Suomessa jotkut valkosipulin ystävät ovat perustanneet jopa rekisteröityjä yhdistyksiä. Itse kaihdan valkosipulia vampyyrin lailla.
Kun selailee ruokareseptejä miltei jokaisessa on kehoitus lisäämään ruokaan kauhean tuoksuista,hajuista herkkua joka löyhkää vielä seuraavana päivänäkin käyttäjien hengityksessä.
Valkosipuli on italialaisen keittiön suosima mauste, jota jota ilman makoisista aterioista jää pois se suussa maistuva pyöreä jälkimaku, joka on oleellista ateriassa kun ateriassa.
Luin jostakin että kansainvälinen herkuttelija Berlusconi ei suosi valkosipulia. Hän on hyvän ruuan ja houkuttelevan kattauksen ystävä.
Käytän pikaruokaa toisinaan varsinkin lauantaisin käyn tilaamassa pizzan - ilman valkosipulia. On tarpeeksi, kun odottaa pizzan valmistumista haistella uunista tulevaa löyhkäävää valkosipulin hajua. Oregano päihittää valkosipulin pizzan mausteena ja tietenkin hyvä punaviini näin syys-,talviaikaan, eikä kynttilävalaistuskaan pahitteeksi ole pimeinä iltoina!
Kun selailee ruokareseptejä miltei jokaisessa on kehoitus lisäämään ruokaan kauhean tuoksuista,hajuista herkkua joka löyhkää vielä seuraavana päivänäkin käyttäjien hengityksessä.
Valkosipuli on italialaisen keittiön suosima mauste, jota jota ilman makoisista aterioista jää pois se suussa maistuva pyöreä jälkimaku, joka on oleellista ateriassa kun ateriassa.
Luin jostakin että kansainvälinen herkuttelija Berlusconi ei suosi valkosipulia. Hän on hyvän ruuan ja houkuttelevan kattauksen ystävä.
Käytän pikaruokaa toisinaan varsinkin lauantaisin käyn tilaamassa pizzan - ilman valkosipulia. On tarpeeksi, kun odottaa pizzan valmistumista haistella uunista tulevaa löyhkäävää valkosipulin hajua. Oregano päihittää valkosipulin pizzan mausteena ja tietenkin hyvä punaviini näin syys-,talviaikaan, eikä kynttilävalaistuskaan pahitteeksi ole pimeinä iltoina!
Vastaukset 39
Vanhimmat
ystävä. Kai se johtuu paljolti siittä että olen jo lapsuuskodissani saanut tutustua tähän ,ja muistaakseni sitä nimitettiin siihen aikaan kynsilaukaksi. Kaikkea kohtuudella ja varsinkin mausteita, se on minun mottoni.
Valkosipuli, mahtava mauste, kun käytetään tuoreena. Ystäviä ei kannata rasittaa sen tuoksulla.
Sitähän käytetään vampyyrien karkoitukseen.Kamalan hajuisia ihmiset jotka hönkäilevät valkosipulin hajuisia huuruja.Terveellinen ja hyvän makuinen,vaan kartan etteivät kaikki ystävät katoaisi.
kannattaisi syödä valkosipulia ennen kun lähtee johonkin ihmisten ilmoille - on se niin karsee löyhkä!
Valkosipulin ystävä,niin kohtuus kaikessa.Keravalla on kerran vuodessa Valkosipulimarkkinat,jossa kyllä tarjotaan Valkosipulia vaikka minkä kanssa.Yhtenä esimerkkinä,Valkosipulijäätelö!Taikka Lakritsaa höystettynä Valkosipulilla!Kyllä menee yli minunkin ymmärrykseni.Valkosipulia ruuassa,nimenomaan liha sellaisessa on mielestäni paikallaan.Siitä minä tykkään.
Tämähän virhe onkin, valkosipulia sotketaan kaikeen ja kaikella tavalla, jopa korvakäytäväänkin kehoitetaan laittamaan valkosipulin kynsi jos korvassa on kipua, HUH!
Toinen ohje kurkkukipuun, keitettyyn maitoon lisätään ruokasipulia ja valkosipulia, annetaan hautua jonkin aikaa ja sitten juoma nielaistaan hitaasti alas sipulineen päivineen. Uskon ettei sitä Erkkikään juo taitaa olla sellainen sekoitus. Itse ottaisin mieluummin kurkkukipuuni jääkylmää Vodkaa 5cl, se aikakin sterilisoi nielurisat ruokatorvineen.
Mikälaatuinen makuelämys mahtaa olla main-ekon mainitsema uutuus valkosipulijäätelö. Onko joku maistanut?
Jossakin liharuuassa hyväksyn valkosipulin käytön esim. lampaanviulussa ja hirvipaistissa.
Kyllä valkosipuli mausteena käy mutta vain aavistus. Eihän suolaakaan käytetä kourakaupalla.
Valkosipulia käytetään mausteena. Se pitää panna hautumaan lihapataan siinä kuin muukin sipuli. Kunnolla kypsyneenä se liharuuassa vain korostaa hyvää makua, mutta eihän sitä edes löydä padan pohjalta, kun se on hautunut muhevaksi. Sellainen valkosipuli ei aiheuta jälkihaisuja.
Valkosipulia käytetään nykyisin aika tavalla. Enää ei sen hajua erota busseissa tai tungoksissa,, sillä kai me olemme siihen tottuneet.
Viisainta vain kaikkien opetella. Sitten ei enää kärsi kukaan!
Olin viime viikolla nuhainen ja kurkku kipee.Tein todella itselleni tuon kuvaamasi valkosipuli,sipuli maito "hörsselin" ja niin vaan nuha meni päivässä.
Isäntä potee parhaillaan ja on jo viikon kipuillut nuhansa kanssa. On lääkinnyt "kossulla" joka ilta ja niin edelleen,vaan räkä tippuu...(hymyä)
Valkosipulia käytän aika paljon ruoanteossa ja tomaattimurskaa samaten, jotenkin kulkevat käsikkäin eteläeurooppalaisittain nämä kaksi. Valkosipuli nyt vain tuo ruokaan ihanan oman makunsa minun mielestäni. Mutta tottakai makuasioita nämä eikä niistä kannata kiistellä. Jos saan vieraan, joka ei valkosipulista pidä, niin jätän sen sillä kertaa pois, mutta maku ei sitten minun mielestäni ole yhtä hyvä, jotakin puuttuu. Eikä minua haittaa valkosipulin tuoksukaan, ellei sitä ole syöty puoli sipulia raakana kerrallaan, kuten jotkut tekevät, silloin kyllä on vaikeuksia olla lähellä. Onneksi ystävänikin ovat valkosipulin ystäviä.
Kynsilaukka-ravintola täällä Helsingissä on kyllä tuttu - hyvää ruokaa on ollut joka kerta käydessäni. Valkosipuliolutta ei kyllä ole tehnyt mieli maistaa - vielä. :)
Vuosia, vuosia sitten Keravan valkosipulifestareilla join tätä olutta. Tuopin pohjalle pantiin keko edellispäivänä kuorittua ja murskattua v-sipulia ja päälle hanasta olutta. Rohkeana ja ennakkoluulottomasti, mutta samalla varoen aloin lipitellä nestettä. Ei tullut kuolema, ei järkytys, ei oksennus. Ei mitään suuria tuntemuksia. Tuli tosi hauska ilta.
Kommentoin ympäristölle asiaa ja huomasin olevani värikkään perheen pöydässä. Isä lauloi upealla äänellä aarioita ja puheli muusikkopojastaan, nyt jo kuolleesta persoonallisuudesta. Tyttäret ja heidän miehensä ottivat minut kaverikseen. Olut maistui mukavalle pimeässä illassa ja sai kyytipojan, kun mentiin ulkotiskiltä ravintolaan.
Näin sain lähes ensikontaktin erääseen mielimuusikkooni, jonka ohjelmia seurailin sitten ja muistelen edelleen valkosipuliolutta lämmöllä.
Otetaanpa, ystävät, se tuoppi ja kokeillaan.
Valkosipulin hajua ei huomaa toisesta, jos on syönyt sitä itsekin. Se on erinomainen mauste kohtuullisesti käytettynä, ei sillä tarvitse peittää muita makuja.
Siis porukalla, jos mahdollista, valkosipulin kimppuun! Makunautinto on yhteinen ja haistaankin yhdessä. Silloin ei kukaan kärsi.
Ymmärrän silti, että joillakin valkosipuli alkaa närästää niin pahasti, ettei voi syödä sitä, vaikka tykkäisikin. Ei mitään pidä pakolla tyrkyttää. Eikä makuasioista kiistellä.
Ruuan aiheuttama haju on kuitenkin vaaraton haju. Se ei myrkytä ketään.
Kaikille ei sipuli sovi ja ymmärrän sen oikein hyvin, sillä itse saan vatsanväänteitä paprikasta. Paras vain kuunnella kroppaansa, kyllä se pikaisesti ilmoittaa, mitä on parasta välttää.
Valkosipulia rakastan, mutta en sitä usein syö, koska ehkä liikaakin ajattelen lähimpiäni.
Pizzan tilatessani, aina kiellän oreganon lisäämisen, koska sen mausta en pidä ollenkaan.
Toinen tykkää.....
Ihanne olisi toki, että kaikki söisivät valkosipulia, päivittäin, olisihan siitä monia terveydellisiäkin etuja.
Itse en kotioloissani käytä kovin paljon valkosipulia, tavallista sipulia sitäkin enemmän. Olen sitä mieltä, että sipuli sopii lähes jokaiseen ruokaan; no, riisipuurosta en ole ihan varma ;))
Mutta minulla on eräs kaveri, sinibaretteja hänkin, joka käyttää valkosipulia päivittäin – eikä ole sairastanut pientäkään flunssaa 15 vuoteen! Kun sanoin hänelle selitykseksi sen, että valkosipulin haju pitää taudin tartuttajat loitolla, niin hän kysyi: ”haisenko minä sitten pahalta”? Minun täytyi myöntää, että ”et haise ollenkaan, et siis oikeasti käytä valkosipulia niin kuin sanot”. Mutta hän pysyi väitteessään, ja väitti myös, että jos sitä käyttää jatkuvasti, ihmisen entsyymitoiminta muuttuu niin, että valkosipuli lakkaa haisemasta hengityksessä.
Sitten keskustelimme aiheesta enemmän ja hän kertoi jopa iltadrinkkinään käyttävän Koskenkorvaa, johon on uuttanut valkosipulia. Ja uskoi lujasti sen terveelliseen vaikutukseen. Kertoi tulleensa asiasta varmaksi juuri YK-palvelusaikoinaan Kyproksella, samoin kuin siitä, että valkosipuli ei haise, jos sitä käyttää jatkuvasti. Ja kypriootit kyllä todellakin sitä jatkuvasti käyttävät, kuten muutakin sipulia, jota saattavat haukata ihan raakana kuten me naurista tai omenaa!
Otin tuon valkosipuliasian puheeksi Valion tutkimus- ja tuotekehityksessä (olin silloin vielä töissä Valiolla), mutta eivät asiantuntijamme pystyneet asiaa vahvistamaan enemmän kuin epäämäänkään.
Itse todellakin käytän paljon tavallista sipulia ja pidän siitä kovin. Ihan iltasalaattinakin minulle mieluisin on tomaatti-sipulisalaatti. Mutta esim. nuorempi poikani ei voi sietää sipulia, eikä muuten valkosipuliakaan, on lapsesta asti niitä inhonnut eikä ole niihin tottunut, vaikka paljon reissaa maailmalla. Kyproksella aikanani palveli eräs sotilasmestari, joka myös inhosi sipulia niin, että siellä useimman liharuoan kanssa aina käytetty sipuli täytyi laittaa erikseen ja tarjoilla messissämme eri astiasta. Minä tarkoituksella piruuttani menin usein hänen pöytäänsä syömään runsaan sipuliannokseni kanssa, jolloin hän nenäänsä nyrpistellen veti lautastaan kauemmaksi, mutta minusta tuntui, että hänen käyttäytymisessään oli mukana näyttelemistä!
muistatkos kun saattelit minua tansseista kotiin vuonna 56, pussattiin kiihkeästi kotiovella ja lupasit soittaa - et ikinä soittanut....
Selitys voi olla noissa seikoissa, joita juuri toin saitille avauksena tuossa ylempänä. Olisinko jo silloin ollut niin huonomuistinen, että en olisi muistanut soittaa??
Voisimmeko ottaa uusiksi? Jaa - mutta siinä voisi käydä niin kuin myös noissa ylempänä olevissa mahdollisuutena esitetaaän! Mutta ihan kiva olisi yrittää, herkkupeppu!
Jos sinä käytät valkosipulia,
saanko minä hiljakseen piereskellä.
Kaasuttele toki hyvä ystävä, itsehän hajusi haistelet ensimmäisenä ja viimeisenä pöksyissäsi.
Ilmeisesti haluut olla yksin ja metaanikaasuttelullasi varmistat yksinolosi ihanuuden.
niillä on?
Valkosipulista nautitaan, ilmavaivoista kärsitään.
Tuoksu tai haju onkin sitten yksilöllistä, kuka mistäkin pitää.
mikäs hygieeninen steriili laitos tää maailmamme on!Mahtuu valkosipulii,pieruu,hajuvesii,mitä monimuotosempaa,sen parempi.
Ite oon syöny valkosipulii,punasipulii,kalaa,leipää,lisäksi tuoretta inkiväärii enkä ole sairastellut vuosikausiin...mitä nyt tupakkayskää.Jopa olen silloin tällöin kokenut krapulaakin,joka menee aika mukavasti ohi hyvän kuntoni ansiosta.Ystäviä riittää.Muuten se voi olla totta,että ikänsä melkein sipuleita syönyt ei haise sipuleille,vaan elämälle.Yksi konsti on,jos hajuja pelkää,pysyä seinien sisällä omassa ihanassa hajussaan,ei kaikkoa bussissakaan kukaan vierestäni silti vaikka kaiken lisäksi "haisen"viel hajuvedellekin......Ja ah viel....työtätehneen miehen hikinen pinta se vasta hyvälle haiseekin.
No leikki leikkinä,mutta persiljan syönti auttaa poistamaan valkosipulin tuoksua.
Eiköhän mahduta kaikki haisevat ja haisemattomat ainakin tänne...höh!
Pieru ole ilman raikastaja.
mahtuu hajuja, tuoksuja ja meteliäkin.
Kannataa vain aina muistaa, että ihmisten hajuaistitkin, kuten kaikki muutkin aistit, ovat hyvin yksilökohtaisia. Mikä ei minua haittaa, voi hyvinkin tehdä sitä jollekin toiselle.
Kovin olisi ikävää, jos kaikki olisimme samanlaisia, mikä hirvittävä ajatus.
Kun on juossut kaupungilla ja alkaa tulla nälkä, niin kyllä sellainen ravintola, josta paistetun sipulin tuoksu tuntuu uloskin asti, saa veden kielelle ja houkuttelee herkuttelemaan.
Pidän kaikista sipulilajikkeista. Kaapista löytyy monia sipulilajikkeita. Liharuokiin sopivia, keittoihin ja salaateihin. Purjo-, salotti-,puna-,valko-, ja tavallista sipulia ostan tarvittaessa. Kreikkalaisessa salaatissa puolustaa paikkaansa punasipuli mustien oliivien kanssa.
Raakaa sipulia en tosin suosi muissa ruuissa kun salaatissa.
Varmaankin sipuli on suomalaisessa ruuanlaitossa pippurin kanssa vanhin mausteista ihan niinkuin kanelikin leivonnassa.
Sipulilla olen kuulluut olevan myös joitakin terveydellisiä vaikutuksia.
Kyllä minä noista kahdesta valitsen ystävät
Kuten lampaan liha ja hapankaali. Onnekseni ystäväni sietävät valkosipulin aromit.
Suurimmat valkosipulin huurut koin v.-69 ollessani Malmössa rakentamassa öljypohatoille tankkeria. Asuin siirtotyöläisten parakissa, ja aamuisin matkasin telakalle bussissa, johon oli tunkeutunut kuutisenkymmentä jugoslaavia suoraan aamupalalta, johon kuului öljyyn kasteltu, valkosipulin siivuilla terästetty ranskanleivän palanen.
Minun valkosipulimuistoni on vuodelta 1953:
Tosi helteinen päivä, bukarestilainen täpätäysi raitiovaunu, hiki valui ja valkosipuli haisi! Ja se todella HAISI!
Oli sen verran unohtumaton elämys, että meni kolmekymmentä vuotta ennen kuin saatoin varovasti opetella käyttämään valkosipulia ruoanlaitossa.
Luojan keksinnöt ovat kaikki hyviä, tarkoituksenmukaisia j.n.e..
Joskus kyllä tuntuu, että jotkut torakat, hirvikärpäset y.m. harmit olisi saanut olla keksimättä.
tämä valkosipuli.Itse todellakin uskon kaikkien sipulien terveelliseen vaikutukseen ja no...uskominen omaan asiaansa on jo puolet totuutta ja lisää asian uskottavuutta.
Uskon,että monet vanhentumisen krämpät viivyttelevät tuloaan eri syistä eri ihmisillä,tulehan niitä,siihen tyytyminen.Itsellänikin nyt vasta toisen jalan nivelrikkovaivoja,mutta ei kipuja.Taas...uskon,että runsaan kalansyönnin koko elämän ajan sekä viime vuosina tuoreen inkiväärin käyttäminen perussyitä tähän,niin...ja valkosipulin.
Joku taisi jo aikaisemmin mainita Arvo Ylpön mainion ohjeen:kaikkea kohtuudella.
Ystävällisesti kerron oman monivuotisen aamumenuni:pikkuisen hunajaa tyhjään vatsaan ennen kahvia ja minullahan vielä tämä tupakointi.Aamupalana;leivän päällä keitettyä munaa,nokare murusina tuoretta inkivääriä ja valkosipulia sekä persiljaa (minulla itse kasvatettua ja kuivattua,näin ollen aina saatavilla.Usein marjoja,kiisseliä.Nykyisin myös Omega kolmosta.
E-vitamiinia olen myös muutaman vuoden ottanut,todennut sen olevan hyväksi hiuksille ja iholle,ehä myös mielelle.
Nämä konstini ovat olleet "vaistonvaraisia",eivät etukäteen terveysvaikkutteiden takia suunniteltuja,hyviksi myöhemmin ymmärtänyt.
Vanha totuus:mikä sopii yhdelle...ei sovi toiselle.
Hyvää syksyä...kaunis on luonto nyt!
vatsalleni, sillä se turvottaa ja pistää vatsan löysäksi. Pidän kyllä valkosipulin mausta, mutta ei huvita sitä syödä.
kun näitä ystäviä on jo aika liuta, voin ilmanpaheksuntaa tunnustaa,että minä Suomessa jouduin yleisen paheksunnan kohteeksi.
Olen ikäni käyttänyt valkosipulia ja en osannut arvata minkä tunne purkauksen tämä haju voi jollekulle tehdä.
Muistan kuin eilisen päivän ,vaikka siitä on jo 30vuotta aikaa .--Tulin työpaikalle pukukopeille ja yksi nainen ,joka oli jo montavuotta ollut samassa työpaikassa kanssani ,minulla vaan oli oma erillinen huone ,ja näin ollen emme olleet kaikenaikaa haistelemassa toisiamme.
Niin tämä nainen huusi kovalla äänellä kuinka minä haisen pahalle,se oli kyllä sellainen järkytys ,mutta en silti ole lopettanut valko sipulia .--on se vaan sellainen "ystävä".
siihen aikaan käytin hajuvetenäni YvesSaintLaurent"
OPIUM ,---nykyään harvemmin mitään.
uunissa tulossa "parhaalle ystävälleni" ruokaa kuukaudeksi . Siinäkin on Valkosipulia aika lailla.
Jerrylle ei saakkaan antaa muuta sipulia.
Valkosipulissa on antipiottia ,ne taas estävät tulehduksia, niinkun kai tiedämmekin .
Ja Jerry on hän, joka on minun Pofiilissanikin_:=)
Minulla on juuri jääkaapissa "hautumassa" sekoitus, missä valkosipuliaa sitruuunaa ja hunajaa. sekoitettu tehosekoittimella. aamulla yritän aloittaa terveeellisen sörsselin ottamisen (1 tl) kerrallaan aamukahvin juomisen yhteydessä. On kuulemma niin pahaa, että meinaa lennättää seinästä läpi. Saapa nyt nähdä!
Ystävyyssuhteesta viis, mutta valkosipulihan on tutkimustulosten mukaan oikea ihmelääke, lukemattomiin vaivoihin.
Samoin kuin ennaltaehkäisevä suoja.
Jos kaikki sitä popsisivat, ei olisi hajusta haittaa.
http://www.kotinet.com/timo.haapajoki/Valkosipuli.htm
Hitot tuosta valkosipulin hajusta paasaamisesta, kaikesta sitä jaksaakaan jotkut "hienonenäiset" motkottaa. Tää on kuitenkin niin pikkuasia, tässä voi todellakin sanoa, kukin taaplaa tyylillään ja tavoillaan.
Sitäpaitsi....toistan viel tuon jonkun kirjoittajan jo maininneen, vuosikausien jokapäiväisen käytön jälkeen, ei huokuile enää hengityksestäkään valkosipuli, elimistö on tottunut tähänkin.
Enemmän funtsailin kuitenkin näitä vuosia vanhojen kirjoitusten nostoja, millä kriteerillä niitä nostetaan, miten pengotaan kirjoituksia vai onko joittenkin tapana arkistosta syventyä jonkun tietyn ihmisen, siis nikin, kirjoituksiin, tarkoituksella ottaa juuri tietyn henkilön lausumia mukaan uudelleen....mistäpä sitä jonkun "tutkijan" aivoituksia" ymmärtää. Ja vähissä on oma aivokapasiteetti, jos virikkeitä kirjoituksiin pitää näillä konsteilla yrittää löytää.
Samoin voivat ahkerat arkistojen lukijat kopsata jonkun ammoin kirjoittaneen ajatuksia omikseen.
Jos välttämättä haluaa nostella jotain vanhaa juttua esille, minusta sellaiseen on oikeus vain sen ammoisen keskustelun aloittajalla. Hän tavallaan jatkaa jo aloittamaansa.
Tästäkin hiton sipulista olis voinu uuden ketjun laittaa...tulla nyt vain ilmoittelemaan mitä hommailee.
Ja taas puskis...sekin viel ärsyttää. Emmatamma, tää sitä raukkamaisuutta, eikö taas ollut rohkeutta kirjoittaa ihan vakinikillä.
Puebla ja Oaxacan ovat erityisen kuuluisia siis "mooli poblano 'tai' mooli oaxaqeño" Mole-.Kastike tarjoillaan kana "huntuna"