Elämäni on suhteellisen hyvällä mallilla. On työpaikka, vaimo jne. mutta silti kalvaa suuret tunteet sisällä. Tuntuu, kuin olisin vajonnut rakastamaan vaimon siskoa ja samalla hän minua. Kumpikaan ei sano mitään, mutta aina hakeudutaan istumaan vierekkäin ja jos jalat osuvat toisiin, niin kumpikaan ei jalkoja siirä pois, vaan tuntuu, kuin kuimpikin nauttisi toisen kosketuksesta ja se kyllä tuntuu hyvältä. Ja joskus saatamme katsella toisiamme pitkään kenenkään huomaamatta...
Rakastan kyllä vaimoani, mutta miksi tämä tunne siskoa kohtaan vain voimistuu. Ja on alkanut tuntua siltä, että teen kohta jotakin "tyhmää". Kumpikaan meistä ei varmasti halua satutaa vaimoni ja eikä saada sukuun riitoja, joten tilanne on enemän kuin hankala. Olen miettinyt, että jos salassa tapailisimme jne... mutta pelkään, että se ennenpitkää paljastuu.
Olen vaimon siskon tuntenut yhtä kauan kuin vaimonikin, joten mistään äkki ihastumisesta ei ole kyse, vaan vuosien kehittymisestä. Pelkään tosissaan, että olenko valinnut siskoista "väärän"... Hempompi olisi, jos tapahtuisi jotakin käänteitä, jotka muuttaisivat asiat helpommiksi.
Kertokaa mitä olisi hyvä tehdä ja jos on samassa tilassa olevia tai on joskus ollut sama tilanne, niin miten siitä on selvinnyt....
Ja tämä ei ole mitään eteläsuomen paskaa, jolla tunne elämä on vääristynyt, vaan ihan selväjärkisen eteläsuomalaisen tekstiä, joka epätoivoisesti etsii ulospääsyä tilanteesta. Joten paskapuheet voi jättää omaan päähänsä, jos ei ole mitää todellista annettavaa keskusteluun.
Rakastan kyllä vaimoani, mutta miksi tämä tunne siskoa kohtaan vain voimistuu. Ja on alkanut tuntua siltä, että teen kohta jotakin "tyhmää". Kumpikaan meistä ei varmasti halua satutaa vaimoni ja eikä saada sukuun riitoja, joten tilanne on enemän kuin hankala. Olen miettinyt, että jos salassa tapailisimme jne... mutta pelkään, että se ennenpitkää paljastuu.
Olen vaimon siskon tuntenut yhtä kauan kuin vaimonikin, joten mistään äkki ihastumisesta ei ole kyse, vaan vuosien kehittymisestä. Pelkään tosissaan, että olenko valinnut siskoista "väärän"... Hempompi olisi, jos tapahtuisi jotakin käänteitä, jotka muuttaisivat asiat helpommiksi.
Kertokaa mitä olisi hyvä tehdä ja jos on samassa tilassa olevia tai on joskus ollut sama tilanne, niin miten siitä on selvinnyt....
Ja tämä ei ole mitään eteläsuomen paskaa, jolla tunne elämä on vääristynyt, vaan ihan selväjärkisen eteläsuomalaisen tekstiä, joka epätoivoisesti etsii ulospääsyä tilanteesta. Joten paskapuheet voi jättää omaan päähänsä, jos ei ole mitää todellista annettavaa keskusteluun.
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin keskittyisin REHELLISESTI miettimään sitä, miksi koet vetoa siskoon. mä luulen, että hän voisi olla kuka vain, kaipaat luultavasti arjen pakoa eli että joku näkee sinut vaaleanpunaisten lasien läpi ja sinä toisen. Suhteessa kun ajan myötä opimme tuntemaan toisen, hyvät ja huonot puolet ja silloin suhde ns arkipäiväistyy. Melkein jokainen pitkässä suhteessa elävä ihastuu välillä muuhun kuin puolissoonsa, mutta onneksi suuri osa ymmärtää sen myös olevan osa elämää ja ihmisyyttä eikä lähde tavoittelemaan kuuta taivaalta.
Jos kuitenkin tulet tulokseen että olet rakastunut aidosti ja haluat ulos liitostasi niin tee se, äläkä ala mihinkään typerään salasuhteeseen.
Älä loukkaa kahta sinulle tärkää ihmistä. Jäähdytä tunteesi ja muista kenelle vihkivalasi vannoit. Tunteeltasi vaimon siskoa kohtaan on katkaistava siivet heti. Haluaisitko itse tyttöystävän siitä joka tekisi ehkä jalkojen hiplausta sinun veljesi kanssa tai sinun parhaan frendisi/sukulaisesi kanssa, mieti! Rakasta vaimoasi ja unohda haihattelut!
nainen
.. pitäsikö minun siis tukahduttaa tunteet, eli olla ajattelematta koko asiaa vaikka toinen olisi koko aika arjessa läsnä? Aika vaikeata, jos kyse on rakastumisesta. Sitten se hiplaus, niin mitään hiplausta ei ole koskaan tapahtunut, vaan annamme esim. jalkojemme olla vain paikallaan ja tunnen kuinka toinenkin nauttii pelkästä pienestä kosketuksesta. Tiedän, että on väärin tehdä salassa mitään... todella vaikea tilanne. :( Yritän itsekkin päästä asiassa johonkin selväjärkisyyteen. Ja olen miettinyt myös sitä, että onko tunteista nauttiminen kiellytty vai saako tuntea mielihyvää pelkästä toisen läsnäolosta ja pienestä kosketuksesta?
vastaukset kysymyksiisi jos vain uskallat olla rehellinen. jotenkin tuntuu että haluat seikkailua etkä siksi edes aio katsoa asiaa rehellisesti. mä uskon että tiedät hyvin kumpaa rakastat. tää on just niin tätä päivää, mennään siitä mistä aita on matalin kun kaikki suoltaa salarakaspaskaa ja tulee fiilis, että minullakin on oikeus...
Aloittaja kielsi juuri siksi vastaamasta kysymykseensä mitään "epäsopivaa" koska haluaa saada hyväksynnän vehtailulleen siskon kanssa.
Turha on havitella kuuta taivaalta. Nih.
Voisi luulla että tuon ikäinen mies olisi jo oppinut ettei kaikkea voi saada. Mistä edes tiedät, että sisko nauttii jalkojenne yhdessä olosta? Mieti sitä, jos vaikka sisko "naiselliseen" tapaan tahalleen flirttailee sun kanssa. Et sinä voi tietää mitä toisen ihmisen sisimmässä on, löytyykö huonommuuden tunnetta tmv. jonka takia saisi tyydytystä saadessaan siskonsa miehen luulemaan jotain.
Luin erään artikkelin, joka varmaankin on lähellä totuutta. Se kertoi, että syrjähyppyihin sortuvat eivät ole seksuaalisesti empaattisia, heiltä puuttuu seksuaalinen tunneäly. He eivät ole tutustuneet riittävästi salaiseen seksuaalisuuteensa eli seksuaalisuutensa syövereihin. Itsetunnossa on näin sillä saralla pieni aukko.
Mitä neuvoa tilanteeseesi voisi antaa? Tiedät hyvin mitä seuraa jos toteutat haaveesi. Kolahtaisit todellisuuteen ja mikään ei olisi enää niin kuin ennen, ei vaikka muut ihmiset antaisivat sinulle anteeksi. Itse tekisin tilanteessasi niin, että aikani harrastaisin masturbaatiota kyseisen fantasian kanssa ja flirttailisin siskon kanssa, ja sitten viittaisin kintaalla koko hommalle. Ihminen on kuitenkin lopulta aina yksin itsensä kanssa.
Onnea valitsemallesi tielle joka tapauksessa! :)