luokanopekoulutukseen!!

"miks ne laitetaan, ymmärsin että soveltuvuuskokeeseen pääsee vaan yhteen kouluun, ja opiskelemaan ei oo asiaa muualle kun sinne minkä koulun soveltuvuuskokeessa on ollut?"

-Soveltuvuuskokeeseen osallistutaan siinä 1. vaihtoehdossa, jonka itse valitset. Jos kokeiden jälkeen pisteesi eivät riitä tähän hakukohteeseen, on mahdollista päästä 2. hakukohteeseen tai sitten sinne kolmanteen. Siksi nämä kohteet listataan järjestykseen.

Voisin melkein suositella hakeutumaan johonkin pienempään yliopistoon. Niissä on vähemmän kilpailijoita samoista paikoista. Hienoa, että jollekin tuntuu olevan vähemmän tärkeää paikkakunnalla ja tärkeämpää se itse koulutus. Liian monta kertaa tulee ihmisten kanssa jutellessa sellanen fiilis, ettei niille olen niin väliksi mihin koulutukseen pääsee (=valitaan joku itsestäänselvä vaihtoehto), kunhan koulutuspaikka on Jyväskylä/Helsinki/Turku jne.

"sitten millä perustein haen"

-Hae niillä lukion papareilla, jotka sinulla on. Nykyään ei ole enää niin merkittävässä roolissa nuo yo-arvosanat, joten matikan puuttuminen ei välttämättä heikennä asemiasi. Kohtuu hyvät paperit sinulla kuitenkin on. Joissakin opettajankoulutuslaitosten pääsykokeissa ei arvosanoja oteta ollenkaan huomioon. Voit tietysti tehdä valinnan paikkakunnan suhteen myös tältä kannalta. Tutkailemalla myöhemmin talvella uusia hakuohjeita eri yliopistoissa, pystyt varmasti katselemaan missä noilla arvosanoilla on paljon merkitystä ja missä ei.

"sitten onko valintakirjaa tosiaan aikaa lukea vain kuukausi, miten voi muista mitä siinä kirjassa on kukakin kertonu, kaikkia termejä sun muuta, kuinka hienosti siellä pitää oikein osata kirjoittaa. oisko mitään vinkkejä miten voisin vähän valmistautua jo nyt vaikken kirjaakaan tiedä."

-Jos käytäntö on jälleen yhteinen (kuten viime keväänä), niin kirja tulee tosiaan tietoon vasta kuukautta ennen. Silloin kaikki ovat ns. samalla viivalla eikä toisilla ole esim. työttömyyden aikana etuoikeutettu asema työtätekeviin nähden opetella pääsykoemateriaali. Vastaaminen tapahtuu samaan tyyliin kuin ylioppilaskokeissa - asiallisesti, siististi ja tiivistetysti.

Mitä sitten tulee tuohon miten voi oppia ja miten voit valmistautua, niin siitä tuossa myöhemmin vielä lisää.

"mitä haastattelussa oikein kysytään, miten voin vakuuttaa että minulla on motivaatiota opiskeluun kyseisellä alalla?
entä miten ryhmätehtävässä pärjää, en ole suupaltti vaan puhun jos kysytään, eli miten päästä juttuun mukaan ja kuinka paljon kannaattaa olla esillä, mistä siellä edes jutellaan?"

-haastattelussa juur kartoitetaan sitä motivaatiota, miksi sinusta tulisi hyvä opettaja, miksi olet hakenut alalle, mitä olet tehnyt elämässäsi tähän mennessä, minkälainen persoona olet jne. Motivaatio näkyy ulospäin, sitä ei tarvitse erikseen vakuutella (älä vain mene sanomaan, että "noku mä tykkään lapsista"). Mieti ensin itsellesi selväksi, miksi aiot hakea lo-koulutukseen, mikä alassa kiinnostaa sinua ja eikö kiinnostuksiasi vastaavaa työtä voi löytää muualta kuin luokanopepuolelta.

Ryhmätehtävässä on saatava se suu auki. Siinä ei välttämättä kukaan kysele mitään ja jos jäät sen vuoksi täysin sanattomaksi, voi olla, että opiskelupaikka tyssää siinä kohtaa siihen. Kerro omia mielipiteitäsi, kokemuksiasi, näkemyksiäsi. Kuuntele mitä muut puhuvat ja tartu heidän sanoihinsa ("olen tuosta muuten samaa mieltä...", "minusta taas...", "olen havainnut tuon myös käytännössä...").

Ryhmätehtävän rakenne riippuu taas ihan paikkakunnasta. Ryhmätehtävä voi olla jokin ennakkotehtävä, joka esitellään ryhmässä ja näistä töistä keskustellaan. Ryhmässä voidaan keskustella jostain annetusta aiheesta. Ryhmä voi myös saada tehtäväkseen suorittaa jonkin tehtävän yhdessä ryhmänä.

Ryhmätehtävää tarkkailevat valitsijat katsovat miten toimit ryhmässä, mitä annat itsestäsi ryhmään, miten annat muille tilaa ja minkälaiset sosiaaliset taidot sinulla on.

"Entä jos en pääsekään koulutukseen, kannattaisiko turvata selustaa jotenkin?"

-Tässä palaan siihen asiaan mitä tuossa aikaisemmin lupailin. Jos käy niin, että et pääsekään koulutukseen, voi välivuoden käyttää silti erittäin hyvin hyödyksi. Jos voit lähteä työmarkkinatukiharjoitteluun työkkärin tukemana, niin se on ehdottomasti hyvä vaihtoehto. Etsit itsellesi hyvin koulun, johon menet harjoittelijaksi. Siinä näet vuoden aikana (tai itse päättämäsi ajan kuluessa), mitä opettajan työ on, minkälaista on luokan arki ja minkälaisiin tilanteisiin tulet itse myöhemmin törmäämään. Kokemuksesta on hyötyä aina. Ryhmätilanteessa taas voit tuoda esille näitä kokemuksia (ja siinä samalla sitä, että olet niin motivoitunut, että olet ollut vuoden töissä koulussa) ja mitä niistä olet oppinut.

Toisekseen voit mennä avoimeen yliopistoon opiskelemaan. Tämä vaatii jonkin verran rahaa (muistaakseni perusopintokokonaisuus maksaa parisataa), mutta jos pystyt lainaamaan/säästämään, niin hyvä niin. Avoimessa yliopistossa voit suorittaa esimerkiksi kasvatustieteen opintoja, joissa tutustut kasvatustieteen käsitteisiin, mikä auttaa pääsykoemateriaalin lukemisessa. Kun sitten pääset sisään yliopistoon, nämä avoimessa suoritetut opinnot korvaavat yliopiston opintoja, eikä sinun tarvitse siis suorittaa niitä uudelleen. Mahdollisesti jotain täydennettävää voi olla, mutta yleensä ne ovat hyvin pieniä juttuja.

Jos rahaa riitää, niin avoimessa yliopistossa voi suorittaa samalla myös vaikkapa valmiin sivuaineen (senkin voi todennäköisesti liittää suoraan yliopistotutkintoon). Erityispedagogiikka on se, mitä itse yleensä ihmisille suosittelen. Erityislapsia on nykyään melkein jokaisessa luokassa ja jokaisen opettajan uralle varmasti heitä mahtuu monia. Erityispedagogiikka tarjoaa tietoa siitä kuinka kohdata näitä erityislapsia. Tietysti erkassa on paljon muutakin hyödyllistä.

Sellaisia mietintöjä täältä suunnalta.

-Jane-

Enpä suosittelisi koko alaa.