Missä ovat viimetalven palstalaiset? Kunhan kyselen, ei kummempaa syytä. Jos joku nyt tuntee, niin mitä kuuluu?
Itse asun kaupungissa betoni-kaksiossani ja olen muuttunut ujosta hiipparista vain astetta hyökkäävämmäksi ja ilkeämmäksi yksinäisyyden pysyessä kuitenkin samana.
Itse asun kaupungissa betoni-kaksiossani ja olen muuttunut ujosta hiipparista vain astetta hyökkäävämmäksi ja ilkeämmäksi yksinäisyyden pysyessä kuitenkin samana.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kun minä taas asun pahviseinä talossa. ja kaupungissa. missä kaupungissa sä asut? mul on pääkaupunkiseut? missä päin muut asuvat.
Missä on viime talven palstalaiset. Ole nyt varma olenko itsekkään niitä, vai olinko keväällä... Ei taisin olla talvella jo.
Samaa vaan...
Kone yskii prkl. WoW riippuvuus pitänyt mua nyt paikallaan, no se on parempi se kuin juominen. Kait...
Miksipä muuten tällaista nostalgiaa harrastan, kovalevy kajahti koneesta kesällä vieden kaiken mukanaan, mutta olin unohtanut että vaatekomeron perällä oli 250 gigainen ulkoinen möhkäle joka sisälsikin suuren osan kirjoituksiani.
Korppi ainakin mielestäni kirjoitteli viime talvena, muut varmaan tunnistavat itsensä ja ilmoittelevat itsestään ja kuulumisistaan jos tahtovat :)
Itse taas... lueskelin niitä kirjoituksiani ja olin vähintäänkin maissa silloin, sussiunaa, en yhtään ihmettele että jäin yksin, olin pahainen liian (muka)syvällisiä lateleva itkupilli vääristyneellä minä-kuvalla.
Muistaakseni sain kuitenkin palstalta taannoin paljonkin tukea, joten vilpittömät kiitokset siitä.
Nykyään en oikeastaan pidä itseäni yksinäisyytensä ansainneena hyypiönä tai kuvatuksena, jos ei muuta ole niin kehityspotentiaalia, ja radikaalin differoitumisen mahdollisuus verrattuna valtaosaan ikäisitäni jolpeista.
Lisäksi sen sijaan että pelkäisin paikallisia punaniskoja homotteluineen ja epäuskoisine naureskeluineen, päätin lähteä kauas ja iskeä niiden paskiaisten tylsistyneeseen tajuntaan kuin ohjus ja salama parin vuoden viiveellä, määrittelen itseni rumaksi ankanpoikaseksi, naurakaa punaniskat, naurakaa, joutsen on tulossa ja antaa ympäri korvia.
Se siitä, joo, olen dynaaminen nuori mies jolla on tonneittain kehityspotentiaalia ja visioita sekä selkeä suunta että päämäärä. Melkoinen ero vuoden takaiseen tilanteeseen :)
Sitten se lyyli jonka perään itkeskelin, hah, siinähän seurustelee hipinretkunsa kanssa, minulla on parempaakin tekemistä ja toivotan onnea muksun kanssa.
Minun menojalkaani ei siltikään vipata - ei vieläkään. Baarielämä ei vain ole juttuni eikä sille voi mitään, tykkään enemmän istua suu kiinni asunnossani ja kuunnella musiikkia. Kokea, näkeä ja tuntea asioita, taidetta, jes, vaikken asiantuntija olekaan niin asia kiehtoo torstaina Be-Bopista saatavia euron tuoppeja enemmän... tai mikä helvetti sen baarin nimi Tampereella oli ja mitä ne tuopit maksavat. Ei sinne ole pakko mennä koska siellä käyvät ihmiset eivät luultavasti maailmaani natsaisikaan.
Tältäpä pohjalta olen siis edelleen myöskin parisuhteetta, paniikki tosin katosi, ei ole väliä ja ehdin kolmekymppisenä toiselle kierrokselle jos mieli tekee, minulla on aikaa jos mielenkiintoa ilmenee - nyt sitä ei juuri ole, on tärkeämpääkin tekemistä.
Kaiken kaikkiaan minulla menee paljon paremmin kuin vuosi takaperin olisi voinut uskoa.