Ympäristötukea on maksettu maanomistajille em. määrä pelkästään 2000 luvulla.
Maatalouden VESISTÖJÄ SAASTUTTAVA vaikutus piti laskea vuoden 1990 tasolle ympäristötukien maksun ansiosta.Miten todellisuudessa on käynyt?
Rahaa on virrannut maanomistajien taskuun 2,3 miljardia euroa , ja typpivalumat meriin ja järviin ovat vain kasvaneet ympäristötukien myötä.
Miksi ympäristötukea maksetaa , jos päästöt vain kasvavat? Siksi että Suomen hallitus niin haluaa.
Onko hallitus järjissään , no eitodellakaan!
Maatalouden VESISTÖJÄ SAASTUTTAVA vaikutus piti laskea vuoden 1990 tasolle ympäristötukien maksun ansiosta.Miten todellisuudessa on käynyt?
Rahaa on virrannut maanomistajien taskuun 2,3 miljardia euroa , ja typpivalumat meriin ja järviin ovat vain kasvaneet ympäristötukien myötä.
Miksi ympäristötukea maksetaa , jos päästöt vain kasvavat? Siksi että Suomen hallitus niin haluaa.
Onko hallitus järjissään , no eitodellakaan!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ympäristötuki ei ole tukea ympäristölle. Se on tukea viljelijälle.
Ympäristötuen alkuperäinen ajatus, oli juuri tuo, mutta siitä on pikkuhiljaa tulotukielementti poistunut.
Missäs olet ollut, kun ei ole sinusta kuulunut mitään moneen kuukauteen?
Mikäs muu tarkoitus tuella voikaan olla, kuin tulojen tukeminen?
Jätin kirjoittelun joksikin aikaa, kun huomasin että kirjoituksiani poistettiin ja muutenkin suomi24 -palsta on toiminut viimeaikoina hitaasti.
Tottakai kaikella maataloustuella tuetaan viljelijöiden tulonmuodostusta, mutta perimmäinen syy koko järjestelmälle on maatalouden ohjaaminen tukijärjestelmällä.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/pintaalatuet/maataloudenymparistotuet.html
Maatalouden ympäristötuen tavoitteena on maatalousympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen. Lisäksi tavoitteena on humuksen määrän lisääminen maaperässä ja maan tuotantokyvyn säilyttäminen.
pelloille määrätyn turva alueen metreissä sehän on määritelty , kun katselee miten maajussi sen on metreinä ojaan käsittäny niin kynnetty on ojan pohjalta asti pellolle päin missä turva alue eikö kukaan valvo tämmöstä tukia vaan syydetään mutta alkuperäinen ajatus on pellon ojan kynnettty,on se surkeeta.
"mutta alkuperäinen ajatus on pellon ojan
kynnetty,on se surkeeta." Onko sulla jokin
luki-häiriö vai oletko muuten vaan vähän
yksinkertainen. Mikä on pellolla turva-alue?
Ympäristötukiehdoissa ei sellaisesta ainakaan
mitään mainita.
Ymp.tuen edellyttämä pientareen leveys riippuu monista asioista, esimerkiksi siitä millainen oja on kyseessä. Pientareen leveyden mittauskin on hieman epämääräinen, eihän ojan reunassa ole mitään selkeää merkkiviivaa mistä piennar alkaa. Sitten voi olla sekin tilanne ettei viljelijä ole hakenut koko ympäristötukea.
Maatalouden ympäristötuki on täysin vastikkeetonta maatalouden lisätuloa.
Lisätuloa saa yli 90% kaikista tiloista,veronmaksajat ovat saaneet kyseisellä 2,3 miljardilla €:a paljon rehevöityneitä järviä.
Ehkä jatkossa tuo summa olisi hyvä laittaa tilojen pakkolunastamiseen niin jäisi joku järvi vielä saastumatta.
Jos se ympäristotuki on kerran täysin vastikkeetonta, miksihän minä olen tarponut pellolla päivät pääksytysten ottamassa maanäytteitä? Miksi minä maksan näistä näytteistä!?! Olisinko voinut jättää ne ottamatta? Miksihän minä olen lykännyt lannoitteiden oston kalliimpaan ajankohtaan odotellessani maaperäanalyysien tuloksia.
Jos se ympäristotuki on kerran täysin vastikkeetonta, miksihän minä olen keväällä ostanut liukoisen typen mittaamiseen tarvittavat välineet? Miksi minä vähensin typpilannoitusta mittaustulosten mukaisestì?
Jos se ympäristotuki on kerran täysin vastikkeetonta, miksihän minä olen joutunut suorittamaan ruiskuttajatutkinnon? Onko mahdollista hakea rahoja takaisin ja saada korvausta hukkaan mennestä ajasta?
Jos se ympäristotuki on kerran täysin vastikkeetonta, miksihän minä olen jättänyt ojanpientareet muokkaamatta ja ruiskuttamatta. Nyt siellä kasvaa vesakkoa joka pitää raivata mekaanisesti joka toinen vuosi. Olenko ymmärtänyt väärin?
Jos se ympäristotuki on kerran täysin vastikkeetonta, miksihän minun viljelymuistiinpanojani on käyty kyttäämässä? Miksi minun on pitänyt tuhlata aikaani tarkastajan kanssa kulkien pientareiden leveyksiä mittaillen ja lannoitesäkkejä laskien.
Jos se ympäristotuki on kerran täysin vastikkeetonta, miksihän minä olen jättänyt 50 % viljelyalastani muokkaamatta ja yritän ehtiä tehdä sen keväällä? Voisinko siis sittenkin...
Ympäristötuen lisärahaa saa levittämällä lannoitetta ja tilastoimalla se.Määrä saa olla siten isompi.Kyllä tämä ympäristötuki on pelkkää petkutusta.Ei sillä ole juuri mitään tekoa luonnonsuojelun kanssa.Niitä sakotetaan,jotka yrittävät toimia järkevästi.
jokatapauksessa, kuka hakee rahaa sitten SUOMEEN?? Onko sinulla suunnitelma miten ja kuka hakee rahojamme EU-STA, jos viljelijät tuota summaa eivät haekkaan?
EU:sta tuli jokunen aika huomautus puhdistuslaitosten toiminnan tehostamisesta?
Entäs mihinkäs tämä puhdistusliete käytetään kuin kaupunkien viherrakentamiseen. Jonka ravinnesisältö vastaa noin 4 ha lannoitemäärää. Ja kun otetaan huomioon vielä kaupunkien sadevesiviemärijärjestelmä mikä vie mennessään viherrakentamisessa käytetystä puhdistamolietteestä ravinteita suoraan vesistöön. Jollei pudistuslaitos satu päästämään suoraan puhdistamatonta jätevettä vesistöön. Joitakin on välillä uutisoitu, mutta mikä on todellinen määrä sen tietävät vain puhdistulaitosten työtekijät, eikä varmaan aivan kaikki.
Ääriesimerkkinä Pori. Tuollaisissa tulvatilanteissa jäteveden puhdistusjärjestelmät antautuvat täysin. Tämäkin on tietysti maatalouden syytä, sillä pelloltahan se ruoantähdekin on alunalkaen kotoisin. Mutta turha siitä on viljelijää syyllistää niin kauan kun leuat käyvät.
Täysin unohtunutta on myös se, että koko jäteveden puhdistus on alkanut vasta noin 30 vuotta sitten. Esimerkiksi Järvenpään kaupunki laski jätevedet puhdistamattomana Tuusulanjärveen vuoteen 1975 saakka. Mihin ne ravinteet sieltä ovat menneet?
Lahden kaupungin viemärijäte meni puhdistamattomana Vesijärveen vuoteen 1978 saakka ja teollisuuden jätevedet vuoteen 1980 saakka. Eivät ne poistu sieltä kuin kalojen mukana ja virtaamalla toisiin vesiin.
Ja Helsinki, Espoo, Vantaa jne laskivat vetensä Suomenlahteen, jonka kesäaikaisen leväkukintojen ja hapettomuuden merkittävin aiheuttaja on sisäinen kuormitus eli jo olemassa olevien ravinteiden vapautuminen.
Ongelma ei tosiaan ole poistunut vieläkään. Vanhojen viemärijätteiden lisäksi tulee jatkuvasti uusia, sillä puhdistusteho on keskimäärin vain noin 80 %, esim omassa kotikunnassani 70 %.
Kolme vuotta sitten Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Riihimäki, Hyvinkää jne.. laskivat useiden viikkojen ajan jätevetensä Vantaanjoen kautta Suomenlahteen puhdistamattomana sateiden ja tulvien takia. Tämä tapahtuu täysin suomalaisten säädösten mukaisesti. Punavihervärisokea ympäristökeskuksen virkamies ei silti näe tässä mitään ongelmaa. Ainoa ongelma on maataloudessa, vaikka todellisuudessa rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden lähteistä ei ole olemassa edes yhtä kunnollista tutkimusta!
Ihan tavallinenkin sade huuhtoo taajamien viheralueilta ja pihanurmikoilta ravinteet viemäreihin ja siitä eteenpäin. Näille alueille kylvetään lannoitteita pinta-alaa kohti moninkertainen määrä peltoihin verrattuna ilman, että edes satoa korjataan. Nurmikonleikkuun jälkeisessä sateessa lähtee typpeä liikkeelle helposti kymmenkertainen määrä verrattuna vastaavaan peltoalaan.
Toki peltoa on paljon, mutta jälleen kerran: lakatkaa syömästä, niin ei tarvita sitä niin paljoa.
95 % viljelijöistä on noudattanut alati muuttuvia ympäristötukiehtoja vuodesta 1995 lähtien. Jos sitä ennen lannoitustaso oli kääntynyt laskuun.
Fosforilannoitus on vähentynyt niin paljon, että tutkija Juha Salopellon mukaan viljelymaan fosforipitoisuuden lasku on johtanut rehuviljan fosforipitoisuuden niin merkittävään alenemaan, että jos fosforilannoitustasoa ei lisätä, joudutaan fosforia lisäämään muulla tavoin eläinten rehuihin.
Miksi tämä kaikki ei sitten näy vesistöjen tilassa, kysyt sinä.
Oletko tullut ajatelleeksi sitä, että ehkä se einäy siksi, että syyt ovatkin muualla?
Niin. Ehkä onkin niin, että ne 2 000 000 Suomenlahden valuma-alueella asuvaa ruoan syöjää eivät sittenkään ole lakanneet vielä paskantamasta. Parhaat jätevedenpuhdistamot poistavat noin 90 % jätevesien ravinteista keskimääräisen tason ollessa noin 80 %.
Parasta, mitä voit itse tehdä Itämeren hyväksi, on se, että lakkaat syömästä. Silloin et tuota ravinteita eikä niitä myöskään synny sinun sapuskasi tuottamisesta.