Niin, otin tuon otsikkoni tuosta elokuvasta "täydellinen maailma", joka tuli viime lauantaina.
Kun sen elokuvan katsoo, niin minua kosketti ja ilahdutti se jo eläkkeelle siirtyvän sheriffin "Clint Eastwood"in kommentti, että "minä en tiedä mistään mitään!"
Tuohon kommenttiin kiteytyy mielestäni erittäin olennainen osa tätä elämää ja alkoholiongelmaa.
Siis toiset saa kiksejä siittä, että he tekevät ns. "uraputkea" ja joka vuosi täytyy tienata enemmän ja enemmän ja palkaksi he saavat hienomman auton, tai pomon kehut.
Minä en kuulu tuohon ryhmään, olen vähän päälle kolmekymppinen mies, ja kyseenalaistan tämän koko systeemimme, missä televisiossa kuulutetaa, että NOKIA on tehnyt voittoja niin ja niin paljon.
Siis herätkää ihmiset!
Eivät markkinat ja yritykset ole mitään jumalia!
Minä en ainakan halua hypätä tuohon mielettömään oravanpyörään nimeltä markkinatalous, johan monet viisaat professoritkin ovat todistaneet, että tuo järjestelmä on kestämätön jo maapallon ekologian kannalta.
Minä en vielä tiedä mitä minä haluaisin tehdä.
Haluaisin valistaa ja huvittaa ihmisiä.
On helppo olla joku ryppyotsainen ns. nykytaiteilija, ja tehdä nykytaidetta, ja selittää esim. että joku rikottu monitori kuvaa eksistentialismin tuskaa tässä modernissa maailmassa.
Ja tämä paskapuheen monet uskovat ja antavat apurahoja moiselle huijarille.
Toisin on koomikkojen, minä arvostan heitä, palaute on välitön, joko nauretaan tai ei naureta.
Ja tämä maailma kaipaa nyt viisaita koomikkoja!
Juoppous on loppujen lopuksi pieni synti, kuinka monet kansantaiteilijamme olivat juoppoja: Aleksis Kivi, Eino Leino, Irwin, Juha Vainio, Olavi Virta, ym.
En tarkoita sitä, että tämä olisi tekosyy juomiseen, että voinhan juoda kuin nuo kuuluisuudetkin joivat.
Ei.
Vaan, että elämä on niin monimuotoista, ja elämässä on monta monessa, että on mahdotonta etsiä mitään patenttiratkaisua juomisen lopettamiseen.
Siinä on jotain helvetin hienoa ja rehellistä kun esim. n. 60 vuotias mies istahtaa penkille, ja sanoo, että "loppujen lopuksi en tiedä mistään mitään"
En tätä toivo kenellekkään, mutta kun katsoo noita nyky juppeja, niin voi veikata, että ylpeys käy lankeamuksen edellä.
Niinkuin Jeesus sanoi osuvasti, niin "ensimmäiset tulevat viimeiseksi, ja viimeiset ensimmäisiksi"
Eli mielestäni tämä Jeesuksen lause kertoi siitä, että he jotka kokivat elämänsä epäonnistuneen syystä tai toisesta, olevat lähempänä luonnollisesti pelastusta/ratkaisua, kuin he, jotka elävät kaikkivoipaisuuden illuusiossa.
Tsemppiä ihan kaikille!
Kun sen elokuvan katsoo, niin minua kosketti ja ilahdutti se jo eläkkeelle siirtyvän sheriffin "Clint Eastwood"in kommentti, että "minä en tiedä mistään mitään!"
Tuohon kommenttiin kiteytyy mielestäni erittäin olennainen osa tätä elämää ja alkoholiongelmaa.
Siis toiset saa kiksejä siittä, että he tekevät ns. "uraputkea" ja joka vuosi täytyy tienata enemmän ja enemmän ja palkaksi he saavat hienomman auton, tai pomon kehut.
Minä en kuulu tuohon ryhmään, olen vähän päälle kolmekymppinen mies, ja kyseenalaistan tämän koko systeemimme, missä televisiossa kuulutetaa, että NOKIA on tehnyt voittoja niin ja niin paljon.
Siis herätkää ihmiset!
Eivät markkinat ja yritykset ole mitään jumalia!
Minä en ainakan halua hypätä tuohon mielettömään oravanpyörään nimeltä markkinatalous, johan monet viisaat professoritkin ovat todistaneet, että tuo järjestelmä on kestämätön jo maapallon ekologian kannalta.
Minä en vielä tiedä mitä minä haluaisin tehdä.
Haluaisin valistaa ja huvittaa ihmisiä.
On helppo olla joku ryppyotsainen ns. nykytaiteilija, ja tehdä nykytaidetta, ja selittää esim. että joku rikottu monitori kuvaa eksistentialismin tuskaa tässä modernissa maailmassa.
Ja tämä paskapuheen monet uskovat ja antavat apurahoja moiselle huijarille.
Toisin on koomikkojen, minä arvostan heitä, palaute on välitön, joko nauretaan tai ei naureta.
Ja tämä maailma kaipaa nyt viisaita koomikkoja!
Juoppous on loppujen lopuksi pieni synti, kuinka monet kansantaiteilijamme olivat juoppoja: Aleksis Kivi, Eino Leino, Irwin, Juha Vainio, Olavi Virta, ym.
En tarkoita sitä, että tämä olisi tekosyy juomiseen, että voinhan juoda kuin nuo kuuluisuudetkin joivat.
Ei.
Vaan, että elämä on niin monimuotoista, ja elämässä on monta monessa, että on mahdotonta etsiä mitään patenttiratkaisua juomisen lopettamiseen.
Siinä on jotain helvetin hienoa ja rehellistä kun esim. n. 60 vuotias mies istahtaa penkille, ja sanoo, että "loppujen lopuksi en tiedä mistään mitään"
En tätä toivo kenellekkään, mutta kun katsoo noita nyky juppeja, niin voi veikata, että ylpeys käy lankeamuksen edellä.
Niinkuin Jeesus sanoi osuvasti, niin "ensimmäiset tulevat viimeiseksi, ja viimeiset ensimmäisiksi"
Eli mielestäni tämä Jeesuksen lause kertoi siitä, että he jotka kokivat elämänsä epäonnistuneen syystä tai toisesta, olevat lähempänä luonnollisesti pelastusta/ratkaisua, kuin he, jotka elävät kaikkivoipaisuuden illuusiossa.
Tsemppiä ihan kaikille!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Samaa oravanpyörää ihmettelee moni muukin.
Kovin monet, ellei enemmistö juoksee kovaa halki elämänsä euron kuvat silmissä, siinä ohessa pitäisi kasvattaa lapset, harrastaa, ylläpitää parisuhdetta jne. jne. Suoritteita, statusta, suoritteita..
Kun sitten elämä on lähes juostu läpi, ja tavaraa on ympärillä, lapset ja ehkä kumppanikin on lähtenyt, alkaa ihmettely, mihin elämä meni?
Tavaramäärään ympärillä tympääntyy ja sitä ei arvosta, sillä se ei onnea tuo eikä anna terveyttä, joka iän myötä hiipuu kaikilla.
Karkeroitumista. Moni tarttuu pulloon, ja seuraamukset ovat mitkä ovat.
Aivan kuin ulkopuolisena katselen minäkin sitä tavarankeruuta.
Meidän yksityisajattelijoiden on tärkeintä säilyttää ihmisarvo, eli sitä ei alkoholilla pilata!!
Onni ja tasapaino elämässä löytyy omien korvien välistä, ei viinasta, rahasta ja tavarasta, eikä edes toisesta ihmisestä.
vähän tarvitaan. On teillekin näköjään tietsikka ja nettiliittymä kelvanneet.
Ei voi mitään.
Olen ollut minäkin siinä oravanpyörässä ja hätähän siinä tulee, kun ei kertakaikkiaaan pysty ihan kaikkeen ja sitten tulee se pulloon tarttumisen vaihe. Sen jälkeen kaikki tekeminen onkin vielä vaikeampaa kun pitäisi yrittää pitää hohdokkaita kulisseja yllä, juoda ja salata juominen. Pyörän vauhti vain kiihtyy. Uupuminen tulee vääjäämättä.
Onneksi monet mm. nykytaiteilijat ovat pistäneet korkin kiinni ja ovat hyviä esimerkkejä meille vielä kärvisteleville.
Voin pitkälti hyväksyä avaajan ajatukset. Kuitenkin kohtuus kaikessa..
*suurin nautinto on kivun puuttuminen. Kaikki muut nautinnot ovat yksinkertaisesti sen muunnelmia.*
Entisenä juoppona hyväksyn tuonkin..
Mielenkiintoinen veikko tämä Epikuros, jostain,
epäilemättä tahallisesta, poliittisesta syystä
hänet on aiheetta liitetty hillittömien aistinautintojen kannattajiin..kohtuuden ystävä..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epikuros
Olin aika hienoilla illallisilla ja siellä oli tietysti shamppanjatarjoilu. Eräs korkeassa asemassa oleva mies otti kuitenkin kokista. "Entinen alkoholisti, ei voi ottaa mitään" (mitä mitään??) totesi eräs rouva tietävän näköisenä ja siinä sitten merkitseviä katseita luotiin lasiemme yli ja jatkettiin fiksua small talkiamme.
ei tarjoilla alkoholittomana vaihtoehtona cokista.
Ko. mies kylläkin PYYSI kokista. Hän on ihan tunnettu kokisfriikki ja jollain tapaa kuvittelen, että hän jopa velmuilee asialla ja haluaakin herättää kanssaihmisissä jutun juurta. Hän on niin sinut raittiutensa kanssa, kun taas tuntuu, että se muille viininlipittelijöille on jokin elämää suurempi asia. Itse asiassa luulisin, että minusta voisi tulla vähän samanlainen parin vuoden kuluttua. Nyt olen niin alussa raittiuteni kanssa, että pidän mahd. matalaa profiilia ja otan vielä pitkään siitä prikalta sen alkottoman lasin ja yritän olla niinkuin ei tässä mitään.
Myytti: "sosiaalisissa tilanteissa joissa on alkoholia tarjolla, ympäristö vaatii alkoholin nauttimista, ja katsoo alkoholitonta henkilöä nenänvarttaan pitkin"
Väärin.
Tosiasia: Sosiaalisissa tilanteissa, joissa on alkoholia tarjolla, ymmärretään ja jopa ihaillaan ihmistä joka juo alkoholittomia vaihtoehtoja.
Ns. "hienoilla" illallisilla on aina otettu huomioon ne ihmiset jotka eivät alkoholia juo (ihan samoin kuin niissä on otettu huomioon keliaakikot, laktoosi- intoleraatikot, vegaanit yms), joten sellaisissa tilanteissa sekä alkoholijuoman että alkoholittoman juoman nauttiminen ovat sosiaalisesti täysin hyväksyttyä.
Jos itse kokee kys. tilanteessa "painostusta" alkoholin juomiseen, on silloin kysymys vain oman pään sisäisestä painostukesta, ei muusta.
"Entinen alkoholisti, ei voi ottaa mitään" on kommentti jonka voi ymmärtää monella tavalla. Jos oikein haluaa, voi tietysti ymmärtää moisen kommentin ylimielisenä vittuiluna, mutta sen voi tulkita myös monella muulla tavalla. Oletko varma ettei se ollut vain neutraali toteamus? Eihän alkoholismissa tätä nykyä ole enää mitään hävettävää puhumattakaan raitistumisesta ja alkoholittomasta elämäntavasta. Raitis elämäntapahan on ihailtua.
nenänsä vartta pitkin katselevalta naiselta kertoo lähinnä sen, että tuntee itsensä muita paremmaksi skumppalasi kädessään. Hänellä on siihen joku syy...
Hyvä teksti.
Tosin en jaksa uskoa, että maailma tulee muuttumaan yhtään sen paremmaksi paikaksi tulevaisuudessa. Siihen tarvitaan paljon enemmän kuin hienoja ajatuksia. Minun mielestäni koko yhteiskunta on menossa kohti suurtaa kriisiä. Kriisin tulee aiheuttamaan ihmisten jatkuva pahaolo tyytymättömyys. Tulevaisuudessa esim. tulee olemaan todella paljon työtä tarjolla mutta halukkaista tekijöistä tulee olemaan huutava pula. Onhan siitä jo saatu esimakua. Viinan juonti ei ainakaan tällä systeemillä tule vähentymään. Kohta suuret ikäluokat jää eläkkeelle ja viimeistään silloin moni istuu sen korkin päälle lopullisesti.
Työ"kykyiset" nuoret parantelevat ensimmäisiä loppuunpalamisiaan ja rimpuilevat jonkun riippuvuuden parissa kivitaloissaan, velkamaasturit pihalla.
Suomi tarvitsee herätyksen. Herääminenhän tulee yleensä sen pohjan kautta.
Mitä minuun tulee - olen pessimisti. Toisenlaisella asenteella ei juuri taida olla käyttöä
minulle rahalla on vain välinearvo: sen avulla voin matkustella (en valitettavasti niin paljon kuin haluaisin), ostaa kasapäin kirjoja ja esimerkiksi surffailla netissä. Ja kyllä hyvä ruokakin maistuu silloin tällöin. Ei sen rahan hypisteleminen itsessään mitään mielihyvää tuota, en ole koskaan edes suurimpia euroseteleitä käsissäni pidellyt, nyt kun tarkemmin asiaa mietin.
Työllä on paitsi välinearvo myös itseisarvo. En usko, että mielenterveyteni kestäisi kovin pitkään tekemättömyyttä, vaikka välillä tekisikin mieli jäädä pitkälle lomalle.
Olitko, muuten, selvinpäin filosofoidessasi viestiäsi?
"Työllä on paitsi välinearvo myös itseisarvo. En usko, että mielenterveyteni kestäisi kovin pitkään tekemättömyyttä"
Pikku huomiona toteaisin ettei se, jos ei ole ansiotyösssä (eli siis on virallisesti työtön) tarkoita samaa kuin tekemättömyys. Mielikuvituksen puutetta on jos ei keksi itselleen mitään tekemistä ellei joku ulkopuolinen taho (esim. työnantaja) tekemistä järjestä.
Kyllä mielekäs työ on ihmiselle tärkeää, ei siinä ole kyse vaan "tekemisen järjestämistä". Työttömänä syrjäytyy aika tavalla yhteiskunnan ulkopuolelle huolimatta siitä vaikka olisikin rahaa elämiseen. Ei siinä pidemmän päälle paljon auta omat tekemiset päivän mittaan. sAAmari on ihan oikeassa, työllä on itseisarvo.
Niin, minä kirjoitin tämän ketjun aloituksen.
Niin nyt täytyy sanoa vielä, että vastustan alkoholia, ja pyrin siitä itsekin eroon.
Siis, mitä vähemmän juo viinaa sen parempi, ja täysraittius on ehkä paras asia.
Olkoon hän onnellinen, joka ei tarvitse mitään päihteitä elämässään.
Kahvia en laske päihteeksi.
Hyvää jatkoa kaikille!
olen tekemiseni järjestänyt, ei mikään työnantajataho.
Ne jotka eivät ymmärrä jumalan merkitystä ihmiselle, pilkkaavat mm. AA:laisia näiden "uskonnollisuudesta". Näillä kun on jumala, itseään suurempana voimana, johon voi turvata ja joka johdattaa heitä vaikeiden aikojen yli.
Kautta aikain on joillain ihmisillä jumalan virkaa hoitanut kuitenkin raha tai valta-asema.
Rahaan tai valtaan voi luottaa, silloinkin kun itse sairaana tai vanhuuden-heikkona, ei enää jaksa luottaa omavoimaisuuteen.
Silloin turvaa haetaan jostain itseä suuremmasta voimasta, ja raha käy siihen tarkoitukseen hyvin. Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Siksi rahaa palvotaan ja sen eteen ollaan valmiit tekemään melkein mitä tahansa.