Aluksi kerron sen, että olen normaalipainoinen ihminen.
Mua ottaa suunnattomasti kupoliin se, että monet katsovat hoikkaa varttani ja päivittelevät, että "Sinä se sitten voit syödä mitä haluat". Tuon lauseen kuulee varsinkin lihavilta ihmisiltä, jotka näkevät vain osan siitä, mitä minä oikeasti syön. Siis esim. työpaikalla. Hei haloo, se päivän ateria on minun pääateriani.
Eikä ole todellakaan helppoa pitää yllä tätä painoa, vaikka jotkut niin tuntuvat kuvittelevan. Lihoin minäkin vuodessa neljä kiloa pelkästään sillä, että menin virastoon töihin ja siellä oli tapana, että ihmiset toivat suunnilleen pari kertaa viikossa pullaa kahvitauoille. En ollut ikinä aiemmin tottunut mässyttämään kahvin kanssa pullaa. Pienilläkin valinnoilla on siis merkitystä(Eli tuo pari viipaletta pullaa/viikko teki minulle vuodessa 4 kg). Työt loppuivat ja samoin pullanmässytys. Tuon 4 kg olen onnistunut karistamaan ja vannonut, että en enää ikinä opettele ko tapaa. Katsokoon pullantuputtajat minua vaikka kuinka pahasti.
Elämä on valintoja ja niillä dieeteillä ei oikeastaan ole lihavan elämässä kuin pieni osa. Suurimman osan pitäisi muodostua siitä, että muuttaa elämäntapaansa, eikä jojoile kaikenmaailman ihmedieeteillä. Ne eivät ole tie pysyvään painonhallintaan.
Tsemppiä kaikille terveellisten elämäntapojen opetteluun.
Mua ottaa suunnattomasti kupoliin se, että monet katsovat hoikkaa varttani ja päivittelevät, että "Sinä se sitten voit syödä mitä haluat". Tuon lauseen kuulee varsinkin lihavilta ihmisiltä, jotka näkevät vain osan siitä, mitä minä oikeasti syön. Siis esim. työpaikalla. Hei haloo, se päivän ateria on minun pääateriani.
Eikä ole todellakaan helppoa pitää yllä tätä painoa, vaikka jotkut niin tuntuvat kuvittelevan. Lihoin minäkin vuodessa neljä kiloa pelkästään sillä, että menin virastoon töihin ja siellä oli tapana, että ihmiset toivat suunnilleen pari kertaa viikossa pullaa kahvitauoille. En ollut ikinä aiemmin tottunut mässyttämään kahvin kanssa pullaa. Pienilläkin valinnoilla on siis merkitystä(Eli tuo pari viipaletta pullaa/viikko teki minulle vuodessa 4 kg). Työt loppuivat ja samoin pullanmässytys. Tuon 4 kg olen onnistunut karistamaan ja vannonut, että en enää ikinä opettele ko tapaa. Katsokoon pullantuputtajat minua vaikka kuinka pahasti.
Elämä on valintoja ja niillä dieeteillä ei oikeastaan ole lihavan elämässä kuin pieni osa. Suurimman osan pitäisi muodostua siitä, että muuttaa elämäntapaansa, eikä jojoile kaikenmaailman ihmedieeteillä. Ne eivät ole tie pysyvään painonhallintaan.
Tsemppiä kaikille terveellisten elämäntapojen opetteluun.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En yksinkertaisesti pidä pullasta, karkista tai rasvaisista pasteijoista jne.
Näin ollen minun on aivan helppo pysyä hoikkana syömällä sitä mitä haluan. Pidän kalasta, kasviksisista, marjoista, hedelmistä, syön myös mielelläni kanaa ja lihaa.
Pidän myös paljon liikunnasta ja liikunkin päivittäin kunnolla. Ei tämä sen kummempaa minulle.
Jätskiä syön kesäisin ja tietyt kermapohjaiset perunavuuat ja pastakastikkeet ovat myös lempilistallani. Perusruokavalio on kuitenkin aika kevyt.
Ensiksikin tämä ei ole laihdutuspalsta!
Minä olen katsellut Olet mitä syöt -ohjelmaa ja ihmetellyt, että jos söisin sellaista ruokaa kuin mitä siinä ylipainoisten annetaan ymmärtää ainoastaan syövän niin painaisin oikeasti tuplat. Eli painan nyt himpun alle 100 kiloa. Tarkkailen koko ajan syömisiäni ja en sorru mässäilemään älyttömiä määriä tai en syö päivittäin herkkuja (sipsejä, limsaa, pitsaa tms.) ja syön kasviksia paljon ja yritän vältellä huonoa rasvaa (kohtuullisesti hyvää kuitenkin).
Syön siis liikaa edelleen koska en laihdu, en ole varma jaksanko elää loppuelämääni tiukemmalla "dieetillä" jotta voisin painaa vähemmän. Ei se automaattisesti tarkoita, jos on paljon painoa, että ahmii tai syö pelkästään herkkuja. Miksi te aina oletatte, että lihava syö kaiken minkä näkee?
Ei se lihavankaan elämä niin helppoa ole!!! Arvaa vituttaako kuunnella normaalipainoisen kitisevän kuinka hänellä on ylipainoa ja pitäisi laihduttaa, kun itse yrittää koko ajan samaa. Ei vain tee mieli mainostaa sitä ääneen, koska "olenhan niin läski, että kyllä se lähtee jos haluaa".
Kyllä me lihavat tiedämme, että syö vähemmän kuin kulutat niin laihdut. Kuka kuvittelee, että jos viikon syö kaalikeittoa ja laihtuu 5 kiloa niin tulos säilyy kun alkaa syömään normaalisti? Hei HALOO! Ihanaa, että tälläkin palstalla löytyy teitä muiden elämän asiantuntijoita jotka tietävät miten elän ja kertovat miten minun pitäisi elää.
Miksi luulet että pyörin täällä palstalla? Siksi että ylipainoni häiritsee minua, mutta eipä paljon kiinnosta lukea juttuja kun suurin osa on haukkuja ja roskaa.
Jos minun ihmisarvoni on kiinni siittä saanko laihdutettua 40 kiloa vai en niin en voi sanoa muuta kuin, että toivottavasti oikeassa elämässä en tunne teistä haukkujista ja ivaajista ketään. Enkä toivottavasti tule koskaan tuntemaankaan!!!
Olen noin 200-kiloinen nainen. Onko minulla mahdollisuuksia saada taksiseteleitä ja myös erityisavustusta ruokavalioon. Minulla on työkyvyttömyyseläke.
Tarvitsen myös vaippoja ympäri vuorokauden. Ainakin muihinkin sairauksiin saa näihin avustusta. Saako täällä joku näihin asioihin avustusta Kelalta?
Kiitos vastauksista.
Olen noin 200-kiloinen nainen. Onko minulla mahdollisuuksia saada taksiseteleitä ja myös erityisavustusta ruokavalioon. Minulla on työkyvyttömyyseläke.
Tarvitsen myös vaippoja ympäri vuorokauden. Ainakin muihinkin sairauksiin saa näihin avustusta. Saako täällä joku näihin asioihin avustusta Kelalta?
Kiitos vastauksista.
Ehkä olen liian epäluuloinen mutta epäilen sinua provoilijaksi. Jos oikeasti tarvit apua, niin mitäpä jos pyytäisit apua sinun luonasi varmasti käyvältä kotiavustajalta tai kuka sinua hoitaakin. Kaupungin tai kunnan sosiaalitoimi varmasti osaa neuvoa asioissa ja siinä kenen puoleen kääntyä.
Näin se menee! Niin totta tämä sinun kirjoituksesi. Itse olen ollut aina lihava. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. En ole koskaan syönyt sellaisia ruokia ja sellaisia määriä kuin mainitsemassasi ohjelmassa annetaan ymmärtää jokaisen lihavan syövän. Toisaalta ymmärrän että tähän ohjelmaan on ollut pakko valita näitä "syömälihavia" koska kiinnostavuuden ylläpitämiseksi on pakko saada tuloksia aikaan nopeasti. Harmi vain että kyseenalainen sanoma uppoaa liiankin hyvin näihin "minä olen maailman viisain ja tiedän kaiken kaikesta"-tyyppeihin. Oikeasti voi vain arvailla mitkä motiivit ovat ihmisillä jotka jaksavat vatuloida viikosta toiseen lihavien asioita vaikka aihe ei edes sivua heidän omaa elämäänsä. Jos minulla olisi pakottava tarve käydä laihuus/anoreksia-palstalla neuvomassa että se on niin helppoa kun vaan ottaa lusikan kauniiseen käteen ja syö, että tyhmyydestä johtuu se että ei ymmärrä syödä, että yököttää katsoa hoikkaa ihmistä ym. ym. niin epäilisinpä että minulla on jonkin asteinen mielenterveysongelma. Heh :)
Ensinnäkään, en ole omasta mielestäni haukkunut ketään. Kirjoitukseni oli asiallinen. Suomessa on sananvapaus. Käännetäänpä asetelma siten, että olisinki tuohon päivittelyyn "voit syödä mitä vain ja pysyt hoikkana" vastannut, että mites sää syöt noin pieniä annoksia ja silti sä oot noin lihava. Suurin osa työpaikkani naisista(90% oli tosiaankin lihavia), ja suurin osa oli koko ajan jollakin dieetillä yms.
Lainaanpa muutaman kohdan tekstistäsi.
"Syön siis liikaa edelleen koska en laihdu, en ole varma jaksanko elää loppuelämääni tiukemmalla "dieetillä" jotta voisin painaa vähemmän. Ei se automaattisesti tarkoita, jos on paljon painoa, että ahmii tai syö pelkästään herkkuja. Miksi te aina oletatte, että lihava syö kaiken minkä näkee? "
Luepa tarkemmin tekstini. Missä olen sanonut, että luulen, että lihavat syövät kaiken minkä näkevät. Minä itse lihoin sen 4 kg vuodessa ja pelkästään sillä parilla hassulla pullaviipaleella viikossa. Jos sama meno olis jatkunut 10 vuotta, tallustelisin tällä planeetalla 100 kiloisena. Tämä on tietysti hiukan kärjustetysti sanottu, mutta kuitenkin. Eli vaikka söisinkin muutenkin terveellisesti, minun täytyy silti kieltäytyä viikottaisista herkutteluista.
"Jos minun ihmisarvoni on kiinni siittä saanko laihdutettua 40 kiloa vai en niin en voi sanoa muuta kuin, että toivottavasti oikeassa elämässä en tunne teistä haukkujista ja ivaajista ketään. Enkä toivottavasti tule koskaan tuntemaankaan!!!"
Kyllä mun puolesta saa painaa sen 100 kiloa, jos niin haluaa. Ja tuo, ettet tunne ivaajista ja haukkujista ketään. Missä kohti tekstiäni oli ivaa ja haukkumista???
Etkös sinä joku aika sitten kirjoittanut suunnilleen samanlaisen viestin? Ja nyt aloitat uudelleen? Tietenkin se oli joku toinen, et sinä.
Jos niin oli, haluaisin sanoa, että älkää jankuttako samaa shittiä. Ei meillä muillakaan ymmärryksessä vikaa ole. Onko sinulla/teillä?
Itse ainakin syön mitä syön enkä kiinnitä mitään huomioo toisten kokoon ja syömiseen. Ne laihdutus ja syömisongelmat voi ruokailun ajaksi unohtaa kokonaan ja vatvoo niitä vapaa- ajallaan.
Jokaisen syöminen ja ulkonäkö on oma asia ja puheenaiheet pitäisi löytää joistain muista päivittelyn aiheista aterioilla. Olen itsekkin lihava ja sitä mieltä että lihavat voisivat pitää moiset mölyt mahassaan ruokapöydässä sillä se ei ole fiksua!
Minä saan myös kuulla samoja juttuja ja kyllä huokaisuttaa! Ne sanojat ei tiedä, miten kovan työn olen tehnyt ja miten kovaa työtä teen pitääkseni itseni normaalipainoisena, koska tiedän, että lihon varmasti helposti, jos annan joka mielihalulle periksi! Minun on pitänyt ihan opetella syömään oikein, koska sairastuin ensin paniikkihäiriöön yläasteiässä, sen myötä anoreksiaan, kun en pystynyt menemään ruokailuun toisten kanssa ja siitä taas seurasi bulimia, eli ahmiminen, kun oikein nälkiinnyin. En ole käynyt hoidossa näitten asioitten takia, vaan muutin paikkakuntaa ja ympäristönvaihdon ansiosta parannuin. Minulla on herkutteluhetkeni olemassa, jolloin nautin todellakin jostakin herkusta, mutta muuten syön terveellisesti, kuitupitoisesti ja useita pieniä aterioita päivässä. En voi syödä isoja aterioita kerralla, koska ähky voi laukaista bulimian. Olen kuin alkoholisti, en ehkä parane lopullisesti koskaan, mutta toivon mukaan elän kuitenkin näin.
Niin, unohtui mainita, että elämä on todellakin opettanut minua siinä, etten päästele todellakaan ääneen arvostelevia lauseita toisten ulkonäöstä, koska kukaan ei tiedä mitä siellä taustalla on.
Lihavallakin ihmisellä voi olla joku sairaus ja lääkitys, jonka vuoksi hänen ei onnistu laihduttaa, ainakaan ilman lääkärin valvontaa.
Annan jokaisen ihmisen olla omanlaisensa, itsehän he elämäänsä elävät sellaisena kuin ovat. Nautitaan elämästä, eikä arvostella toisiamme ainakaan negatiiviseen sävyyn. Onnistuuko?
...
itse laihdutin ja ystävät töissä kehuvat kuinka itsekurillinen ole. Tosin jotkut leikillään muka sanovat, että täytyis syödä enemmän ja älä nyt vaan laihdu liikaa. Olen normaalipainoinen, kai sitten näytän pieneltä näitten oikeasti omasta mielstään normaalien naisten mielestä, joilla on rasvamakkarat vyötäröllä, kun minä en enää ole naisellinenkaan. Olen siis edelleen normaalipanoinen (166/60) ja varaa olis tietyistä kohdista vieläkin kiinteytyä. Heitetään huulta, että tuuli kaataa minut jne....
Kateutta se varmaankin on.
luulisi että aikuisilla ihmisillä olisi senverran käytöstapoja, ettei puutu toisten syömiseen. Varsinkin kun kyse on jostain työkaverista tms. eikä perheenjäsenestä.
Olen luonnostaan hoikka ja tuossa taannoin söin työpaikalla lounasta... Keittona oli jotain saamarin kasvisborssia, josta en ole kauhean innostunut. Otin sitä siis aika vähän. Pöydässäni istui muitakin ja sitten siihen tuli yksi nainen, joka sanoi todella ivallisella äänellä: "Meinaatko tuon ihan kaiken syödä?"
Olin aika pöyristynyt kun tajusin, että se luuli mun olevan hoikka siksi että kärvistelen päivän jollakin parilla lusikallisella keittoa.
No, ilme muuttui kun söin kukkuralautasellisen pääruokaa siinä sen nenän edessä. Tosin sittemmin siltä on tullut jotain ihmeellisiä bulimia- vihjailuja.
Onko tosiaan niin hankala tajuta että jotkut ei vaan liho, vaikka syövät normaalisti tai jopa runsaasti? Olen vain saanut isän suvun geenit, äidin puolella lihotaan herkästi. Hoikkuuteni ei ole millään tapaa omaa ansiotani, en ole mikään himoliikkujakaan.
Juuri äidin takia olen aina suhtautunut ymmärtävästi ja hienotunteisesti ylipainoisiin, mutta alkaa mennä hermo kun itseäni haukutaan ja kytätään. Ihan kuin olisi rikos olla hoikka tai laiha?
Onneksi en ole enää teini-ikäinen, sen verran paljon tuota "anorektikkoa" heitellään ihan väärissä yhteyksissä. Ei varmasti tee hyvää lapselle joka on laiha.