Minulla on koira, se on ollut jo 10 vuotta. viime kesänä se pikku kulta sairastui sokeritautiin, eikä hoitoa saada tasapainoon. hormoonin laukaisema diabetes on riesa. kohtu poistettiin jottei hormooneja erittyisi enää. auttoi, mut pari kuukautta ja taas sokerit yli 20. kaikkea on kokeiltu, insuliineja, tabletteja, ruokavaliota, liikuntaa. en oikeasti kestä jos koirani kuolee. en ole rakastanut koskaan niinkuin sitä. se pieni vaavi, niin vähästä onnellinen luppakorva. tekisin mitä vaan jos se paranisi, en jaksa elää ilman sitä. rakastan koiraani yli kaiken. ei ole elämää ilman sitä. se on kaikkeni.
koirani:siskoni, lapseni, ystäväni
kyyneleet saapuu
6300
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiedän tunteen kyllä, mutta sinun on muistettava, että osoitat koirallesi rakkauden kaikkein parhaiten niin, ettet anna sen kärsiä. Se että annat sen rauhssa kuolla on lopuksi paras vaihtoehto, sitten kun näyttää ettei se enää jaksa. Koita jaksaa!
Suren kanssasi. Sinulla on vaikeat ajat edessä. Tiedät varmasti, että luopuminen on piakkoin edessä. Elämä on sellaista, luopumista ja hyvästien jättöä...
Nauti nyt viimeisistä hetkistä koirasi kanssa ja kerää voimia itsellesi. Pidä mielessä, että silloin kun koiran elämä on yhtä kärsimystä, on armeliasta ja koiraa kunnioittavaa luopua siitä.
Voimia sinulle.
Samasta sairaudesta...ja valitettavasti jos tilanne menee tuohon,että mikään ei auta...ei ole vaihtoehtoja...mieti nyt koirasi parasta.Itse olen joutunut n.6 vuotta sitten tekemään ehkä elämäni vaikeimman päätöksen ja päästämään koirani ikuiseen lepoon...se oli sille parasta.Koska korkeat sokerit aiheutta myös ajanmyötä sokeutta ja koira todella karsii jos lääkkeet ei auta...
Itse selvisin surusta uuden pennun voimin joka ei tietenkään korvannut menetettyä,mutta antoi muuta ajateltavaa ja auttoi siten jaksamaan...
Olen pahoillani koirasi takia.
Sinulla on se helpotus,että koirasi sairauteen löytyy useampi hitokeino.
Meidän koirallemme ei valitettavasti ollut; sillä havaittiin virtsarakon syöpä ja se oli pakko lopettaa, sillä leikkaus ei enää auttanut. =(
Vaikka tapahtumasta onkin jo vähän yli puoli vuotta,pelkkä koiran ajattelu tuop yhä kyyneleet silmiin.
Jaksamista siis..*hymy*
Mä tapan sen piskin viä"
tuo oli jonku turkulaisen homon teksti, ei siis minun, alkuperäsen kirjottajan