Kun aloimme sijaisvanhemmiksi oli todella paljon asioita joihin ei osannut varautua. Mikä nyt ei ole kovinkaan yllättävää. Suurin outous on kuitenkin ollut se, että sosiaalitäti soitti alussa aika usein kysyäkseen sopiko meille vielä neljäs lapsi ja toinen sosiaalitäti tarjosi kahta lisää :O Tämä toinen sosiaalitäti oikeastaan soittelee vähintään kerran viikossa kysyäkseen joko olemme päättäneet.
Nyt kun yhden lapsen huostaanotto puretaan niin pidetään itsestään selvänä, että toki nyt otamme yhden lapsen ns. tilalle. Emme ole tehneet päätöksiä puoleen emmekä toiseen enkä siihen vastausta etsikään täältä.
Mietin vain tarjotaanko muille sijaisvanhemmille puoliväkisin lisää lapsia? Oikeasti tuntuu, että lapsia haluttaisiin väkisin tunkea meille. Vaikka meillä ehkä olisi fyysisesti tilaa niin ei ole niin sanottua, että henkisesti on myös. Eihän sijaisvanhemmuuden ole tarkoitus olla mitään asuntolan pyörittämistä vaan tarkoitus on tarjota lapsille perhe! Enkä usko, että jos meillä olisi vaikka 6 sijaislasta ja molemmat käymme kokopäivä töissä niin aikaa riittäisi huomioimaan kaikkien lasten erityistarpeet niin hyvin kuin 2-3 lapsen kanssa riittää.
Nyt kun yhden lapsen huostaanotto puretaan niin pidetään itsestään selvänä, että toki nyt otamme yhden lapsen ns. tilalle. Emme ole tehneet päätöksiä puoleen emmekä toiseen enkä siihen vastausta etsikään täältä.
Mietin vain tarjotaanko muille sijaisvanhemmille puoliväkisin lisää lapsia? Oikeasti tuntuu, että lapsia haluttaisiin väkisin tunkea meille. Vaikka meillä ehkä olisi fyysisesti tilaa niin ei ole niin sanottua, että henkisesti on myös. Eihän sijaisvanhemmuuden ole tarkoitus olla mitään asuntolan pyörittämistä vaan tarkoitus on tarjota lapsille perhe! Enkä usko, että jos meillä olisi vaikka 6 sijaislasta ja molemmat käymme kokopäivä töissä niin aikaa riittäisi huomioimaan kaikkien lasten erityistarpeet niin hyvin kuin 2-3 lapsen kanssa riittää.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kävimme juuri keskustelemassa murrosiän kynnyksellä olevien sijaispoikiemme asioista. Meillä on pojat olleet jo yli kymmenen vuotta. Keskustelun lopuksi kysyttiin milloin ottaisimme lisää lapsia. Olisi ollut hyvinkin pieniä vauvoja tarjolla. Tuntuu pahalta sanoa ei mutta viittäkymmentä lähestyvä ei enää jaksa vauvojen yövalvomisia. Lisäksi poikamme tarvitsevat edelleen kovasti huomiota ja uuden lapsen kanssa menisi kaikki energia siihen. Siksi toivoisinkin kovasti uusia sukupolvia mukaan työhön, joka parhaimmillaan on todella palkitsevaa enkä tarkoita rahallisesti.
Suomessa on kansainvälisesti katsoen häiritsevän paljon laitoslapsia. Siksi sossutantat nyt panikoi. Tilastot on seuraavaan YK:n raporttiin saatava kaunistettua.
Kuulostaa varsin tutulta. Joskus tuntuu melkein joutuvansa pienen ahdistelun kohteeksi, kun ruvetaan selittämään miten söpö pikkuinen olisi hoitopaikkaa vailla... Omia lapsia on 3, sijoitettuja 2 ja sitten vielä sosiaalitoimiston ulkopuolelta hoidossa 2 lasta, joten minusta lapsia on jo sen verran, että kädet on täynnä työtä jo nyt, jotta ehtii ottaa kaikkien tarpeet huomioon. Ja varsinkin kun tiedän mitä lähikuukausina kahden lapsen perheessä edessä niin enempää en halua ottaa.
Mutta melkein suorastaan epäreilulta sossujen toiminta välillä tuntuu, kun olen jo suoraan sanonut, että toistaiseksi ei. Surku tulee aina sanoa ei, mutta keskitytään nyt näihin lapsiin. Vähän aikaa sitten jo väläyteltiin sisarusten paluun aloittamista kotiinsa ja suunnilleen samassa lauseessa alettiiin jo puhua uusista lapsista. Vähän hosumisen makua. Höh.
Taitanpa asua näköjään sivistyksen ulkopuolella kun meidän lähikunnissa ei oo tarvetta edelleen sijaisperheille.
Istun tässä ja luen teidän juttuja ja mietin että miten se on mahdollista?
Oletteko te muuden Etelä-Suomen kaupunkilaisia?
Siis te, kelle tyrkytettään lisää lapsia.
Onko ketään samalasita Ylä-Savosta ja maalta vai asummeko me jotenkin liian syrjässä?
Nyt itse sain asiat ainakin siihen malliin, että aloitettaan nyt torstaina tukiperheen koulutus ja toivottavasti edes joku tarvitsee tukiperhettä.
Osaako kuka muuden sanoa, että jos tulevaisuudessa kuitenkin haluan sijaishommaan mukaan, niin voiko otta tukilapsia ja jos voi, niin montako?
Vielä yksi asia mikä mieltäni painaa.
Meille kun sanottiin että resurssien takia lapsia ei enää sijoitettä kauas, koska kuljetus maksaa!
Nyt tuttu joka on väliaikaisesti töissä perhekotissa, sanoi, että siellä on kaksi sisarusta tuotua monensatan km päästä. Ja heidät kuljetettään joka toinen viikko tapamaan sukulaisia.
Onko siis tosiaan näin, että isot bisnespaikat, ne perhekotit saavat lapsia mistä päin Suomea mutta yksittäiset perhet siis ei?
Oudo on myös se, että heille näkee lapsia aina jostain tulevan ja meile sanottaan ettei tarvetta ole. Mieluumminko sossut lähettä lapsia sinne kun mitä perheeseen?
Mistä se mahtaa johtua?
Kyllä, Etelä-Suomessa ollaan.
Yhden tukiperheen lapset muuttuivat sijoitetuiksi. Jatkan silti muutaman perheen tukiperheenä, kun toiset hoitolapset ovat usein kotonaan viikonloppuisin. Viikonloppuisin muutenkin lasten hoito on helpompaa, kun ei ole koulukuljetuksia, mies on kotona, vanhin tykkään leikkiä pienten tukilasten kanssa jne. yms.
Tukiperhetoiminta on minusta loistava tukimuoto. Pienellä vaivalla = lapset hoitoon yhtenä tai kahtena viikonloppuna kuussa, ja se voi riittää vanhemmille omien asioidensa rauhoittamiseen, oli kyse sitten parisuhteen hoitamisesta tai vaikka vain nukkumisesta, kuten eräs rättiväsynyt äiti sanoi tehneensä aluksi.
Hei jos alalle tosissaan hinkuat ota yhteyttä Hesan, Espoon ja Vantaan sosiaalitoimeen. Joskus näissä kaupungeissa on lapsia joiden ETU on sijoittua hiukan kauemmaksi bioistaan ja/tai muuten rankasta tilanteesta.
Tukiperhetyöstä on hyvä aloittaa, niin tämä vanhakin aikanaan aloitti. Saat tuntumaan erilaisiin lapsiin ja kokemusta sekä itseluottamusta. Pride-koulutus voi olla aiheellinen ja monet kunnat sitä jo vaativat.
Moi !
Kiitos viestistäsi ja samoin Sinulle Inkeri!
Me otimme yhdeyttä sinne PELA ry "päämajaan" ja samoin Joensuun sijaishuoltoon. Meille sanottiin, ettei rahapulan takia lapsia kauas lähetettä vaikka sijaisperheille lapsia tarjoilla olisikin.
Toi kuulosti ihan järkevältä perustelulta kunnes sitten tuttu sanoi, että meidän kunnassa toimivalle perhekotille on haettu lapsia etelästäkin. Sisarukset josta toinen tuontihetkellä 7kk ja ketä kuljetettaan nyt joka toinen viikko perhettä tapamaan.
Toi taas kuulosti todella epäreilulta koska minusta perhe on aina parempi kun joku laitos missä naamat aina vaihtuu.
Toivottavsti nyt torstaina alkavassa tukikoulutuksessa saa jotain tietoa asioista ja ehkäpä tosiaan löytyy sitten kauempaa joskus joku lapsi ketä mielellään tänne peräkylään lähetettäisi.
hyvää syksyn jatkoa teille kaikille!
sijaisperheistä se tarkoittaa sitä että asiat lasten kotona siellä lähikunnissa on hyvin.
Meillä on sijoitettu lapsi hyvin kaukaa ei edes lähikunnasta. Silti meidän asuin kunnassa on erittäin suuri pula sijaisperheistä.
Me asumme sivistyksen sydämessä koska onhan tämä yliopistokaupunki.
En kuitenkaan usko että huostaanotettuja lapsia on sivistysalueilla sen enempää kuin muuallakaan.
Etuna voisin nähdä sen jos asuu syrjäseudulla niin siellä usein on ihmiset huolehtivaisia ja ottavat vastuuta myös naapurin kakaroista eikä vaan omista lapsistaan. Näin tullaan toimeen paremmin ja yhteiskunta koetaan omaksi vastuualueeksi.
Miksi lapsia Perhekodissa no siihen on kait syy se että nämä lapset ovat hyvin vaikeita omien ongelmiensa kanssa taistelevia. Näillä lapsilla/nuorilla usein heidän vanhemmilla ei mitään varsinaisia ongelmia siihen että lapset otetaan huostaan vaan vanhemmat eivät yksinkertaisesti jaksa eivätkä näin ollen kykene vanhemmuuteen se on se monelle käsittämätön voimattomuus. En silti yleistä tätä mutta tiedän että useammassa Perhekodissa on näin.
Tuo tukiperhe homma on varmaan sinun kohdallasi hyvä ja sekin voi olla pelstava apu perheelle ja lapselle saada tukea. Sinä varmaan tiedät mitä on hyvä tuki silloin kun sitä todella tarvitaan.
Tavoitteena on aina se että lapsi saa mahdollisuuden asua omassa kodissaan ja jos siinä voi auttaa niin se on suuri ja palkitseva tunne myös tuen antajalle.
Tukiperheessä lapsi voi olla vaikka joka toinen viikko ja siitä se arki lähtee rullaamaan kunnes kotiasiat kohentuvat ja kaikilla on hyvä mieli.
Ei mielestäni viikonloppu tukipeheenä oleminen ole sitä mitä useammat perheet tarvitsevat vaan se on sitä arjen jyräämistä jossa asiat eivät toimi. Siinä on tukiperhe hyvin tärkeässä asemassa.
Meillä esim. "tukilapseen" on yhteydenpito edelleen erittäin hyvä vaikka siitä on jo vuosi kun toimeksianto lopetettiin. Samoin hänen koko perheeseensä on lämmin ja hyvä suhde. Me toimimme vain lapsen tukena emmekä ottaneet vastuuta millään tavalla koko perheestä.
Tietäisit miten kiitollisia me olemme siitä työpanoksesta jonka teimme kolmen vuoden ajan. Voin sanoa että se antoi voimaa jatkaa tässä sijaisvanhempana olemisessa.
Kiitos pitkästä ja hyvästä viestistä.
muistanko oikein, et teillä oli niitä jo murkkuikäisiä lapsia?
Niitäkö teille on tarjottu, vai ihan pieniä vain.?
Meillä on ollut jo jonkun aikaa tilaa yhdelle tytölle, en vain ole tarpeeksi asiaan vielä paneutunut, mutta jos kerrot missäpäin noin kova tarve, niin saatan ottaa sinne yhteyttä.
Pieniä en enää ota, enkä voisikaan ikäeron takia, mutta joku murkkuikäinen menisi vielä.
jos et halua täällä paljastaa asuinpaikkakuntaasi, niin voit kirjottaa mulle os. [email protected]
vastaustasi odotellen, amalia
Juuh he ovat murrosikäisiä ja meille on tarjottu sekä murrosikäisiä että yhtä ihan pikkuvauvaa. Vauvalle kyllä sanoimme ihan suoraan, että emme pysty jäämään pois töistä tai talous romahtaa.
Sen verran voi paljastaa, että asumme pk-seudulla ja lapsia meillä on Espoosta ja Helsingistä.
Meille ei ole tarjottu lasta kuin kaksi kertaa näiden reilun kymmenen vuoden aikana, jotka olemme sijaisperheenä toimineet. Ensimmäisen kerran tarjottiin 9v. sitten kotikunnastamme vauvaa, "joka muuten on laitettava lastenkotiin" - tämä lapsi on meillä edelleen. Kerran soitettiin naapurikunnasta (olivat jostain kuulleet, että meillä on sijaislapsia), että he tarvitsisivat pikaisesti (=heti) paikan leikki-ikäiselle lapselle, häntä emme ottaneet.
olen kyllä tehnyt selväksi, että olen sitoutunut vain ja ainoastaan näihin kahteen sijoitettuun lapseen enkä koskaan ota enempää.
Joten ei ole tarjottukaan.
lisää koko ajan. Meillä on 3 sijoitettua ja 4 tukilasta, jotka kaikki käyvät kerran kuukaudessa. Ovat kaksi yötä. Tämän vuoden ajan erityisesti on tullut puheluita eri kunnista ja kysytään meidän tilannetta. Voisimmeko ottaa uusia lapsia. Lähinnä tukilapsia. Viime viikolla soitti taas erään kunnan sosiaalityöntekijä. Kun sanoin, että meiltä on jäämässä pois yksi iso poika, niin hän innostui kovin. Sanoin, että emme ole aikoneet ottaa tilalle ketään, mutta millaisia lapsia sinulla olisi. No, niitä oli 8 kpl ikäjakautuma 2-13 v. Yhdessä perheessä olisi 4 lasta, jotka tarvitsevat tukiperhettä. Matkaa tähänkin kuntaan on melkein 80 km. Uskoisin, että tarve tosiaan on akuutti, kun näin kaukaa kysytään!
Voisiko joku joskus kysyä omalta sossulta tai yleensä niiltä sossuilta jotka teille lapsia tarjoavat, että lähettäiskö ne lapsia kauemmaskin (ylä-Savoon) tai onko näin, että ne kaikki kuitenkin haluvat lapset passittaa oman kuntaan tai lähikuntaan?
Tietän että se olisi paljon pyydetty, mutta voisko joku sitä kysyä ja minulle sit kertoa tai antaa tänne nimettömänä joku kunnan nimi ja puh. numero, mistä itse voisin kysyä, että saisi asiasta selvää.
Näkee olevan että ne päämajat tai ne PeLa sihteri ei tietä asiasta mitään ja tuskin he voisi sanoa kaikkien kuntien mielipidettä.
Jos kerran on tarvetta niin tuntuu ihan tymmältä netissa anella että hei, ottakaa mut! Meillä on tilaa talossa muttei oo lapsia kunnassa. Höh.
Eikö ole olemassa mitään valtakunnallista rekisteriä, mistä viranomaiset voisivat katsoa, kenellä sijarilla on mitenkin monta lasta jo ennestään, ja keitä lapsia hänellä siellä on sijais- tai tukihoidossa. Toihan on aivan päätöntä säntäilyä miten sijoituksia hoidetaan, jos tässä ketjussa kuvatut jutut on totta. Ihan huutolaishommaakin pahempaa, ne sentään tapahtui julkisesti ja jotain kontrollia oli, mutta toihan on aivan pimennossa ja tapahtuvaa yksittäisten ihmisten kahdenkesken sovittavaa toimintaa. Tulevatko ne sossutantat edes kertaakaan katsomaan teille sijareille kotiin, mihin uutta lasta ovat antamassa vai tunnetteko niin hyvin jo ennestään?
Ainakin meille sanoivat, että kun koulutus on ohi niin tulevat kotiin käymään. Tuskin ne tulee vaan kahvia ryyppämään kai ne tarkista kotiolot ja minkäverran on tilaa ja elintasoa kai.
Joku viisampi kai osaa sen paremmin kertoa.
Joten luulen että kun he tarjoavat joillekin lisää lapsia niin se tarkoittaa, että sossut ovat ainakin tyytyväisiä niihin sijareihin ja helpompi on tuttuun perheeseen lapsi sijoittaa kun ties mihin.
Toivottavasti en ajannut omalla jutulla täyttäpäätä metsään...
ole yhtään virolaista lasta. Jotenkin kulttuurinne saattaa olla vieras tavan suomalaiselle lapselle. En itsekään haluaisi tukiperhettä jossa lapsi joutuu käyttämään voimavarojaan tukiperhettä ymmärtääkseen.
Täällä meillä on paljon virolaisia maatalouslomittajia, oletko ajatellut sellaista työtä.
olit ilkeä Merkalle.Aika rasistista mielestäni. Meidän kunnassa on Virolainen lääkäri. Hyvin olemme tuleet toimeen kielen kanssa ja erittäin pidetty on. Ei minua ainakaan haittaa onko Kiinalainen, Virolainen tai mikä. Jos vaan hommat hoitaa.
Merkka on ainut siinä perheessä, joka on virolainen.
Hänen lapsensa ovat kaikki kasvaneet Suomessa ja puhuvat savvoo, kuten muutkin savolaiset, samoin hänen miehensä.
Se onkin sitten aivan eri juttu, kuka sitä savon"kieltä" ymmärtää, useimmin siinä varman tulkkia tarvitaan, kuin virolaisten kanssa ikään.
tarvitse opettaa kun joutuvat siitä kuitenkin luopumaan jos pääkaupunkiin vaikka muuttavat aikuistuttuaan.
No voihan Merkka sitten vaikka mennä lääkärin hommiin, ellei muut hommat kiinnosta. Vieraita lapsia jos on katsottu että ei anneta. Vieraiden lasten hoitaminen on pitkälti omalla persoonalla työskentelyä ja jos on katsottu että ei ole sopivaa, niin potilaskäynti lääkärissä n. 20 minuuttia kun taas lapsi tukiperheessä vuorokausia yhteen menoon ja omaksuu tukiperheen vanhemmista tapoja. Vaihtoehdotko on kiellettyjä, se katsotaan ilkeilyksi. Vain ja ainoastaan päähänpinttymää sijaisperheenä olosta katsotaan sopivaksi tukea.
No mikä kirpu sua nyt on peffasta purennut?
Et uskalla edes kirjoittaa oletko bio tai kuka ja olet niiiiiin tietävä virolaisista ja siihen liityvästä.
Ei virolaisessa ja suomalaisessa kultruurissa nyt niin hirvittävä eroa ole jo alunperin. Ja ihan tietoksi, olen oppinut täällä asuessa ihan sen teidän kultuurin aikalailla. Ympärillä kun muita virolaisia ei oo niin tuskin mä oma sinimustavalkoista tässä heiluttaan. Ei ole tullut mieleenikään korosta missään, että kattokaa, mä oon virolainen.
Maalla maan tavalla ja olen omasta mielestä siinä ihan hyvin onnistunut.
Ainoa mitä en vaan viitsi sun kanssa samalla tavalla tehdä on ulkomaalaisia haukkua . Ihmisiä ovat hekin. Ihan tietoksi sinulle.
Mikä tulee puhumiseen , en usko että mä sitä savoa väännän. Lapset puhuivat sitä pienenä joo. Puhun itse ihan sitä mitä puhun, telkkarista ja paikallisiltä opittua. Jos jotain tuleekin savoksi, no haittaako se sinua tai sijaislasta?
Enpä usko.
Harmin paikka, että sun mielestä virolaiset ei kelpaa kun lomittajiksi. Se oli vikatikki ja se näyttä millä tasolla itse olet.
Uskon että osaan kasvatta niin virolaista, venäläistä kun suomalaista lasta. Erilaisuuden takia ehkä ymmärrän erilaisia lapsia jopa paremmin . Entäs itse?
Katkeruus näkee jo tähän asti ja se ei oo hyväksi ei sinulle eikä kenellekään toiselle.
Mistä keksit ettei minua ole mihinkään hyväksytty?
Jos olet niin kaikkeatietävä niin olisit ajemmin löytänyt viestini, missä sanoin, että koulutus alkaa tällä viikolla. Joten se sinun arvailusta.
"Voin mennä vaikka lääkärin hommin ellei muut hommat kiinosta".
Miksi mun pitäisi ruveta lääkäriksi tai presitentiksi kun mä haluan sijariksi?
Siinäpä sulle miettimistä...
Mut kuule, koetta ihan oikeesti oma katkerus ja virolaisviha purkaa jonnekin muualle kun tänne palstalle vieraita haukkumaan.
Koeta vaikka sitä psykoloogia, sieltä kuulema saa apua joskus.
Tuo henkilö varmaan mielummin antaa lapsen jollekin fanaattiselle uskonlahkolaiselle. Niitäkin on sijareissa, tai kommunistille.
Kyllä suomalaisissa riittää marginaaliryhmiä, jotka ovat paljon tavallisuudesta poikkeavampia kuin naapurimaista tänne muuttaneet. Tossahan ei ole kuin 60 km Viroon Helsingistä. Perähikiälle on paljon pitempi matka ja esim. Raumalla puhutaan sellasta kieltä, mistä ei ola Erkkikään selvää.
Osaat mukavasti asian ilmaista, tulee heti parempi olo vaikka toi toinen yrittikin virolaisen maanrakoon polkea.
sossuilta, missä mättää?
Epäileekö ne sun virolaista taustaa?
Tuossa kun olen joutunut "koukkuun" Big brotheriin, nelosen tosi Tv-juttuun ja siellä on virosta syntyisin oleva Kadi, niin voi että ärsyttää kun toiset haukkuu tätä pirteää ja kaikista iloisinta ja näteintä naista vaikka millä nimillä!
Vaikka hän tahtoo olla aamuisin äreä, mutta on niin kuiteskin, minun, naispuolisen mielestä tosi todella oma itsensä tuolla TV:ssa!
Kysy ihmeessä, mitä heillä on kansalaisuuttasi vastaan!
Annetaanhan lapsia jopa 500 km:n päähän kodistaan, tiedän useita juttuja!
Nyt joku mättää" todella, luvataan ja ja....
Olen lukenut asioistasi ja toivon todella että saisit jonkun, ikään katsomatta, "hoitoosi"!
Tsemppiä
eläkesijari toivoo!
http://vartu.fi/lehtikirjoitukset/KU140907.pdf
havainnut. Yleisintä varmaan juuri onkin tuo, että opettaja tekee sen lastensuojeluilmoituksen ja vielä epäpätevä opettaja.
Tottakai syy on lapsen kotona, kun opettaja ei osaa opettaa, eikä hallitse muutenkaan hommiaan.
Olenkin sanonut monta kertaa näiden sijoitettujeni asioissa opettajein kanssa taistellessa, että satavarmasti lapset olis otettu opettajan ilmoituksella huostaan, elleivät jo olisi.
Jopa yritettiin saada lopulta syylliseksi opettajien ammattitaidottomuuteen sijaisperhekin ja lapsia yritettiin saada meiltä pois. Kosto on suloinen opettajillakin, kun joku uskaltaa astua heidän varpailleen. Hyvin monet todella pikkusieluiset näyttävät hakeutuneen opettajiksi.
Vielä ihmetellään, et miksi sijaisvanhemmat palavat loppuun. Ihan samoista syistä kuin biotkin.