selviköön kouvola oman konkurssinsa ihan itse
Ei kuntaliitosta!!!!
eieieieieieieieieieieieieie...
7487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No tosiasiahan on, että Kouvola pärjäisi itsenäisenä kuntana, mutta Kuusankoski ei.
No kouvolallahan se pahin ongelma on kun ei ole enää maata ei palveluita,eikä ihmisiä niin paljon että kannattaisi pyörittää niitä palveluita omineen.
Muut kunnaat ympärillä kyllä pärjäävät.
Otappa selvää talous asioista omalla kunnallasi.
Tilanne on juuri toisinpäin kuin esität. Lueppa alempana olevat kirjoitukset Kuusankosken taloustilanteesta, niin totuus selviää.
Kuusankosken palvelurakenne on ylimitoitettu asukasmäärään nähden ja ahdinkoa pahentaa juuri tehty kunta-alan palkkaratkaisu.
Asiahan on niin, että Kuusankoski on tällä hetkellä konkurssikypsä ja Kuusankosken talous on pahasti alijäämäinen.
Kouvolalla sen sijaan menee taloudellisesti aivan kohtalaisesti ja Kouvolan talous onkin ylijäämäinen.
Kuntaliitoksesta sen verran, että tietysti kuntaliitoksen vastustajat ovat siinä oikeassa, että on väärin, että kouvolalaiset ja valkealalaiset joutuvat kuntaliitoksen maksumiehiksi.
Kuusankosken ja Anjalankosken taloudet ovat kuralla ja suunta näyttää olevan edelleen huonompaa päin. Tällä hetkellä Kouvolan ja Valkealan talouden ylijäämät kattavat nippa nappa Kuusankosken ja Anjalankosken alijäämät. Periaatteessa ei ole oikein, että muiden kuntien asukkaat joutuvat maksumiehiksi sen vuoksi, että Kuusankoskella ja Anjalankoskella on talousasiat hoidettu huonosti. Siitä huolimatta olen kuntaliitoksen kannalla. Valtion saadaan rahaa noin 13 miljoonaa euroa ja uudella kaupungilla olisi valtakunnallisesti ihan eri tavalla painoarvoa, koska kyseessä olisi Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki.
Ei olisi UPM:kään uskaltanut tulla hyppimään noin suuren kaupungin varpaille ja näin esim. Voikkaan tehtaat olisi saatu säilytettyä.
Menettää voimakkaimmin väestöään ja elinvoimaansa. Nykytahdilla :väestö vähenee 1½
prosenttia vuodessa. Taloudellisesti kriisiytynyt. Kattamattomia alijäämiä 13,6 M€,
vaikka tasetta paranneltu omaa pääomaa vähentämällä. Hakee neljättä kertaa
harkinnanvaraista avustusta valtioneuvostolta. Toimintatuotoilla alijäämän kattaminen on jokseenkin mahdotonta olosuhteissa, jossa kunnan väkimäärä laskee, tulopohja heikkenee
ja menot kasvavat väestön palvelutarpeiden lisääntymisen ja palkkauskustannusten
nousun takia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kuusankoski on voimakkaasti velkaantunut.
Kun vuonna 1997 asukasta kohti laskettu velka oli vain 822 €, se vuoden 2006 lopussa
oli 1 843 € eli velka oli enemmän kuin kaksinkertaistunut (114,4 %) kymmenessä
vuodessa. Kehityksen suunnan kääntäminen omin voimin lienee mahdotonta, minkä
vuoksi kriisiytyminen todennäköisesti vain syvenee itsenäisenä kuntana jatkettaessa.
Kunnan menot ovat ylittäneet tulot vuosina 1999-2006 vuositasolla keskimäärin 2
prosenttiyksikköä, kun tulot ovat kasvaneet vuodessa 2,6 %, mutta menot 4,6 %. Suhde
on kääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana vielä huonommaksi, kun tulot ovat
kasvaneet 2,4 %, menot ovat kasvaneet 4,8 %. Huomattava on, ettei tulojen osalta ole
vielä Voikkaan tehtaan lopettaminen edes näkyvissä.
Sosiaali- ja terveystoimen menopaineiden osalta Kuusankosken kohdalla laskelmat
osoittavat menojen lisäystä vuositasolla noin kuusinkertaisiksi vuoteen 2025 mennessä
nykytasosta. Ilman voimakasta tuloveroprosentin nostoa ja muiden kuin sosiaali- ja
terveyspalveluiden alasajoa, kunnan on nykypohjaltaan mahdoton vastata tähän
haasteeseen.
Eipä mene hyvin Kouvolan kaupungillakaan. Asukasluku on lakenut vuosina 2004-2006 yhteensä lähes 600 henkeä. Kouvolan kaupungin talous on ollut sen verran tiukoilla, että investointeja on siirretty ja kouluja yhdistelty. Kouvolan kaupungin velka asukasta kohti vuonna 2006 oli noin 1305 euroa ja Kuusankosken 1395. Velkamäärät ovat maan kuntien keskiarvoa. Kouvolan kaupungin tilinpäätöksiä on kaunisteltu viime vuosina alimittaisilla poistoilla. Esimerkiksi vuonna 2005 tilinpäätös olisi ollut alijäämäinen ilman tätä kikkailua. Kumpikin kaupunki on viime vuosina maksanut verotulojen tasausta köyhemmille kunnille, mm. Rovaniemelle. Kuusankoskella oli vuonna 2006 Kaakkois-Suomen korkeimmat verotulot asukasta kohti laskien.
Esko Riepula on tarkoitushakuisena selvitysmiehenä yrittänyt saada Kuusankosken tilanteen näyttämään mahdollisimman surkealta, koska Kuusankoski on se kunta, joka ratkaisee koko kuntaliitosasian. Jos Kuusankoski ei lähde mukaan kuntaliitokseen, koko hanke raukeaa. Vanhuspalveluista annetut kustannuslaskelmat ovat virheellisiä, koska ne on laskettu kaikkein kalleiman hoidon mukaan.
Kaiken kaikkiaan Esko Riepulan selvitys on pieni pettymys. Palvelut halutaan säilyttää jollakin tasolla myös ympäryskunnissa, mutta investoinneista ei puhuta mitään. Jos rakennuksia ei korjata ja uusia tarvittaessa rakenneta, loppuvat palvelut myös kehyskunnissa. Sen sijaan suuri vaara on, että rakennusneuvoksen johtama Kouvola aloittaa toisten veroilla mittavat investoinnit heti kuntaliitoksen jälkeen, koska investointeja on siirretty kuntaliitosta odotellessa.
Kirjoitat: "Esko Riepula on tarkoitushakuisena selvitysmiehenä yrittänyt saada Kuusankosken tilanteen näyttämään mahdollisimman surkealta, koska Kuusankoski on se kunta, joka ratkaisee koko kuntaliitosasian."
Esittäisin kysymyksen. Miten perustelet yllä olevan väitteesi? Onko Riepula mielestäsi tehnyt sekä Kuusankosken että Kouvolan tilinpäätöksen ja talousarvion?