käsitteli mielenkiintoisella tavalla Suomen valtaväestön sekä uskonnollisten ja kulttuuristen vähemmistöjen suhteita ja ongelmia. Sitä katsoessa tuli väistämättä ajatuksissa verrattua vanhoillislestadiolaisuutta ja romanikulttuuria toisiinsa. Uskomattoman paljon on yhtäläisyyksiä.
Ohjelmassa jäi ajanpuutteen vuoksi käsittelemättä kysymys vähemmistöjen, jollaisena myös vl:t ovat kulttuurisine ominaispiirteineen, integroitumisesta yhteiskuntaan sekä siitä, tulisiko sopeutua vaiko eristäytyä?
Molemmissa, niin romaniväestössä kuin vanhoillislestadiolaisuudessakin, ovat omat fundamentalistinsa, jotka vastustavat sopeutumisvaihtoehtoa ja ovat eristäytymisen kannalla. Vanhoillislestadiolaisethan itse tämänkin asian ratkaisevat.
Toivoisi kuitenkin, ettei Suomeen syntyisi omaa Amish -vähemmistöä, vaikka sellainenhan meillä taitaa jo ollakin, vai kuinka?
Ohjelmassa jäi ajanpuutteen vuoksi käsittelemättä kysymys vähemmistöjen, jollaisena myös vl:t ovat kulttuurisine ominaispiirteineen, integroitumisesta yhteiskuntaan sekä siitä, tulisiko sopeutua vaiko eristäytyä?
Molemmissa, niin romaniväestössä kuin vanhoillislestadiolaisuudessakin, ovat omat fundamentalistinsa, jotka vastustavat sopeutumisvaihtoehtoa ja ovat eristäytymisen kannalla. Vanhoillislestadiolaisethan itse tämänkin asian ratkaisevat.
Toivoisi kuitenkin, ettei Suomeen syntyisi omaa Amish -vähemmistöä, vaikka sellainenhan meillä taitaa jo ollakin, vai kuinka?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ajattelin aivan samaa ko. ohjelmaa katsellessani. Yhtä vaikeaa on yhteisön sisäisistä kipeistä asioista puhuminen niin romanien että lestadiolaisten kohdalla. Ihailen Rainer Frimanin selkärankaista asennetta ja itsensä likoon laittamista oman uran ja edun kustannuksella. Yhteisön epäkohdista ON SYYTÄ PUHUA, ei vaieta niitä kuoliaaksi ja teeskennellä, että kaikki on hyvin - jälkimmäistä on vl-liikkeessä ja monissa muissa uskonnollisissa yhteisössä harjoitettu jo vuosia huonoin tuloksin.
Alkoi oikein pelottamaan Rainerin ja Ernon puolesta, että mahdetaankohan heidät lynkata avomielisyytensä vuoksi. Toivottavasti ei.
Satuin myös näkemään kyseisen ohjelman ja sehän on nyt YLEn nettissivuilla katsottavana. Tuli tosiaan voimakkaasti mieleen liikkeemme tapakulttuurisidonnaisuus. Olemme enemmän ja vähemmän tapojen uhreja. Näin myös romaanit. Esimerkiksi farkut jalassa ei voi mennä kotia, sillä se loukkaa vanhempia. Varsinaista romaaniutta farkkujen käyttö ei kuitenkaan poista. Näitähän riittää vl:ssakin: korvikset korvissa ei sovi liikkua, vaikka taivasoikeutta se tuskin veisikään. Ehostaminen on kiellettyä, vaikka uskoa tuskin pieni ripsiväri tai puuteri keneltäkään vie. Ulkonaiset merkit ovat vain niin tärkeä osa yhteisöjä. Niistä luopuminen pelottaa. Mustalaismekko ja mannehousut ovat selviä yhteisönmerkkejä. Niistä luopumisella pelätään koko kultin katoavan. Helpompaa olisi kuitenkin, jos kunnioitettaisiin kaikkia puolin ja toisin ja luovuttaisiin rikkureiden sanktioista.
Vanhoillislestadiolaisuudessa tapakulttuurrin pönkittäminen on paljon vakavampi kysymys. Usko ei ole tavoissa ja sitä harhaa ei pidä korostaa. Se peittoaa evankeliumin sanomaa. Ajat vaihtuvat ja tavatkin muuttuvat. Vanhantestamentin aikaan oltiin moniaivioisia ja monien meille vieraiden tapojen ja sääntöjen alla. Meidän aikana tuollaiset säännöt olisivat suuri skandaali. Kukaan ei kuitenkaan kiistä Abrahamin, Jaakobin ja Iisakin tai Daavidin uskoa. Daavidinkin vaimomäärällä tuskin oltaisiin vl:n kirjoissa tänä päivänä!
Naatuksen teatterivierailu ja asiallinen haastattelu johti sanktioon. Meillä ei ole ollut tapana käydä teatterissa. Sisältöperusteinen ajattelu, jota on tarjottu mm. videoiden käyttöön ei ulotu toistaiseksi teatterintasolle. Naatuksesta tuli kakkosluokan vl, hiukan rampa vl, jola ei ole rippikoulunopetusoikeutta. Kova sanktio. Kristillistä rakkautta?
Romaani piirissä mekon vaihtaminen farkkuihin johtaa myös ohjelman mukaan kakkosluokan päivitykseen. Tiukkojen yhteisöjen jäsenistä tulee aina uskonnon tai kultin uhreja ellei vain sokeasti noudata annettuja normeja.
ja näkemäni ei kyllä tue vertausta ollenkaan. Amishit ovat yksinkertaista elämää "omissa oloissaan" viettäviä ihmisiä, jotka ovat todella erillään muusta yhteiskunnasta Suomen herätysliikkeisiin verrattuna. Ei voi verrata ollenkaan. Käsitykseni Amish-yhteisöstä on hyvin positiivinen, mutta heidän elämäntapavalintansa on todella kaukana siitä, miten Suomen herätysliikkeet toimivat.
Amishit, mennoniitit ja hutteriitit ovat kasvatususkontoja samoin kuin vanhoillislestadiolaisuus. Lapsi indoktrinoidaan v auvasta saakka uskomaan ja ajattelemaan tietyllä tavalla. Normeissa on paljon yhtäläisyyttä.Televisiokielto, ehkäisykielto, alkoholikielto, avioitumiskielto ulkopuolisen kanssa, kulttuuriharrastusten kielto, yhteisön kollektiivinen kontrolli. Myös yhteisöstä ulossulkemisen ehdottomuus on yhtäläinen.
USAssa Amishalueilla kiertelemässä, eivätkä he vietä ollenkaan niin erakoitunutta elämää, kun luulin. Heidän talonsa ja maatilansa olivat "tavisten" seassa. Pyykit naruilla ja sähköjohtojen puuttuminen kielivät, että talo kuuluu amishille. Myös pihoilla ei ollut autoja, vaan tallista näkyi mustat hevosvaunut, pihoilla olevat ihmiset olivat pukeutuneet amisvaatteisiin ja pellolla muulit tekivät töitä.
Amishalueella oli useitakin markkinapaikkoja ja kauppahalleja, joissa nämä myivät käsitöitään ja maatilan tuotteitaan. Oli myös matkamuistoja, t-paitoja sun muuta tilpehööriä. Kyllä amishitkin osaavat jo ottaa markkinatalouden hyödyn irti ;) eivätkä ole täysin eristäytyneitä.
http://areena.yle.fi/toista?id=846987
Niin oikeastaan puhuttelevaa oli se kohta jossa romaani kertoi ettei hänt ähyväksytä romaaniksi koska hän ei ole kasvanut romaani perheessä eikä käytä romaani vaateita eikä näin ollen osaa joidenkin romaaniten mielestä olla oikea romaani.
Eiköhän näin ole vl keskuudessa. Jos et ole kasvanut jokossa etkä osaa ajatella ja pukeutua kuten kunnon vl et ole vl mielestä oikea vl.
Juuri tuo sama asetelma on nähtävissä vl:ssa.
mielessä semmoinen ajatus , että tekeeköhän nyt muut tästä laestadiolaisuudesta näin duuren ongelman. Tekemällä tehdyn.
Vl-kotiin syntymisen vammaa täällä huojennetaan. Se onkin traumaattinen kokemus ja elinikuinen suuri ongelma.
>> Vl-kotiin syntymisen vammaa täällä huojennetaan. Se onkin traumaattinen kokemus ja elinikuinen suuri ongelma.
Olen saman urakan kanssa elävä. Kiitos sanoistasi. Löytyy muitakin traumaattisen lapsuuden eläneitä.
Kaikkea hyvää, iloa ja onnea sinulle toivottaen P.E.
"Molemmissa, niin romaniväestössä kuin vanhoillislestadiolaisuudessakin, ovat omat fundamentalistinsa, jotka vastustavat sopeutumisvaihtoehtoa ja ovat eristäytymisen kannalla. Vanhoillislestadiolaisethan itse tämänkin asian ratkaisevat."
Ohjelmaa katsoessani tuli mieleen, että fundamentalistit keskustelevat larssin palstalla pitäen kiinni jokaisesta perinnäissäännöstä, ja mopin palstalla kyseenalaistetaan monia vl-opin kohtia. Molempien palstojen keskustelijat ovat v-lestadiolaisia, mutta toraavat keskenään, ketkä niitä tosiveeälliä oikein ovat, ja kumpi joukko on oikein uskomassa.
Aivan sama ilmiö romanien kulttuurissa. On perinteen säilyttäjiä ja niitä, joiden mielestä avautuminen valtaväestöön päin on paikallaan. Kasvokkain ohjelmassa mielipiteet sanottiin suoraan. Toivottavasti esim. R.F:lle ei koidu ohjelmassa esittämistään mielipiteistä kohtuutonta haittaa.
Romanit ovat olleet Suomessa jo 500 vuotta, joten onkin jo aika keskustelulle. Käyköhän v-lestadiolaisuudessa niin, että vasta 500 vuoden kuluttua heräyksen alkamisesta voidaan avata keskustelua? No, tuo oli vain heitto, mutta avoimuutta voisi ensin harjoitella seurakuntailloissa, ja sitten vähitellen avautua myös ulospäin.