Varjoainekuvaus

Kyllä Sinä saat kaiken kivunlievitysavun, joten sitä ei kannata pelätä!

Kannatta kuitenkin muistaa, että ei juo ihan tolkuttomasti ennen koetta, sillä kahdeksan tunnin (minulla) "pakkolepuu" rasittaa rakkoa, eikä maljaan/katetriin pissiminen ole yhtään kivaa.

Itselläni ikävä kokemus silti, koska ensimmäinen kuva epäonnistui ja sain varjoainetta kaksi kertaa.
Päivystyksessä tehtiin neljä vuotta myöhemmin sama tutkimus ja sain anafylaktisen shokin varjoaineesta (se kaksi kertaa herkisti)...

Sydän pysähtyi, turposin kurkusta "umpeen", mutta tehohoito pelasti :)

Jos Sinulle sattuisi käymään niin, että kuva uusittaisiin - kannattaa ottaa selvää mahdollisesta jodi-yliherkkyydestä!

En nyt siis pelottele, sillä tapaukseni oli todella (tehon lääkärin mukaan) äärimmäisen harvinainen.

En vain toivo kenellekään samaa tilannetta!

Mitään (muita) erikoisempia kipuja tai muita ongelmia ei kuvauksen jälkeen minulla ollut - tosin sairaslomaa tuli, koska olin ravintolatyössä, jossa seisotaan ja liikutaan paljon jalkojen päällä.

Kertoisitko minulle sydänsairaudestasi - minullakin tosi vaikea:
[email protected] - ,hassua - olen ollut "linjoilla" jo pari vuotta ja tänään olen ensimmäistä kertaa tarjonnut sähköpostiosoitettani jo kahdesti - tosin lihalliseen sydämeen liittyvissä asioissa ;DDDDD

tuo ollut kovinkaan ihmeellinen toimenpide. Pistos ei tuntunut juurikaan, varjoaine kun laitettiin niin lämmitti selkää ja pakaroita. 2 tuntia makasin liikkumatta ja muutenkin vähän pitempään kuin kehottivat. Ei tullut edes mustelmaa, kun otin tosissani tuon liikkumattomuuden. Viikko sairaslomalla.

Varjoainekuvaus sydämen oikean puolen katetrisaatio tutkimus meni hyvin.katetroinnissa todettiin että kiilapaine on jonkin verran koholla ja sydämen oikea puoli supisti vähän laiskasti.mutta tilannetta seurataan tiiviisti ja puututaan ajoissa jos tilanne muuttuu pahempaan suuntaan. leikkaustakaan ei pois suljettu kokonaan mut nyt ei tarvitse vielä ainakaan korjata sitä läppää.hyvä niin on se kuitenkin iso leikkaus.

Minulle tehtiin vuonna 1989 Meilahdessa varjoaine jodilla agniografia. Ei ongelmia. Mutta muutama vuosi myöhemmmin YTHS:ssä samalla aineella kuvattiin munuaiset, jolloin sain muistini mukaan aika pahan pahoinvointikohtauksen. Menin aivan valkoiseksi, kyllmää hikeä ja tajunnan tilan heikkeneminen. Lääkäri pelästyi pahanpäiväisesti ja soitti apuvoimia tutkimuksen pyytäneeeltä. Adrenaliiini piikillä ja parin tunnin levolla toivuin siitä nuorena miehenä kuitenkin.
Nyt on kutsu Meilahteen laajaan urologiseen varjoaine TT kuvaan, jälleen jodilla.
Aika tärkeää olisi tietää onko jotain vikaa, mutta onnistuuko kuvaus jotenkin ilman sitä jodia? Voiko jodi yliherkkyyttä jotenkin hallitusti testata etukäteen?

Kiitos neuvosta. Siis tuo angiografia oli 1969 ei -89. Ja YTHS tapaus 70-luvun alussa. Mutta elimistö ei taida unohtaa, jos vasta-aineita on ehtinyt muodostua.

Mä olin 6.9.2011 Mehiläisessä sydämen varjoainekuvassa. Toimenpide ei tuntunut missään, mutta nyt 5:n päivän kuluttua rannetta ja koko käsivartta särkee edelleen. Mehiläisessä ei kukaan vastaa puhelimeen. Onko muilla ollut särkyä ja kuinka kauan?

Olin varjoainekuvauksessa lähes päivälleen vuosi sitten. Toimenpiteen aikana tunsin kipua kyynärtaipeessa ja kun sanoin siitä, minulle annettiin suonensisäisesti jotain kipulääkettä. Lääkkeen vaikutus ilmeisesti lakkasi muutaman tunnin kuluttua, ja käsivarttani särki kohtalaisesti ranteesta kyynärpäähän loppupäivän. Seuraavana päivänä ei enää särkenyt.

Aika pitkältä ajalta tuntuu tuo viisi päivää. Voisitko kysyä asiasta jostain muualta kuin Mehiläisestä, onko teillä päin esim. jotain sairaanhoitajan neuvontapuhelinta?

Onko kokemuksia ANGIO SEAL valtimon sulkulaitteesta?

Kävin kaksi viikkoa sitten varjoaine kuvauksessa ja pelkäsin turhaan. Aika kivuton toimenpide. Tsemppiä vaan ja kaikki menee hyvin.

Varjoainekuvaus on pikkujuttu. Itse lähdin, siis vietiin, kuvauksesta suoraan leikkaussaliin sydämen ohitusleikkaukseen. Sen jälkeen muutama päivä teho-osastolla. Sieltä vuodeosastolle ja vähitellen hengityksen opettelua ja autettuna vessaan. Pari viikkoa kaikkiaan vierähti kahdessa sairaalassa. Kotona sitten aluksi rauhallista eloa loivin liikkein. Kuukauden kuluttua olin jo paremmassa kunnossa kuin varjoainekuvaukseen mennessä.

Pelkkä varjoainekuvauskin on tietysti aika jännittävää, mutta seuraavana päivänä on jo kunnossa taas. Ei satu!

Olin varjoainekuvauksessa eilen. Kovasti jännitti etukäteen, mutta varsinkin se, että piti olla sairaalassa jo klo 7:00. Kaikki meni hyvin, ei mitään merkittävää kipua( kuin hyttysen pistos korkeintaan) . Muutama tunti päiväsairaalassa, kohta jo kävelemään käskettiin, kahvia,mehua ja leipää tarjottiin. Kela-taksilla kotiin . Ainoa rasitus oli ranteen puristusside, mutta aamulla senkin sai itse irroittaa. Luulin, että tänään töihin. mutta tulikin viikon sairasloma. Koko toimenpide rasitti enemmän mieltä kuin kehoa. Se että kehon sisälle ja sydämeen asti mennään tuntuu puhalta. Annoin itselleni luvan olla pahoillani eilen, tänään olen toipunut ja hyvällä mielellä.