Monesti aatellaan etä se ja se tappaa. (viina, tupakka, ruisleipä jne jne)
Mutta minä olen monesti miettinyt että mitä varten täällä taas ollaan.
Että eikös täällä olla elämistä varten, osaan verrata yhtä suomalaista laulajaa (jotka monet varmaan arvaa) "itkien tullaan ja lähdetään"
Että eikös elämä ole elämistä varten? Jos tykkät viinasta juo. Jos tykkäät voista syö. jne jne
näin minä aattelen..
mitä olette muut mieltä??
Mutta minä olen monesti miettinyt että mitä varten täällä taas ollaan.
Että eikös täällä olla elämistä varten, osaan verrata yhtä suomalaista laulajaa (jotka monet varmaan arvaa) "itkien tullaan ja lähdetään"
Että eikös elämä ole elämistä varten? Jos tykkät viinasta juo. Jos tykkäät voista syö. jne jne
näin minä aattelen..
mitä olette muut mieltä??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kait siinä mitään jos siitä tykkää mutta minä pyrin katsomaan myös perheeni hyvinvointia, nämät asiat unohtuivat juovana aikana. Mutta kukin tyylillään ja ajatusmaailmallaan. Nyt maate että jaksaa päivällä sitte herätä :)
Ei tähän maailmaan kitumaan tultu.
Silloin kun on nälkä, pitää syödä, silloin kun naitat.. siis on jano, pitää juoda.
Ja ei viinan juontia mikään kiellä, ei edes se oikea Iso Kirja.
Mielenkiintoista sekin, kun AA:laiset nimittävät omaa eepostaan Isoksi Kirjaksi, siis rinnastavat sen Raamattuun!?
Asiasta kolmanteen.
Ruuan ylensyönti ja ja viinan liikakäyttö ovat vahingollisia molemmat - terveyshän siinä menee. Ero on vain siinä, että ylensyönti sairastuttaa vain itse ahmatin, mutta viinan liikakäyttö sairastuttaa juopon lisäksi lähipiirinkin
Siis juokaamme viinaa - kohtuullisesti.
Joskus ei voi olla ajattelematta, että ex-juopot kärsivät pakkorakoraittiudestaan samalla mitalla, kuin ennen kärsivät juomisestaan.
Koskaan ei ole hyvä.
AA:ssa ole koskaan rinnastettu raamattuun, nimi tulee kirjan koosta.
AA-kerhoakin tuli kokeiltua.
Siellä vaan oltiin siirrytty addiktiosta toiseen.
Viinaa ei tietenkään, mutta horinoita tupakkaa poltellen kuuli.
Vaikutti kuin elämää hallitsisi hirveä viinapirun pelko ja puheissa terminologia omanlaistaan, niinkuin uskovaisilla "kaanaankieli", niin entisillä dokuilla "askelkieli". Kahvia kului ja kavereiden retkahduksista raportoitiin näennäisen huolestuneina, mutta joskus tuntui, että ikäänkuin pikkuisen omahyväisenäkin, tyyliin: minä en ota....huomisesta en tiedä, mutta tänään en juo.
Tyyli ja puheiden sävy tarttui itseenikin.
Hyvin monet ovat selviytyneet alkoholihelvetistä AA-ryhmän tuella. Omalla kohdallani se ei toiminut. Koin joutuneeni ojasta allikkoon. Kulkemaan askelmittari aina mukanani.
Nyt olen ollut naukkailematta 19 päivää, eikä viiniä tee mieli, ainakaan tällä hetkellä.
Huomisesta en tiedä:=D
Joo. Sellaistahan siellä ryhmässä on. Eiku kerhossa, ei millään pahalla mutta tekstisi paljasti aika paljon.
haiman poksahtaminen on äärimmäisen kivulias tapa kuolla. En myöskään kaipaa niitä aamuöisiä pelkotiloja, kun lakanat olivat hiestä märkinä ja sydän meinasi tulla rinnasta ulos. Pikku-ukkoja en koskaan nähnyt eikä ollut edes kuuloharhoja, mutta painajaiset ja pelkotilat tulivat tutuiksi.
En usko koskaan tykänneeni viinasta. Tykkäsin siitä nousuhumalan tunteesta, jossa olin kaunis, rikas ja älykäs, ja koko maailma oli avoin ja mahdollisuuksia täynnä. Harmi vaan, että sen tilan saavuttamiseen tarvittiin aina vain isompia määriä viinaa. Ja lopulta mikään määrä ei riittänyt tuottamaan itsevarmuutta ja mielihyvää.
Elämä on enimmäkseen aika harmaata, välillä hyvin raskastakin, eikä minulle vieläkään ole selvinnyt mikä tämän tarkoitus on. Mutta läheisilleni olen sen velkaa, että en aiheuta heille surua lähtemällä täältä "oman käden kautta". Ehkä matkan varrella selviää sekin, mikä tämän kaiken tarkoitus on.
Suosittelen, muuten, jouluisin esitettävää klassikkoleffaa "Ihmeellinen on elämä" (Frank Capra). Siinä päähenkilö toivoo, ettei koskaan olisi syntynyt, ja saa tilaisuuden nähdä millainen maailma olisi ilman häntä.
Millainen maailma olisi ilman sinua?
Yks kaverikin on. Sillä on jo orastava maksakirroosikin ja keuhkoahtauma, mutta silti jatkaa polttamista ja dokaamista, koska ne on hänelle elintärkeitä asioita. Elää mieluummin lyhyen ja nautinnollisen elämän kuin pitkän ja fakkimaisen.
Mikä ihme saa kuvittelemaan, että maksakirroosin partaalla oleminen olisi nautinnollista elämää? Minulla eivät pitkäaikaiset maksa-arvot ole vielä edes koholla, mutta silti olen saanut juoda vuositolkulla viinaa, rahaakin siihen on aina ollut, paitsi ihan opiskeluaikoina. Silti olen kokenut aivan hirveitä masiksia ja pelkotiloja juuri alkon takia. Luulisin, että pakonomaisesti juovat eivät koe tilaansa mitenkään nautinnolliseksi. Voin olla väärässäkin.
Eivät nämä aloittajan tai oolofin tapaiset ajattele nenäänsä pitemmälle.
Silloin kun juominen on muuttunut pakonomaiseksi, se ei ole ollut hauskaa enää pitkiin aikoihin. Ennen viinaan kuolemista on saanut esimakua jo "helvetin kauhuistakin".
Se juominen ei ole ollut hauskaa myöskään läheisille ihmisille.
Että se siitä itsemääräämisoikeudesta.
Näin ensimmäikseksi tulee mieleen Irwin Goodman...
HÄn pitit piti elämästä (rahasta, viinasta ja naisita) niinkuin hän lauloi
joittenkin laulujen kautta olen aattellut samontavoin