten mahtaa miiden sisustuksen jalopuuviilut ja jalopuujäljitelmät kestää ensimmäiset 30 vuotta? Entä rungot, kannet ja kölit?
No kiitos vaan komppaamisesta! Omaan veneeseen tehtiin myös uusi tiikkikansi vajaan 30 vuoden jälkeen. Sisäosan puu (umpimahonki) on edelleen monin paikoin alkuperäisessä hienossa kunnossa. Ensimmäinen lakattava kohde on pöytä, joka on paikoin hieman mattaantunut. Kone on vaihdettu, toinen masto menossa, vähän sitä sun tätä on vuosien varrella tehty, mutta on se niin hyvä edelleen. Doradet on ne ainoat oikeat venat.
bavoissa käytetään tiikkivaneria. pinta kuluu puhki 5-8 vuodessa, jolloin kaikki on vaihdettava. ei voi hioa.
"bavoissa käytetään tiikkivaneria. pinta kuluu puhki 5-8 vuodessa, jolloin kaikki on vaihdettava. ei voi hioa. "
Veneeni (Bavaria) on nyt noin 6 vuoden ikäinen ja lokissa on jo 40.000 mailia, joten käyttöä veneellä on ollut vähintäin kohtuullisesti.
Avotilan teakit ovat ihan hyvässä kunnossa, ei puhettakaan uusimisesta. Mittasin teakin paksuuden, on nyt 5-6 mm. Kyllä tuon voi aikanaan hioakin, kun tai jos tarvetta siihen tulee, vielä ei ole.
Vertailun vuoksi haluan kertoa, että yli 30 vuotiaan kotimaisen veneeni tiikit oli alunperin 14-millistä.
Alkuperäinen viesti oli tämä:
"bavoissa käytetään tiikkivaneria. pinta kuluu puhki 5-8 vuodessa, jolloin kaikki on vaihdettava. ei voi hioa. "
Siis kyse on teakin hiontavarasta, johon vastasin:
"Mittasin teakin paksuuden, on nyt 5-6 mm. Kyllä tuon voi aikanaan hioakin, kun tai jos tarvetta siihen tulee, vielä ei ole. "
Siis saumausuran syvyys on nyt 5-6 mm.
Kirjoitit:
"Vertailun vuoksi haluan kertoa, että yli 30 vuotiaan kotimaisen veneeni tiikit oli alunperin 14-millistä. "
Tuskin tarkoitit tuolla urasyvyttä, tässä vielä 1 lainaus:
"Keskimäärin kannet tehdään n 10-12 mm paksusta rimasta ja silloin Sika uran syvyys on n 4-6 mm. "
Vielä tuo maininta Bavarian "tiikkivanerista". Voi olla, että se 5-6 mm saumattava teak on liimattu jonkin venevanerilevyn tms päälle, en väitä vastaan, kun en tiedä.
Uusi termi itselleni on "hiontavara", jota siis on Bavarioiden tiikkipinnoissa 5-6 mm. Näinkö?
Oli miten oli, aika paljon Bavariallasi seilaat: keskimäärin lähes 7.000 nm vuodessa! Se lienee enemmän kuin Bavarioilla keskimäärin.
Toisaalta käyttövuodet ja varsinkin kannen pesut kuluttavat tiikkikantta enemmän kuin kuljetut mailit.
Pitäneekö ollenkaan paikkaansa, että joissakin Bavarioissa olisi ollut ongelmia tiikin kanssa?
Bavojen "tiikkikansi" oli aiemmin korkeintaan lainausmerkkeihin kirjoitettava viiluviritys. Ohutta tiikkiviilutettua vaneria, jotka valmiina paloina liimattiin kanteen. Hyvä puoli oli se, että varatiikit oli helppo tilata, eikä rahtikaan kevyestä paketista ollut kohtuuton. Toisaalta vaativammissa olosuhteissa kansi piti vaihtaa jopa alle vuoden välein.
Juttusi ovat todellakinvähän sekavia:
"Uusi termi itselleni on "hiontavara", jota siis on Bavarioiden tiikkipinnoissa 5-6 mm. "
En ole väittänyt, että Bavarian teakissa olisi 5-6 mm hiontavaraa. Sanoin urasyvyyden olevan 5-6 mm.
Tuollaisesta teakista voi hioa muutaman millin, se on sitä hiontavaraa. Mukavaa, että opit taas jotain uutta.
Näin kirjoitteli 7.000 mpk vuodessa purjehtiva bavaristi:
"Siis kyse on teakin hiontavarasta, johon vastasin":
"Mittasin teakin paksuuden, on nyt 5-6 mm. Kyllä tuon voi aikanaan hioakin, kun tai jos tarvetta siihen tulee, vielä ei ole. "
"En ole väittänyt, että Bavarian teakissa olisi 5-6 mm hiontavaraa. Sanoin urasyvyyden olevan 5-6 mm."
Siis mitä tämä lopulta tarkoittaa? Ensin kertoo että 5-6 mm voi "hioakin aikanaan".Sitten peruu. Olikohan ne 40.000 mpk bavarialla liikaa? Vai hiotaanko niistä yksi nolla pois?
"Veneeni (Bavaria) on nyt noin 6 vuoden ikäinen ja lokissa on jo 40.000 mailia, joten käyttöä veneellä on ollut vähintäin kohtuullisesti.
Avotilan teakit ovat ihan hyvässä kunnossa, ei puhettakaan uusimisesta. Mittasin teakin paksuuden, on nyt 5-6 mm. Kyllä tuon voi aikanaan hioakin, kun tai jos tarvetta siihen tulee, vielä ei ole".
Olisi kiva kuulla minkälaisia retkiä bavariasi 40 tuhanteen mailiin on kuulunut. Esimerkki varmaan innostaa muitakin bavaristeja! Keskiverto-bavaristi näyttäisi tekevän yleensä vain päiväretkiä ja ajelevan aika paljon koneella. Hyvä jos tavisbavaristin lokiin tulee kymmenesosa eli 700 mailia vuodessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000028743840#22000000028743840
täällä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000028743840#22000000028743840
Tehtaan mukaan ainakin näissä uudemmissa Bavarioissa kannen tiikki on vanerin tyyppistä kerroslevyä, jonka pinta on 7 mm:n tiikkiä. Kiinnitetään liimaamalla ilman ruuveja (mikä on tiiviyden kannalta hyvä asia). Hiontavaraa on käytännösää vähintään yhtä paljon kuin perinteisessä tiikkirimoituksessa. Niissähän riman paksuus on yleensä puoli tuumaa, eli n. 12 mm, mutta hiontavaran määrää kiinnitysruuvien upotussyvyys. Jos haluaa jättää ruuvin päälle tapin, joka myös pysyy, ei perinteisessäkään kannessa ole varaa hioa montaakaan milliä.
Ne myös kiinnitetään nykyisin ilman ruuveja, joten entistä ruuvien ongelmaa ei tule kulumisen ja hionnan seurauksena. Pietarsaarelainen Baltic Yachts taisi olla vakuumiliimauksen edelläkävijä. En tietenkään tunne kaikkien fennoskandialaisten venetehtaiden käyttämien tiikkien paksuuksia. Pohjanmaalla käytetään 12 tai vain 9 mm vahvuutta. Joskun aikoinaan tiikin paksuus taisi olla jopa 16 millistä (vanhoissa Swaneissa). Tiikkikannen ikä on ollut n. 30 vuotta (ainakin omassa ja muutaman tutun veneessä), ennenkuin on tullut tarve uusia saumauksia tai jopa uusia tiikirimoitus - ellei halua poistaa tiikkejä kokonaan ja tyytyä maalaukseen(käytännöllisempi vaihtoehto).
Tiikkikannen saa tietysti pilalle ahkerasti harjaamalla.
Muistelen erään venepuusepän kertoneen, että hän hioo kerralla n. 2 milliä tiikkikannesta ja kansi kestää kaksi hiontaa. Sen jälkeen onkin yleensä aikaa kulunut niin paljon, että on syytä uusia ja tiivistää koko kansipäällyste.