Olen 50-kymppinen mies. Tavallinen duunari ja syntisäkki Suomesta. Vaimo on opiskelija. Hän on ollut suurimman osan yhteisestä elonkaarestamme kotiäitinä.
Seksi on hieno asia, mutta harvinaista meidän suhteessamme. Keskiarvo voisi olla 2-3 kertaa kuukaudessa.Olen kärsinyt jo pitkään siitä, että jos minä en tee aloitetta, niin seksiä ei harrasteta meidän makuuhuoneessa. Siitä on tullut minulle sekä haaste, että pelote. Kun hommaan ryhdytään, nautimme molemmat. Vaimoni on avoin ja kokeilunhaluinen, kun saa oikean vireen päälle. Fantasiat ovat yhteisiä ja halu molemminpuolista. Mutta hänen oma-aloitteinen yhteinen seksileikki ei ole muistiini rekisteröitynyt.
Mutta jos minä en tee asian hyväksi mitään, pelkään, ettemme harrasta seksiä lainkaan. Välillä tuntuu, että tukehdun seksinälkääni. Masturbointi auttaa vain hetkellisesti. Vaikeimman yli, mutta kaikki palaa ennalleen jo seuraavana päivänä.
Teenkö väärin, kun odotan aloitteen siirtymistä vaimon käsiin? Pitäisikö minun toimia kaikesta huolimatta aloitteellisena omien tarpeitteni tahdittamina ja tyytyä osaani? Miksi minä en ole se haluttu?
Seksi on hieno asia, mutta harvinaista meidän suhteessamme. Keskiarvo voisi olla 2-3 kertaa kuukaudessa.Olen kärsinyt jo pitkään siitä, että jos minä en tee aloitetta, niin seksiä ei harrasteta meidän makuuhuoneessa. Siitä on tullut minulle sekä haaste, että pelote. Kun hommaan ryhdytään, nautimme molemmat. Vaimoni on avoin ja kokeilunhaluinen, kun saa oikean vireen päälle. Fantasiat ovat yhteisiä ja halu molemminpuolista. Mutta hänen oma-aloitteinen yhteinen seksileikki ei ole muistiini rekisteröitynyt.
Mutta jos minä en tee asian hyväksi mitään, pelkään, ettemme harrasta seksiä lainkaan. Välillä tuntuu, että tukehdun seksinälkääni. Masturbointi auttaa vain hetkellisesti. Vaikeimman yli, mutta kaikki palaa ennalleen jo seuraavana päivänä.
Teenkö väärin, kun odotan aloitteen siirtymistä vaimon käsiin? Pitäisikö minun toimia kaikesta huolimatta aloitteellisena omien tarpeitteni tahdittamina ja tyytyä osaani? Miksi minä en ole se haluttu?
Vastaukset 9
Vanhimmat
tutulta kuulostaa...
mä olen ajatellut sen niin,että
jos vaimo ei tee aloitetta,en mä kyllä ilman jää.
jotkut naiset on vaan niin `perinteisiä`,että
ne haluaa vaan että niitä halutaan.
mä oon muutaman kerran sitä pettänyt,tunnustanut ja sanonut,että,kun sä oot niin aloitekyvytön,niin mä en ilman jää.....
jatkuva aloitteen tekeminen kyllästyttää....
vaan se on eräänlainen korvike. Aivan kuten itsetyydytyskin.
Minä en ole pettänyt, enkä usko sen tuovan ratkaisua. Se ennemminkin pahentaa tilannetta. Se "kosto" kääntyy lopulta itseä vastaan.
Jokin muu ratkaisu täytyy löytää...kertokaa ihmeessä, te taitavat alan harrastajat.
....ratkaisu
tietenkin.
puhua asiasta hänelle? Jostakin syystä monet kuvittelevat toisen pystyvän lukemaan ajatuksia, eikä toisella ole hajuakaan mitä toinen haluaa.
Noin pitkä väli seksissä kielii kyllä jonkinaisteisesta ongelmasta. Kyseessä voi olla puhdas stressi (jota ehkä voisit omalta osaltasi auttaa, mikäli tietäsit syyn), ikä voisi viitata hormonaalisiin häiriöihin, joihin saa nykyään hyvin apua jos haluaa. Vaimosi voi myös olla "vanhanaikainen" siinä mielessä, että hänen mielestään miehen pitää tehdä aloite, tähän auttaa keskustelu... jne
Ota asia puheeksi vaimosi kanssa ja kerro hänelle suoraan että kaipaat enemmän seksiä HÄNEN kanssaan. Mikäli vaimosi on normaalijärjellä varustettu, luulisi hänenkin käsittävän että 2-3 kertaa kuukaudessa on aika paljon keskiarvon alle ja jossakin on syy miksi häntä ei seksi sen enempää innosta. Ei muuta kuin yhdessä etsimään syytä ja hakemaan apua.
Tsemppiä ja pistäkää vaimon kanssa peitto heilumaan ;)
...saa maailman yksinkertaisimmastakin asiasta
väännettyä ongelman.
Yksselitteistä vastausta ei varmasti ole. Kerron yhden esimerkin. Olen lähes viiskymppinen, pitkään parisuhteessa, joka jatkuu edelleen. Seksielämämme on vuosien varrella vaihdellut, se kyllä kuuluu asiaan ja on aivan luonnollista. Alkuun rakkaus ja tunnemylläkkä pitää seksielämän vilkkaana, toisistaan ei saa tarpeeksi. Lasten ollessa pieniä, aikaa seksille ei jää tarpeeksi. Nyt kun lapset ovat pois jaloista, alkuun vapaus huumasi. Meillä oli tilaisuus nauttia seksistä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja kaikki olikin ihanaa. Vieläkin se olisi mahdollista.
Mutta. Olen nykyisin miltei aina hyvin väsynyt ja stressaantunut. Iltapäivällä saatan monesti ajatellakin seksiä ja kuvitella kuinka rakastelen mieheni kanssa pitkään ja nautinnollisesti. Mutta jos se ei jostain syystä onnistu, olen illalla rättipoikki ja en jaksa tehdä aloitetta ja koko touhu jää väliin tai on pikainen miehen paineenpoisto toimitus. En halua elää näin. Kuntoilen ja harrastan sekä olen kiinittänyt huomiota ravitsemukseeni, siitä ei pitäisi olla kiinni. Kyllä työelämä on muutamassa vuodessa naisaloilla mennyt sellaiseksi, että eipä juuri muuta jaksa. Pakolliset kotiyöt hoituu joten kuten. Liikuntaa ja harrastuksia pidän yllä, että en masentuisi ja pysyisin vireänä. Työskentelen hoitajana sairaalassa. Osa-aikalisä, vuorotteluvapaa ja palkaton virkavapaa eletty ja käytetty.Kyse kai jonkinlaisesta kriisistä. Olemme psyykkis/fyysisiä olentoja. Vaikka tahtoa on ei se näy riittävän. Mieheni kyllä kertoo seksinpuutteesta ja on aloitteellinen osapuoli. Monesti hän leikin varjolla ottaa asian esille. Rakastan miestäni ja todella haluaisin olla hänelle hyvä, mutta en yksinkertaisesti jaksa.
Onkohan luonto hoitanut asian kuitenkin niin, että kun ihminen ei ole enää lisääntymiskykyinen/ikäinen, niin seksihalut hiipuu luonnostaan? Seksihän on nisäkkäillä nimenomaan suvunjatkamista. Kuuluneeko asiaan? Ja nouseeko ne henkiset arvot tärkeämmiksi ja fyysisyys vähenee. Vietän mieheni kanssa paljon aikaa yhdessä, retkeilemme, mökkeilemme jne. Meillä on hyvä olla yhdessä. Keskustelemme paljon. Aika on myöskin hionut särmät niin, että tarvetta riitelyyn ei juurikaan ole. Tunnen kuitenkin ajoittain syyllisyyttä siitä, että en ole enää niin aktiivinen seksissä, kuin ehkä pitäisi olla.
....mutta
kannataako analysoida noin tarkkaan...?
meillä on mennyt niin,että ollaan puhuttu seksin ja läheisyyden rentouttavasta vaikutuksesta stressi aikana..
Jos ei jaksa..hmm..
Kun saa paljon hellyyttä ja seksiä ja orgasmeja ja rakkautta..niin silloinhan jaksaa arkea paljon paremmin...vai?
mäkin kohta 50v,3 lasta.mutta aina löydetty aika
seksiin,hellyyteen,läheisyyteen.
vaikka mä sen aloiteen aina teenkin.
ex-vaimoni kerran sanoi mulle kivasti:
niin paljon pitää kotona saada,ettei tartte vieraita vilkuilla.
Meillä on aivan niinku sullakin, mutta mies ei tee koskaan aloitetta. Olen itse aina aloitteen tekijä. Joskus kyselin, että mistä moinen johtuu, niin mieheni sanoi:että minä naisena tiedän paremmin koska sopii sekstata. Olen saanut usein pakitkin. Mulla on suht koht normaalit halut. Eli en mitään joka päiväistä panoa vaadikkaan. Toimi vaan aloitteen tekijänä omien tarpeittesi mukaan. Minä joutuisin todellakin olemaan puutteessa kauan, jos odottelisin mieheni aloittelisuutta. Joskus kokeilin miten kauan menee, jos en tee aloitetta. Kuukautta kauemmin en ite pystynyt olemaan ilman, kun jo aloin kuumentua niin, että oli pakko hivuttautua sänkyn toiselle puolelle. Tasan ei käy onnen lahjat..
Sun miehes tekee juuri niin kuin on parasta. Yleensä miehet on halukkaita aina ja milloin vain, naisilla on ihan eri juttu tai sit vaan näyttelette..eli eikö ole parempi mennä naisen tahtiin?ja nainen tekee sen aloitteen. Miehenä niin turhauttavaa tehdä aloitteita, kun ei oikein aina tiedä, et milloin nainen haluaa..