Olen kuullut monien ihmisten kertovan vaivaamaan jääneistä synneistä. Asiat voivat olla mitättömiäkin, mutta vanhoillislestadiolaisessa synnintunnonvaalimiskulttuurissa tällaista synnintuntoa toisinaan ihannoidaan. Se aiheuttaa kuitenkin monille aivan turhaa ahdistusta.
Vaivaavat synnit
metaskeema
5427
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikö se syntisyyden tunne ole ihan vaatimus sille, että on "oikealla" tavalla heidän mielestään uskovainen... katsos elävä usko epäilee ja silloin tuleekin tuntea itsensä pieneksi, vajavaiseksi ja itsessään huonoksi. Onhan näitä tullut kuultua.
Makkaratikut on tallessa lähdön hetkelle varattuna. Jos sattuu pääsemään lämpimään, niin ei tarvi omasta takaa tulitikkuja mukaan.
Synnintunto on skeema. Se on pelkistynyt tapa reagoida tietynlaiseen tilanteeseen. Sen voi muuttaa samalla tavalla, kuin minkä tahansa muun tottumuksen muuttamalla suhtautumista asiaan.
Tunteiden syntymekanismia voidaan havainnollistaa Albert Ellisin ABC-mallin avulla.
http://www.smartrecovery.org/resources/library/For_Family_Volunteers_Professionals/REBTABCED.pdf
A. Havainto.
B. Tulkinta/käsitys.
C. Reaktio.
Ajatellaanpa nyt tilanne, jossa olet mennyt naapuriin katsomaan televisiota.
A: Katsottuasi televisiota, huomaat mitä on tullut tehtyä.
B: Tulkitset tehneesi syntiä.
C: Sinulle tulee synnintunto. Pelkäät ehkä, ettet ole enää uskomassa. Pelkäät ehkä joutuvasi sillä tunnon tilalla helvettiin. Haluat kertoa Isälle tai Äidille mitä on tapahtunut ja pyytää evankeliumia.
Voit vaimentaa synnintunnon myös ilman evankeliumia. Se tapahtuu siten, että kohdassa B. et teekään sellaista tulkintaa, että olisit tehnyt syntiä. Näin ollen sinulle ei tule synnintuntoa, eikä sinun tarvitse mennä kertomaan kenellekään, mitä on päässyt tapahtumaan.
...meriselvitys. :)
Mielenkiintoisena näen, sen miten synti määritellään? Kenellä on valta määritellä synniksi vaikkapa joku ihan konkreettinen asia kuin se television katsominen naapurissa?
Vai voisiko alkaa ihan itse vain ajatella ja luopua toisten antamista käsityksistä. Toimia niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Toki sen on vaikeaa, jos tuhansia toistoja kuulee kapaloista asti... kyllä siinä alkaa pitää yhtä sun toista normaaliakin asiaa syntinä.
Tunnettu ilmiö jo herätyksen alkuaikoina. Heitä sanottiin suruttomiksi.
Suruttomat ovat niitä, jotka eivät haudo rikkomiaan sääntöjä.