eli aloitan uuden jobin noin marraskuussa.ja työhön kuuluu esim. vanhusten syöttämistä jne. olen itse kärsinyt muutaman vuoden jännittämisestä varsinkin syödessä vieraillessa ja juodessa kahvia.eli sydän alkaa hakkaamaan ja pelkona että käsi alkaa täristä ja nykiä.miten saan hallittua tällaista parhaiten?en voi edes kyläillä pahemmin missään kun pelko on niin hirveä.mikä muu auttaisi kuin joku lääke?nimittäin en kyllä kehtaa mennä lääkärin puheille.kiitti paljon.
miten hallitsen itseni?
keijjutar
8904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä se ois parempi lääkärille mennä.Saisit asianmukaiset lääkket.Eikä se käynti kestä 10 minuuttia kauempaa.Ajattele vaikka elämän kantilta 10 minuuttia on aika lyhyt aika.
Juu käy vaan ehdottomasti lääkärin juttusilla. Eikö ole parempi, että yhden kerran kunnolla purat sisimpäsi lääkärille. vaikka tilanne tuntuu sinusta tosi kauhealta, mutta lääkäri pystyy määräämään sinulle jonkin lääkkeen jonka avulla, pystyt olemaan rauhallisena työpaikkasi ruokailu ym, tilanteissa. Huomaat itsekin sitten että kyllä kannatti hakea apua, elämäsi helpottuu huomattavasti. Lääkäri tekee vain ammattiaan ja joutuu kokemaan vaikka minkälaisia kauheuksia ja kuuntelemaan vaikka minkälaisia vaivoja, sinunkin vaivasi on varmaan tuiki tavallinen ja lähes jokapäiväinen juttu hänelle. Ei pidä sitä sen kummoisena. Itsekin olen saanut lääkettä jännitykseen tai jännittäviin tilanteisiin, koska koen ne niin ahdistavina.
lääkkeillä tukahduttaa, mutta varsinainen ongelma poistuu, kun aloitat säännöllisen liikunnan (esim. reipasta kävelyä joka toinen pv 40 min), ja lisäksi alat vahvistaa hartia- ja käsilihaksia. Naisille suositellaan kevyitä 1 kg painoja, joilla tedään em. liikkeitä ja liikekaavion saat fysikaalisesta hoitolaitoksesta. Huom! Painot eivät saa olla kovin painavat, muuten ne kasvattavat lihaksia, ja nyt taroituksena on kasvattaa lihaskestävyyttä. Mutta muista, mitä huonommassa kunnossa olet, sitä kauemmin menee, jopa useita vuosia, mutta muuta keinoa paranemiseen ei ole. Lääkkeillä vaan saat tärinän pois hetkeksi, mutta liikunnalla loppuelämäksi.
Ja mitenkähän se jännittäminen tuolla liikunnalla poistuu?Jos on sulla toiminut niin loistavaa.Yleensä se on kumminkin päästä kiinni.
on päästä kiinni, varsinkin nuorilla ihmisillä, joilla elämänkokemus on vielä vähäistä, silloin kannattaakin vaan tunkea itseänsä väenpaljouteen ja ihmisten keskelle, ja karaista itseänsä sosiaalisesti vaikka väkisin. Oma nuoruuden arkuuteni lähti sillä, kun jouduin työhön, jossa ollaan jatkuvasti asiakkaiden kanssa tekemisissä.
Mutta sitten on se toinen tilanne, kun ihminen ei harrasta juuri minkäänlaista liikuntaa (kuten minä aikoinaan), ja on työssä jossa hartiat ja niska joutuvat staattiseen jännitykseen lähes koko päivän. Minulta meni niska ja hartialihakset jumiin, kädet alkoivat täristä tilanteessa kuin tilanteessa ja erityisesti kylässä ja virallisemmissa tilaisuuksissa, lisäksi kasvot tuntuivat puutuneelta ja silmät.
Sain lihaksiin jotain rentouttavaa lääkettä, mutta rentoutus kesti vain sen ajan kuin lääkkeen vaikutus ja tilanne vaan paheni, kunnes fysioterapeutti pelasti ja antoi painoilla tehtävän harjoutus ohjelman, jota tein 4 kertaa viikossa ja sen lisäksi aloitin myös muun liikunnan. Muutaman vuoden jälkeen voin sanoa päässeeni tärinästä ja jännittämisestä eroon, enkä lopeta liikuntaa ja lihasharjoituksia ikinä, sillä en todellakaan halua samaan jamaan enää koskaan.
entä jos tämä jännitys/pelko estää ihmistä menemästä?Olen tavannut ihmisiä joille pelkkä kaupassa käynti tuottaa suuria vaikeuksia.Pelko on niin kova,että jätetään käymättä-sukulaiset tuovat ruuan kotiin.Sosiaaliaten tilantaiden pelko-siihen viittaan.En niinkään tuohon fysiologiseen puoleen.
Moi!
Ei siinä ole mitään hävettävää mennä lääkäriin.itse ajattelin samoin ennen.
Minulla alkoi paniikkihäiriöni juuri tuosta
ns. kahvikuppi jännityksestä enkä mennyt vielä lääkäriin ja asia tietenkin vain paheni vuosien kuluessa.Nyt syön lääkkeitä jännitykseen ja kävin ryhmäterapiassa (sitä kannattaa kokeilla vaikka tuntuukin ihan kauheelta ajatukselta). Oloni on suht koht normaali mutta toivoisin että olisin ajoissa mennyt lääkäriin ettei asia olis mennyt näin pahaksi.... Kaikkea hyvää sulle ja kyllä se siitä paraneen lähtee..
Itselläni on kans tuo sama ongelma: sosiaalisten tilanteiden pelko. Hyvin tulee esiin vieraillessa jossain ja syödessä siellä.
Tämä ongelma on tehnyt elämästäni helvettiä. Kävin lääkärillä. Otan pahimpiin tilanteisiin diapamia, joka vie tehokkaasti oireet pois, tai ainakin lieventää paljon niitä. Lisäksi ahdistushäiriöissä käytetään ns. SSRI-lääkkeitä pitkäaikaisena lääkityksenä. Lääkkeistä ei kannata kieltäytyä, sillä ne voivat pelastaa elämän, mutta esim. bentsodiatsepiinien käytön kanssa pitää olla varovainen, sillä ne aiheuttavat voimakasta riippuvuutta.