Puupallo ja Peltilelu

Minä rämisin
ja kolisin,narisin,
hitaasti heiluen eteenpäin horjuin.
Sinä pyörit
ja hyörit
niin kiireesti vauhdilla karkuun menit.
Minä vaapuin
ja nytkyin , ritisin ,ratisin,
yritin liikaa, niitit aukesi
ja levisin.
Sinä pompit alas portaita pitkin,
putosit, lohkesit
ja naamallesi jäit.
Minä puoliksi nousin ja kurotin,
käänsin kasvosi ylös ,
ja romahdin.
Siinä nyt olemme,
kaksi hyljättyä lelua
vierekkäin.
8429
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Samalla ihana ja hauska ja --- traakinen! :\
Pidin kovasti tästä. Hieno oivallus tehdä leluista teksti!
Ehdotomasti kymppi teksti! :)
Aurinkoisen pvän jälkeen mukavaa iltaa, Iivari ja kiitos tästä aikuisten oikeesti! :D
*Muru vilkuttaa*

Äänestä

on tuota onomapoieettista visualisointia oikein kivasti. Olet vanginnut kyllä hyvin tunnelmankin.
Mutta kysymys kuuluu: "kuinka sinusta tulee noin paljon kolinaa?" Ja missä on sitäpaitsi J.J.?

Äänestä
  • ...joo, JJ on lähempänä kuin lähin puhelin :)

    Äänestä

oli kai hyvä, koska tää vai hekottelee..

Äänestä

Vanhan talon nurkkahuoneistossa
asuu lelukorjaajasetä.
Tuo vanhus on nähnyt monenmoista
yhtään ei ole hänelle mikään,
liian vaikeaa korjata.
Puupallo ja Peltilelu
täysin hyljättyinä
melkein toivottomasti
rikki menneinä, katsovat
surullisina toisiaan.
Molempien silmänurkkaan nousee
kyynel, ja tuona kauniina hetkenä
he kokevat olevansa yhtä, niin yhtä
että maailma pysähtyy hetkeksi paikoilleen..

Äänestä
  • Korjaa ensin Punainen puupallo,
    niin kaunis ehjänä on.
    Mulla ei ole hätää,
    näitä kolommoja kerkee kyllä säätää.
    Herkempi on paljon puu ,
    kattos, mulla ei ole hätää ole ...juu

    Äänestä

  • iivar runoilija kirjoitti:

    Korjaa ensin Punainen puupallo,
    niin kaunis ehjänä on.
    Mulla ei ole hätää,
    näitä kolommoja kerkee kyllä säätää.
    Herkempi on paljon puu ,
    kattos, mulla ei ole hätää ole ...juu

    Puupallo lähti eri suuntaan
    heikkona vieri mukulakivikatua alas.
    Ja hups,, törmäsi lelukorjaajasedän
    talon seinään.
    Vanhus istui juuri aurinkossa piippu huulillaan
    ja pallo vieri hänen jalkojensa juureen.
    Lelunkorjaaja otti pallon syliinsä
    huomasi miten itkuiset olivatkaan sen silmät
    ja hän ymmärsi, nyt on aika laittaa
    punaiselle puupalolle ihan uusi sisin,
    näkihän sen jo päälle päin, miten rikkinäiseksi
    maailma olikaan kolhinut..

    Äänestä

:))))...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


iivar runoilija kirjoitti:

Minä rämisin
ja kolisin,narisin,
hitaasti heiluen eteenpäin horjuin.
Sinä pyörit
ja hyörit
niin kiireesti vauhdilla karkuun menit.
Minä vaapuin
ja nytkyin , ritisin ,ratisin,
yritin liikaa, niitit aukesi
ja levisin.
Sinä pompit alas portaita pitkin,
putosit, lohkesit
ja naamallesi jäit.
Minä puoliksi nousin ja kurotin,
käänsin kasvosi ylös ,
ja romahdin.
Siinä nyt olemme,
kaksi hyljättyä lelua
vierekkäin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu