Tammikuussa olen lähdössä Egyptiin, en ole ikinä ollut lentokoneessa ja olen aina pelännyt ajatusta lentämisestä.
Eniten kauhistuttaa se etten pääse koneesta ulos silloin kun itse haluan, eli en voi pysäyttää ja astella ulos :((
Ja sitten olen aivan varma että just se kone putoaa mihin me ollaan menossa.
Miten tätä kammoa saisi vähän lievitettyä?
Etten sitten viime hetkellä kentällä peru ja painele kotiin.
Eniten kauhistuttaa se etten pääse koneesta ulos silloin kun itse haluan, eli en voi pysäyttää ja astella ulos :((
Ja sitten olen aivan varma että just se kone putoaa mihin me ollaan menossa.
Miten tätä kammoa saisi vähän lievitettyä?
Etten sitten viime hetkellä kentällä peru ja painele kotiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
samasta aiheesta muutamia satoja lentoja sitten. Koneessa on turvallisempaa kuin mummolassa. Jos pelottaa hae lääkäriltä rauhoittavia tai juo sopivasti viinaa. Lentämistä ei tarvitse pelätä. Egyptiä pelkäisin kyllä enenmmän: terroristit, ruokamyrkytys, liikenne ja kaikenlaiset muut ötökät ja kuppa!
lääkkeet tai olet muuten turvallisuusriski. En haluaisi lentää sinun kanssa ja tiedät miksi?
saisi päästää koneeseen ja eikä sen lakikin kiellä?
mene kirjastoon ja lainaa lentopelkoon liittyviä kirjoja ja tutustu niihin. Varaa matkalle mukaan omaa rauhoittavaa musiikkia. Hommaa paikka varauloskäynnin läheltä ja käytävältä niin et näe ulos ikkunasta niin helposti.
Muutaman lennon jälkeen sinusta tuntuu siltä että kumpa pääsisi pian taas koneeseen. Se johtuu hengissä selviämisen ilon aiheuttamasta endorfiini ryöpystä. Hyvää matkaa :-)
Yritä kestää se lentoaseman jonotus ja stressi. Kun pääset koneeseen omalle paikallesi, paina pääsi selkänojaan. Lähtökiito on erityisen nautittavaa. Paina pääsi selkänojaan, katsele ulos ikkunasta ja tunne, kuinka kone kiihtyy. Huomaat, minkälainen potku noissa putken pätkissä on. 150 tonnia painava kone lähtee kuin rusakko makuulta.
..että siitä 300 km:n tuntivauhdista ei saa kauaa nauttia. Kun kone nousee, alkaa vauhtikin näyttää pienemmältä. Siis katse ikkunasta ulos.
Pelkään lentämistä kuin tautia. Kamalinta on lähtö, kun perse liimaantuu penkkiin kiinni ja tiedät, että nyt se on sitten hetken aikaa peruuttamattomasti muitten käsissä tämä minun elämäni. Ensimmäiset 15 minuuttia olen ihan varma, että kohta tämä vekotin putoaa. Nuorempana jopa itkin, koska pelko vei kaiken itsekurinkin. Nykyään harmittaa, koska olen kyllästynyt pelkooni. Se on vain niin järjetön. Kuinka pieni osa maailman ihmisistä kuoleekaan lento-onnettomuudessa. Todennäköisempää on varmasti kuolla vaikka tavallseen flunssaan, mutta kuka sitä jaksaa pelätä. Mieti asian toista puolta. Matkustaminen on niin ihanaa. Uudet paikat, erilaiset ihmiset, kummalliset tavat, ihanat mekuelämykset...jne. Autolla tai junalla matkustaessa(jotka nekin on ihan ok matkustusvälineitä) täytyy olla niin paljon aikaa, ei se oikein kiireiselle nykyihmiselle sovi. Älä anna pelon hallita itseäsi. Lentoemännistäkin melko moni jää eläkkeelle elävinä :)