Ajattelin purkaa tänne tuntojani syviä. En kaipaa vastauksia, mutta osa teistä saattaa olla samassa tilanteessa kuin minä.
Muutin opiskelupaikkakunnalle syyskuun alkupuolella. Kaikki vanhat kamut ovat satojen kilometrien päässä. Tällä hetkellä ahdistus on hetkestä riippuen suuri, varsinkin viikonloput tuntuvat todella vaikeilta.
Minulla ei ole yhtään kavereita uudella paikkakunnalla. Muistelen kaiholla niitä aikoja, kun kävimme jätkäporukalla kaupungilla rellestämässä. Nyt elämä tuntuu vain pelkältä tentteihin lukemiselta, ei todellakaan minun ihanne.
Opiskelen naisvaltaisella alalla yliopistossa, eipä muuten miehiä paljon näy. Naisvaltaisuutta vastaan minulla ei ole mitään, ihan hyvä juttu. Kaipaisin kuitenkin "kunnon jätkäseuraa", jossa voisi puhua naisista ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Naisten kanssa ei vaan pysty juttelemaan samoista asioista.
Harrastusten kautta voisi tietysti solmia uusia kaverisuhteita. Pakko kai se on alkaa jotain tekemään, eihän tässä muuten jaksa elää viittä vuotta samaa rataa.
Muutin opiskelupaikkakunnalle syyskuun alkupuolella. Kaikki vanhat kamut ovat satojen kilometrien päässä. Tällä hetkellä ahdistus on hetkestä riippuen suuri, varsinkin viikonloput tuntuvat todella vaikeilta.
Minulla ei ole yhtään kavereita uudella paikkakunnalla. Muistelen kaiholla niitä aikoja, kun kävimme jätkäporukalla kaupungilla rellestämässä. Nyt elämä tuntuu vain pelkältä tentteihin lukemiselta, ei todellakaan minun ihanne.
Opiskelen naisvaltaisella alalla yliopistossa, eipä muuten miehiä paljon näy. Naisvaltaisuutta vastaan minulla ei ole mitään, ihan hyvä juttu. Kaipaisin kuitenkin "kunnon jätkäseuraa", jossa voisi puhua naisista ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Naisten kanssa ei vaan pysty juttelemaan samoista asioista.
Harrastusten kautta voisi tietysti solmia uusia kaverisuhteita. Pakko kai se on alkaa jotain tekemään, eihän tässä muuten jaksa elää viittä vuotta samaa rataa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"En kaipaa vastauksia, mutta osa teistä saattaa olla samassa tilanteessa kuin minä."
Sitä te toivottekin.
"Kaikki vanhat kamut ovat satojen kilometrien päässä. Tällä hetkellä ahdistus on hetkestä riippuen suuri, varsinkin viikonloput tuntuvat todella vaikeilta."
Kaiken sen "rellestämisen" keskellä ette ehtineet tutusta itseenne ?
"Minulla ei ole yhtään kavereita uudella paikkakunnalla. Muistelen kaiholla niitä aikoja, kun kävimme jätkäporukalla kaupungilla rellestämässä. Nyt elämä tuntuu vain pelkältä tentteihin lukemiselta, ei todellakaan minun ihanne."
Pystyttäkää siis lippunne salkoon ja vallatkaa uusi paikkakunta. Se on teidän.
"Opiskelen naisvaltaisella alalla yliopistossa, eipä muuten miehiä paljon näy. Naisvaltaisuutta vastaan minulla ei ole mitään, ihan hyvä juttu. Kaipaisin kuitenkin "kunnon jätkäseuraa", jossa voisi puhua naisista ja kaikesta maan ja taivaan välillä."
Miksette siis sopeudu ?
"Naisten kanssa ei vaan pysty juttelemaan samoista asioista."
Miksi te aliarvioitte naisia ? Miksette opettele ?
"Harrastusten kautta voisi tietysti solmia uusia kaverisuhteita. Pakko kai se on alkaa jotain tekemään, eihän tässä muuten jaksa elää viittä vuotta samaa rataa."
Seuraavat elämänne viisi vuotta menevät ohi. Te voitte joko käpertyä itsesääliin tai tehdä asialle jotain.
Ei susta ole psykologiksi, sori.
Ei susta kukaan välitä, sori.
Mikä ala sulla muuten on?