Meillä on nyt muutamia päiviä ollut suloinen russelinpentu, ikää pennulla 7 viikkoa. Sisäsiisteys harjoitukset ihan alkutekijöissään, mutta tällä hetkellä suurin kysymys kuuluukin, että miten saadaan tämä meidän veijari sisällä pissaamaan sanomalehdille?
Ollaan laitettu sanomalehdet pennun pissan päälle ja jätetty siihen, jospa menisi uudelleen samaan paikkaan pissalle, mutta ei. Ollaan kannettu pentu sanomalehden päälle, kun ollaan huomattu että pentu kiertelee nenä lattiassa, siltikään ei pissaa sanomalehdelle, vaan livahtaa sieltä pissaamaan muualle. Ne hyvin harvat kerrat kun karvavauva on pissinyt oikeaan paikkaan, niin ollaan kehuttu ja annettu herkkuja. Toisaalta jos on väärään paikkaan pissat tultu, niin ei olla millään tavoin huomiotu, ollaan sitten vähin äänin pissat pesty kunnolla lattialta pois.
Kasvattajan tykönä pennut olivat hyvin pienessä tilassa, joten heillä ei ollut erillistä leikkipaikkaa ja pissasivat siellä minne sattuu. Tämä varmaan vaikeuttaa koulutustamme...
Vinkkejä?!
Ollaan laitettu sanomalehdet pennun pissan päälle ja jätetty siihen, jospa menisi uudelleen samaan paikkaan pissalle, mutta ei. Ollaan kannettu pentu sanomalehden päälle, kun ollaan huomattu että pentu kiertelee nenä lattiassa, siltikään ei pissaa sanomalehdelle, vaan livahtaa sieltä pissaamaan muualle. Ne hyvin harvat kerrat kun karvavauva on pissinyt oikeaan paikkaan, niin ollaan kehuttu ja annettu herkkuja. Toisaalta jos on väärään paikkaan pissat tultu, niin ei olla millään tavoin huomiotu, ollaan sitten vähin äänin pissat pesty kunnolla lattialta pois.
Kasvattajan tykönä pennut olivat hyvin pienessä tilassa, joten heillä ei ollut erillistä leikkipaikkaa ja pissasivat siellä minne sattuu. Tämä varmaan vaikeuttaa koulutustamme...
Vinkkejä?!
Vastaukset 13
Vanhimmat
pentu ulos, heti ku huomaatte, etta se etsii pisu paikkaa. Samoin ulos nopsaa syomisen ja nukkumisen jalkeen, pentu oppii nopemmin sisasiistiksi jos jattaa koko sanomalehti touhun valiin jos suinkii on mahdollista! Onnea uudesta perheenjasenesta ja karsivallisyytta!!
Tästäki on muutama keskustelu jo aiemmin käyty, jos viitsisit selata. Ja vastasit melko pitkälle omaan kysymykseesikin jo..huolestu kun koirasi on vuoden eikä ole sisäsiisti.
Vaan viet koiran ulos mahdollisimman usein. Aina kun herää, on syönyt ja kesken leikin. Pentukoira pissaa vähänväliä, koska ei pysty vielä pidättämään. Vie ulos heti, kun pentu rupeaa nuuskimaan lattiaa,etsimään pissaa kakka paikkaa. Samoin pennun voi opettamaan pyytämään ulos, joka kerta kun menee ulos pyytää koiraa haukkumaan ja haukkuu itse, niin pentu myös innostuu, ja heti kun pienikin ääni kuuluu pentua täytyy kehua. Ulkona pentua pyydetää menemään pissalle ja taas kehutaan kun on pissattu tai kakattu.
Pian koira oppii itse menemään ovelle vikisemään ulos.
Pentun olessa pieni, niin matot kannattaa ottaa lattialta pois. Silloin lätäköt voi helposti pyyhkiä pois koiraa huomioimatta.
Riippuen asunnosta (kerrostalo, omakotitalo..) työrytmistä ja vuodenajasta - kukin opettelee sisäsiisteyttä tavallaan. Itse en alkanut sanomalehtirumbaan (koira nyt 13vk) vaikka asunkin kerrostalossa. Jos olisin ottanut pennun tammikuussa, olisin saattanutkin opettaa lehdille? Nyt on kuitenkin niin helppo mennä ulos ilman pilkkihaalareita, ja mitäs tuosta jos pari kuukautta onkin luututtava pissoja jopa monesti päivässä. Elävän pennunhan minä otin, en hiljaista ja hajutonta robottia.
Nyt pentu siis 13vk, sisäsiisteyden makuun on jo päästy, mutta toki tulee vielä sisällekin. En ole opettanut koiraa haukkumaan tms. ulos päästäkseen, sillä etenkin aamulla vien aina samaan aikaan, oli itsellä töitä/menoja tai ei. Joskus on ehtinyt yksi pisu tulla jo lattialle ennen sitä, usein ei. (Vedän siis vain kengät ja takin niskaan, omat aamupisut ja pesut hoidan koiran "lenkityksen" jälkeen. Jos elämäsi on suunnilleen säännöllistä, voit ruokkia koiraa aina melkoisen samaan aikaan: tällöin myös kakat tulevat säännöllisesti ja voit siis ennakoida ulos lähtemistä. Itse en ravaa jatkuvasti pihalla (vaikka työni luonteesta johtuen voisinkin) vaan noin neljästi päivässä. Pentu on päivisin yksin keittiössämme kolme, neljä tuntia, eikä ikinä liritä sinne. Heitän kotiin tullessani kassin naulaan, nappaan koiran kainaloon ja pisut tulevat sitten heti ulos.
Pentu-aika on lopulta todella lyhyt, joten eiköhän pyyhitä lattioita vähin äänin. Elämäähän me taloon toivoimme ;)
Kyllähän me pentumme kanssa ulkoilemassakin useasti käydään ja sinne pissatessa kehutaan mahdollisimman paljon. Pentu joutuu ensi viikosa lähtien olemaan kuitenkin pitkiäkin aikoja yksin kotona, ehkä jopa kahdeksan tuntia, joten olisihan sekin mukavaa, että pissat tulisi yhteen paikkaan, eikä ympäri asuntoa. Ei pentu pysty vielä noin pitkiä aikoja fysiologisesti pidättämään, ei vielä hetkeen. Ei se siivoaminen häiritse, helpostihan täällä pissat pesee, kun ei ole mattojakaan lattialla.
Petu tuntuu ulkona olevan myös kovin peloissaan, hihnassa kulkeminen on ymmärrettävästi outoa, mutta pentu pyrkii koko ajan sisälle ja pyörii vaan jaloissamme. Pentu tuntuu muutenkin olevan kovin riippuvainen meistä, jos vessaankin mennään, niin itku alkaa. Olen yrittänyt leikkiä koiran kanssa sellaisia leikkejä, mistä pentu saa lisää itsevarmuutta ja välillä antanut vaan itkeä, enkä ota syliin. Ulkona käydään myös useasti tekemässä pieniä lenkkejä ja välillä mennään rauhaisampaan paikkaan leikkimään ilman hihnaa.
Ehkä tämä tästä... Elämäähän mekin kaipasimme ja sitä todella saimmekin. :)
Kuinka ajattelit hoitaa pennun ruokinnan jos pentu joutuu yksin olemaan jopa kahdeksen tuntia?
pennulle yksinolon ajaksi jokin alue jossa se viettää aikansa,näin helpottuu siivoaminen ja pennullakin on turvallisempi olo kun ei ole koko asuntoa vahdittavana:) Itse tein molempien koirien kanssa juuri näin. Edellisessä asunnossamme rajasin pennun oleskelu tilaksi keittiön ja eteisen. Suljin makuuhuoneen oven ja vedin sohvan olohuoneen oviaukkoon sulkemaan tien sillä siinä ei ollut ovea. Sanomalehdet laitoin yhteen nurkkaan (=ulko-oven virereen/eteen) aika laajalle alalle ja pedin toiseen. Kotiin tultuani vein pennun heti ulos, ja yleensä se tekikin pissan sinne. Sitten sisälle takaisin ja siivoamaan :)
Toisen koiran kanssa toimin samalla lailla, paitsi että muutimme uuteen asuntoon ja koirien oleskelutilana yksinolon aikana oli lähes koko asunto, paitsi olohuone. Paperit oli taas ulko-oven edessä yms. Tässä oli kyseessä kerroataloasunto, joten haastetta oli enemmän.
Pentu teki monesti niin että vaikka värjöttelit sen kanssa ulkona tunnin eikä pissaa kuulunut niin heti kun sen veit sisälle niin sitten se liru tuli,eikä monestikaan sille lehdelle... Pentu ei juuri missään vaiheessa älynnyt sanomalehdelle pissaamista,se oppi tekemään tarpeensa ensin ulos ja sitten vasta paperille, jos ei päässyt ulos :)
Kärsivällisyydellä ja hirmuisella ulkona ravaamisella kummatkin koirat oppivat sisäsiisteiksi. Tsemppiä, koirasi oppii ihan varmasti ennemmin tai myöhemmin, on vaan sinusta kiinni kuinka nopeasti tahdot ppimisen tapahtuvan :)
Kiitos vinkeistänne! Eiköhän me tuon pentumme kanssa hyvin pärjäillä... :)
Ja niin, mielelläni olisin pennun kanssa kotona, mutta pakko se on töissäkin käydä. Tästä syystä siis pentu joutuu olemaan pitkiäkin aikoja yksin kotona toisinaan. Pennun ruokita on pakko hoitaa sillä tavoin, että ruokaa hieman reilummin kippoon. Ei tuo pentumme niitä kaikkia kerralla hotki..
Pennun täytyy ensin saada tutustua teihin ja kotiinne, sitten alkaa yksinolon opettelu (teethän parin minuutin poistumisharjoituksia, vessassa käymistä jne, vaikka kävisitte myös töissä ja pentu joutuisi olemaan sen 8 tuntia yksin. ps. miksi koira???)
Juu, pennun kanssa ei valitettavasti vielä lenkkeillä, yritähän nyt vaan nauttia yhdessä sen kanssa kaikesta uudesta - pentuaika on kuitenkin kovin lyhyt!!! Uusien asioiden arastelu on tervetä ja normaalia, siten säilyvät elikot luonnossa hengissä.
Onkohan toi 85 syntymävuotesi... Olisitte kuherrelleet ensin rauhassa kaksin, pennut kun ovat rasittavia kuukausitolkulla. Koittakaahan selvitä. Koira ei sitten ole tahallaan paha, muistakaa kun vaikeudet alkavat.
Kyllähän sitä voi ihan samalla tapaa nuoruudesta nauttia, vaikka koira onkin. Ei olla mitään rellestäjiä, vaikka nuoria ollaankin. Koira kulkee mukana sinne minne mekin menemme. Töihin sitä ei sentäs voi ottaa. Emme ole varmaan ainoita pennun omistajia, joiden täytyy töissäkin käydä. Mielellänihän pennun kanssa kotiin jäätäisiin, mutta työnantaja on asiasta toista mieltä. Ja kyllä, yksinoloharjoituksia on tehty paljon ja hyvin on sujunut, tehdään myös vielä lisää ennen kuin pentu jää yksin.
Ei me pentua millään tavoin rasittavana pidetä, ihana vesselihän tämä on. :)Hyvä vaan kun tuli kotiin jotain elämää, haukkumme pitää meidätkin virkeänä. Ei tämä ole ensimmäinen koira mitä kasvatan, koirien parissa olen ollut pienestä pitäen, joten mitkään vaikeudet tai ongelmat koiran kanssa ei tule yllätyksenä, eihän sitä (kukaan) ikinä voi tietää kaikkea, joten ei kai neuvojen kysymistä voi tuomita. Eikö ole parempi ottaa asioista selvää, jotta osaisi tehdä asiat pennun kanssa oikein?
Onneksi en lukenut täällä juttuja ennen kuin koiran hankin, enkä lue enää. Luulisi että täällä saa kannustavaa palautetta (toisilta sitä saakin, kiitos!), mutta päin vastoin, annetaan olettaa ettei koiraa olisi edes kannattanut ottaa ja ettei koira muka saisi tarpeeksi hyvää kotia. Ei näköjään kannata siis kysyä neuvoa täältä, kun heti tuomitaan.
Itse olen samanikäinen kuin kysyjä ja avopuolisoni kanssa onnellinen pienen (3kk) chihu pennun omistaja. Ei pentu/koira ole mikään rasite jos sitä ei sellaisena pidä! Tottakai pennussa on hoidettavaa,mutta se ei todellakaan estä elämästä nuoruutta! On myös nuoria, jotka eivät halua viettää viikonloppujaan baareissa notkuen ja iltojaan kahviloissa, on myös meitä, jotka haluamme elämäämme muutakin sisältöä, vaikka nuoria olemmekin!
Itse opiskelen, käyn töissä ja kerkeän siinä sivussa harrastamaan urheiluakin. Silti olen varma siitä, että monessakaan perheessä pentu ei voi käytännönsyistä olla isäntiensä kanssa niin paljon kuin tämä meidän pikkuinen joka, kuten kysyjänkin pentu, pääsee mukaan erilaisiin paikkoihin ja joutuu olemaan vain muutaman tunnin kerrallaan/vuorokaudessa yksin kotona.
Varmaan kannattaisi tuollaiset mielipiteet pitää omana tietona tai ottaa ainakin ennen neuvoja asioista selvää!
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä että tältä palstalta saa huippu-usein loukkaavia ja ylimielisiä vastauksia. Minullakin on koiranpentu ja vaikka minulla on kysyjän ikäisiä lapsia itsellä,niin kysymyksiä koiranhoito minullekin aiheuttaa. Ei ole haluakaan kyllä muuttua joidenkin palstalla "liikkuvien" kaltaiseksi besser wisser-koiranomistajaksi.
Minusta aloittaja osoitti kypsyyttä ja vastuuntuntoa koiranomistajana jo kysymyksellään. Onnea teille ja paljon iloisia päiviä pentunne kanssa! Kyllä me pärjätään vaikkei tällä palstalla käytäiskään. Minä olen saanut paljon vinkkejä paikalliselta koiraklubilta ja lemmikkieläinkaupasta. Sitä pitää 55-vuotias nainen jolla on ollut omia koiria 2-3 kpl yhtäaikaa noin 30 vuotta. Ihania koiria ovatkin, ovat usen kaupassa mukana. Hän on sellainen ihana koiraihminen joka on aina valmis auttamaan ja ystävällisesti neuvoo...ei missään tapauksessa "halveksien" vaan sanoo että kyllä on on niin onnekas koira kun on päässyt teidåan kotiin. Että on hyvä kun kysyy. Samoin sanon aloittajalle että teidän koira on onnekas kun päässyt noin vastuuntuntoisten ihmisten kotiin. Sääliksi käy noiden katkeroituneiden vastaajien koirat, noin katkera elämänasenne ei voi olla heijastumatta koiraan.