Asiasta on riidelty jo tarpeeksi kauan. Aika jo ratkaista asia ja pistää keskustelulle piste. Päästään jatkamaan elämää :)
Ammattikorkeakoulu todellakin ON korkeakoulu ja siis samalla tasolla yliopiston kanssa. Opetuksen ja koulutuksen taso AMK:ssa on aina ollut vähintään yliopistoa vastaavaa. Alusta asti oli selvää että ammattikorkeakoulut perustetaan yliopistojen rinnalle kouluttamaan ja tutkimaan, mutta yliopistojen omissa maailmoissaan elävät professorit saivat työpaikkojensa pelossa jarrutettua kehitystä sen verran että vasta viimeaikoina ammattikorkeat saivat luvan käyttää aluksi englanniksi nimitystä university koululle ja professor professorille, aivan niinkun kuuluukin. Myös maisterin tutkinto (ylempi AMK) tuli ammattikorkeakoulujen koulutusvalikoimaan vasta hiljattain. Saas nähdä miten asioista täysin pihalla olevat YO-professorit ymmärtävät asioiden todellisen laidan ja alkavat antaa periksi. Toivottavasti pian. Näin voitaisi virallisesti aloittaa myös lisensiaatti- ja tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluissa.
Ylempi AMK, niin. Sehän vastaa opintopistemäärältään melkein lisensiaattia. Tulevaisuudessa ammattikorkeiden perustutkinnot tulevat ilman muuta olemaan myös virallisesti maisterin koulutusohjelmia, ja jatkotutkinnot myös virallisesti lis- ja tri-koulutuksia.
Niin, ja ammattikorkeakoulujen yhteydet työelämään ja työelämälähtöinen koulutus takaa ammatin ja samalla työllisyyden. Yliopistothan ei ole muuta kun ylipitkä lukio ilman mitään varsinaista työskentelyä. Eihän YO-opiskelijat edes osaa mitään! Ja mitä niistä tulee? Parhaimmassa tapauksessa jotain pätkätyöllistettyjä humanisteja. Ammattikorkeakoulussa sensijaan valmistutaan todelliseen ammattiin, ja sitä myötä siirtyminen työelämässä ja menestyminen siellä on paljon helpompaa. YO-laiset roikkuu luukulla AMK-laisten porskuttaessa iloisesti!
Oikeaan suuntaan kulkee kehitys, siitä ei ole epäillystäkään. Tulevaisuudessa yliopistojen niin henkilö- kun opiskelijakunta joutuu todistamaan kun yritysten ja valtion ylimmät johtopaikat ja virat vie ammattikorkeakouluista valmistuneet. Perinteisestihän nämä ovat olleet yliopistoista valmistuneiden yksityisaluetta, mutta sitä mukaa kun ammattikorkeakoulut saavat niille kuuluvaa tunnustusta, tämäkin asia tulee muuttumaan.
Totuus sattuu, mutta vielä ei ole liian myöhäistä liittyä tulevaisuuden menestyjiin!
Ammattikorkeakoulu todellakin ON korkeakoulu ja siis samalla tasolla yliopiston kanssa. Opetuksen ja koulutuksen taso AMK:ssa on aina ollut vähintään yliopistoa vastaavaa. Alusta asti oli selvää että ammattikorkeakoulut perustetaan yliopistojen rinnalle kouluttamaan ja tutkimaan, mutta yliopistojen omissa maailmoissaan elävät professorit saivat työpaikkojensa pelossa jarrutettua kehitystä sen verran että vasta viimeaikoina ammattikorkeat saivat luvan käyttää aluksi englanniksi nimitystä university koululle ja professor professorille, aivan niinkun kuuluukin. Myös maisterin tutkinto (ylempi AMK) tuli ammattikorkeakoulujen koulutusvalikoimaan vasta hiljattain. Saas nähdä miten asioista täysin pihalla olevat YO-professorit ymmärtävät asioiden todellisen laidan ja alkavat antaa periksi. Toivottavasti pian. Näin voitaisi virallisesti aloittaa myös lisensiaatti- ja tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluissa.
Ylempi AMK, niin. Sehän vastaa opintopistemäärältään melkein lisensiaattia. Tulevaisuudessa ammattikorkeiden perustutkinnot tulevat ilman muuta olemaan myös virallisesti maisterin koulutusohjelmia, ja jatkotutkinnot myös virallisesti lis- ja tri-koulutuksia.
Niin, ja ammattikorkeakoulujen yhteydet työelämään ja työelämälähtöinen koulutus takaa ammatin ja samalla työllisyyden. Yliopistothan ei ole muuta kun ylipitkä lukio ilman mitään varsinaista työskentelyä. Eihän YO-opiskelijat edes osaa mitään! Ja mitä niistä tulee? Parhaimmassa tapauksessa jotain pätkätyöllistettyjä humanisteja. Ammattikorkeakoulussa sensijaan valmistutaan todelliseen ammattiin, ja sitä myötä siirtyminen työelämässä ja menestyminen siellä on paljon helpompaa. YO-laiset roikkuu luukulla AMK-laisten porskuttaessa iloisesti!
Oikeaan suuntaan kulkee kehitys, siitä ei ole epäillystäkään. Tulevaisuudessa yliopistojen niin henkilö- kun opiskelijakunta joutuu todistamaan kun yritysten ja valtion ylimmät johtopaikat ja virat vie ammattikorkeakouluista valmistuneet. Perinteisestihän nämä ovat olleet yliopistoista valmistuneiden yksityisaluetta, mutta sitä mukaa kun ammattikorkeakoulut saavat niille kuuluvaa tunnustusta, tämäkin asia tulee muuttumaan.
Totuus sattuu, mutta vielä ei ole liian myöhäistä liittyä tulevaisuuden menestyjiin!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ihan hyvä provonalku, mutta liika yritys paistaa silti läpi. No, näin lauantai-iltaisin taso on perinteisesti heikonlainen. ;)
On se vain jännä ettei näitä julistuksia tehdä toisinpäin juuri ollenkaan vaan yleensä täällä mankuu amklaiset. Mistähän se kertoo :P
yliopistolainen.
Ymmärrätte varmaan, että tutkinnot ja oppilaitosrajat ovat vain sopimuksia, joita voidaan muuttaa ja muutetaan. Tulevaisuus tuo tullessaan yllätyksiä myös yliopisto-opiskelijoille. Jo nyt on rajatonta opiskeluaikaa rajattu, välitutkinto on tullut pakolliseksi ja jopa humanisteille on lanseerattu atk-kursseja ja työharjoittelujaksoja.
AMK:t ovat voimakkaassa muutosprosessissa mm. ylemmän AMK-tutkinnon osalta. Siihen nähden, kuinka vähän aikaa ammattikorkeakoululaitos on ollut olemassa, se on saanut paljon aikaan ja kehittynyt nopeasti.
Ja kuten sanottu, myös AMK on korkea-asteen opinahjo ja AMK-tutkinto korkeakoulututkinto.
Ehkäpä me yliopistolaiset olemme hiljaa siksi että pelkäämme - susi kukassa.
Päätit sitten nolata kaikki amk-opiskelijat kerralla? Ohan se hyvä, että on ylpeä opiskelupaikastaan, niin olen minäkin, mutta rajansa kaikella=) Tekstistäsi on vähän hankala saada selvää, onko se huono vitsi tai sit lahopäisen sepustus...
Ylempi AMK, niin. Sehän vastaa opintopistemäärältään melkein lisensiaattia.
No, niin on!
Tutkintoon johtavan AMK-koulutuksen laajuus on 210 op. Ylempi AMK-tutkinto 90 op => yhteensä 300 opintopistettä.
Kandi 180 op, maisteri 120 op => yhteensä 300 opintopistettä.
Lisensiaatti, edellisen maisteritutkinnon lisäksi lisensiaatintutkimus 90 opintopistettä.
No juu mutta amk-tutkinto on aina amk-tutkinto eikä verrattavaissa yliopistotutkintoon....oli se sitten ylempi tutkinto tai ei.
Peruskoulussa ei noita opintopisteitä jaella, mutta kyllä ihan viikkoinakin voi asian laskea. Yhdeksän vuotta peruskoulussa on jo kolme kertaa ammattikorkeakoulun mittainen urakka, joten annetaanpa peruskoulun suorittaneille heille kuuluva arvo.
Lisensiaatinkin työmäärä tulee tuossa kokoon ihan kepeästi, joten siitä vain, ysiluokkalaiset, väitöskirjaa valmistelemaan! :)
ihan miten vaan, mutta en voi kyllä muuta sanoo et amk meni niin helposti läpi, et enpä vertais sitä esim. just yliopistohommiin, joita tyttöystävä harrasti samanaikaisesti.. Monet yöt se valvo ja näytti jotai oppivankin. Itestä ei ois yliopistoon, vois muutkin myöntää sen ja lopettaa tuon turhanpäiväsen lätinän.
Jos niiden nyt sanotaan olevan molempien korkeakouluja niin samapa se. Mutta taso on vaan eri ja sillä hyvä.
Miten oppii parhaiten? Ammattikorkeassa on painotettu ryhmätöitä ja projekteja sekä käytännön kokemusta eikä naama kirjassa pänttäämistä.
Jotkut saattavat oppia paremmin asiat teoriassa, lukemalla ja pänttäämällä vaikeisiin kokeisiin/istumalla koulunpenkillä vuosikausia ilman minkäänlaista työkokemusta paitsi harvat kesätyöt, jotkut taas opiskelemalla eri tyylillä ja painottamalla käytännönläheisyyttä.
Toiselle sopii toinen paremmin, toiselle toinen. Makuasioista ei kiistellä.
Itsestä ja omasta työkokemuksestaan se on loppuviimeks kiinni eikä koulutuksesta. Ja tyypille joka ihmetteli miks amk:lainen tuli tänne yliopistojen/korkeakoulujen palstalle mankumaan, voipi todeta että taitaa olla ammattikorkean palstalla enemmän korkeakoulutettujen valittamista amk:sta eikä toisinpäin.
Sitäpaitsi tää nyt oli ihan turha provo koko alotusposti, turhaan nolaat ammattikorkeakoululaisia, antaa niiden korkeakoulutettujen vaan mollata amk:laisia, elkääkä te alentuko samaan.
ps. itsellä tähtäimessä amk josta mahd. yliopistoon tai ylempi AMK riippuen työtilanteesta.
Oppimistyylejä on erilaisia, oikeassa olet. Yliopistossa vain on tuota teoriapuolta käsiteltävä niin laajasti ja monelta alueelta, että siinä ei käytännönläheisesti ja tekemällä oppiva ihminen pärjää eikä jaksa.
Koulutus avaa monia ovia, jotka kouluttamattomalle pysyvät lukossa. Laskepa joutessasi, kuinka monelle alalle ei pääse ilman asiaankuuluvaa yliopistokoulutusta; siinä ei paljon "itse ja oma työkokemus" paina.
Tieto muuten lisää tuskaa, joten hae Burana valmiiksi. ;)
"Miten oppii parhaiten? Ammattikorkeassa on painotettu ryhmätöitä ja projekteja sekä käytännön kokemusta eikä naama kirjassa pänttäämistä."
Mistä helevetistä tulee käsitys, että yliopistossa olisi vain teoriaa ja että AMK:ssa olisi käytäntöä ja ryhmätöitä.
Itse opiskelen TUTA:lla ja olen lopen kyllästynyt ryhmätöihin ja muihin harjoitustöihin. 80 Prosentissa kursseista on joku laaja teoriaa vaativa harkkatyö. En usko, että AMK:ssa tradepuolella on sen enempää. Ja siitä käytännön kokemuksesta, onko mielestäsi parempaa työkokemusta olla tradena kaupan kassalla kuin Tuta-teekkarina tuotannonohjauksessa?
"Mistä helevetistä tulee käsitys, että yliopistossa olisi vain teoriaa---?"
Sen väärinkäsityksen synnyttävät 1) AMK:jen mainoslause "teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa" ja 2) AMK:jen tapa houkutella opiskelijoita (-> rahoitusta) mainostamalla amk:sta valmistuvan "käytännön osaajia" ja syöttämällä samaa skeidaa sisään erehtyneille opiskelijoille (niille jotka uskovat), etteivät opiskelijat karkaisi ja veisi valmistumisen koululle tuottamaa lisärahaa mennessään. Ilman oikeaa tietoa yliopisto-opinnoista amk-opiskelijat "päättelevät" sitten tuosta, että heillä on (absoluuttisesti) enemmän käytännön opintoja kuin yliopistossa - vaikka niitä on vain SUHTEESSA enemmän... jotkut kun eivät kerta kaikkiaan osaa laskea tarpeeksi hyvin hoksatakseen, että 3-4-vuotiseen tutkintoon ei voi sisällyttää mitään oleellista enemmän kuin saman alan 5-7-vuotiseen – puolet lyhemmässä tutkinnossa täytyy kaikkea olla vähemmän, vaikka jotain olisikin SUHTEESSA enemmän. Laskutaidon/logiikan puuttuessa moni alkaa aikansa AMK:nsa hypetystä kuunneltuaan kuvitella, että amk:ssa on enemmän käytäntöä kuin yliopistoissa, vaikka todellisuudessa SEKÄ käytäntöä ETTÄ teoriaa on amk:ssa vähemmän kuin yliopistossa, ja teorian osalta ero vain on suurempi.
Noita kuvitelmia siivittää vielä se, että sekin vähä teorian pintaraapaisu mitä amk:ssa tarjotaan, tuntuu joistakin amk-opiskelijoilta raskaalta. Niinpä yliopistossa täytyy sitten heidän mielestään olla "pelkkää teoriaa", kun sitä kerran on heidän amk:ssaan "sopivassa suhteessa" käytäntöön, ja silti heidänkin annoksensa on "liikaa”. Ja tässäkin jää huomaamatta, että yliopisto-opinnot ovat pitemmät. Toisin sanoen amkkilainen ahtaa mielikuvissaan yliopistojen suuremman teoria-annoksen OMAN opiskeluaikansa puitteisiin, ja päättelee siitä, että muutahan ei sitten yliopistossa ehditäkään. Huomioimatta jää, että 1) yliopisto-opinnot ovat pidemmät, ja 2) yliopistossa tahti on kovempi teorian omaksumisessa, joten sille käytännöllekin jää kyllä aikaa enemmän kuin amk:ssa.
CASE:
Kun opetushallitus teki selvityksen kemian alan koulutuksesta, kävi ilmi, että SEKÄ laborantin peruskoulupohjaiseen koulutukseen ammattikoulussa ETTÄ FM-kemistin koulutukseseen yliopistossa kuuluu keskimäärin KAKSI KERTAA niin paljon labratöitä kuin laboratorioanalyytikon amk-koulutukseen. Suoritin itse tuon joutavan labra-analyytikon tutkinnon ennen yliopistoon hakeutumistani, ja arvaapa vain hehkutettiinko tuleville labra-analyytikoille minunkin amk:ssani lujaa ja kovaa heidän "käytännön osaamistaan" - ja uhohdettiinko visusti mainita halaistua sanaa tuosta OPH:n tekemästä selvityksestä... :D
Toki tradenomintutkinto kestää AMK:ssa 3-4 vuotta, ja toki KTM/ekonomin tutkinto kestää sen 5-7 vuotta yliopistossa mutta tuossa onkin kaksi eritasoista tutkintoa?
Yksi vaihtoehto tietenkin on jatkaa AMK:sta sinne korkeakouluun hakemaan ne ekonomin paperit parissa vuodessa. Kiinnostas nyt tietää mistä sait sen käsityksen että yliopisto-opinnot kestävät sen pidempään kuin AMK-opinnotkaan?
"jotkut kun eivät kerta kaikkiaan osaa laskea tarpeeksi hyvin hoksatakseen, että 3-4-vuotiseen tutkintoon ei voi sisällyttää mitään oleellista enemmän kuin saman alan 5-7-vuotiseen –"
Kauppatieteiden kandidaatti (KTK) (180 op); Kauppatieteiden maisteri (KTM) (120 op)
Normaali tradenomintutkinto kestää sen 210 op, ylempi AMK on työn ohessa suoritettava tutkinto joka kestää 90 op; laskepa sä vaan keskenäs :)
Ymmärsit jutun pointin niin täydellisesti, että vahvistat kaikki tradenomeja ja ammattikorkeakoulutusta laajemminkin tunnetut ennakkoluulot. Vai oletko vain provoilja, joka haluaa pilata tradenomien maineen lopullisesti?