kuitupuut laaniin

Perintönä tuli vähän toistakymmentä hehtaaria metsää ja jopa traktori sen kanssa peuhuamiseen. Puusto on jäänyt harventamatta nähtävästi pitemmältä ajalta ja harvennukset pitäisi saattaa pikkuhiljaa ajan tasalle. Sen verran kehno traktori ja traktorimieskin että ei juuri osin soiselle maastolle hirveä lähteä puita keräilemään. Toisaalta kuitupuusta maksetaan itse tehtynä selkeästi parempi hinta kuin pystykaupalla että mieluummin tekisi savotan itse. Tarkoitus olisi ajattaa puut kasoihin vieraalla. Nähtävästi hankintakaupassa joutuu itse hommaamaan ja kustantamaan ajajan. Todennäköisesti ei voi sopia esimerkiksi puunostajan kanssa niin, että puunostaja hoitaa puut laaniin ja maksaa minulle laskutettavasta summasta päältä pois ajopalkan. Miten ajopalkka oikein määräytyy vieraalla ajatettaessa: kiintojen vai tuntien mukaan ja harjoitetaanko tällaistakin järjestelmää, että maksu suoritetaan puunmyyntituloista? Tässä kun on muitakin menoja elämässä ja pelottaa, että vieraalla ajattaminen tulee liian kalliiksi. Voisiko metsänhoitoyhdistyksestä olla mitään apua?
142480
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Talousmetsässä kun on eri-ikäisiä palstoja. Toimenpide suoritetaan palsta kerrallaan eikä oteta puita periaatteella "yksi sieltä-toinen tuolta". Vaatii kyllä ammattimiehen käynnin.
Itse mailasin: storaenso.com. Kävi mies katsomassa ja sanoi ensiharvennuksen voitavan suorittaa. Sanoi myös saatavan puumäärän. Työn voi suorittaa itse hankintana taikka pystykauppana jolloin tulevat sen tekemään.
Voi myös kysyä metsänhoitoyhdistykseltä. Varmaankin se maksaa ja yrittävät samalla kaupustella metsätalous-suunnitelman tekoa.
Nykyään on jokaisella isännällä tukkiperävaunu. Ei se paljoa maksa kun kun vie tienvarteen.
Kerrohan tarkemmin minkälaista puustoa on. Joku asiantuntija varmaankin kertoo enempi.

Äänestä
  • No puusto on enimmäkseen 6 - 8 metristä niillä palstoilla joista olen ajatellut kuitupuun tekoa. Valtaosasta puusto on mäntyä jonkin verran kuusta. Koivupuu menee talouskäyttöön. On myös tukkimetsää mutta hankintana ei tukkikauppoja kannata tehdä. Traktori on vuosimallia 78 ja jo muutaman remontin läpikäynyt. Lisäksi tunnustan omat ajotaitoni riittämättömäksi varsinkin suomaastossa, kangasmaisemilla hoitaisin ajon itse. Kuitupuupalstoilla puusto on senverran sakeaa että raivaus on ehdottomasti kannattava ennen kuin vihreää rapisee liiaksi ja puut vääntyilevät etsiessään valoa.
    Mainitsin jo tuossa että koivu- ja leppäpuu menevät talouskäyttöön. Tässä on juuri se hankaluus että samasta metsästä otetaan myös polttopuut. Polttopuuta menee vuodessa paljon. Kun näin millaiseen harvuuteen motomies pani naapurin metsän, ajattelin, että tuollainen johtaisi omassa tapauksessani siihen, että joutuisin ostamaan polttopuut pian muualta. En mielelläni päästäisi motoa metsääni harventamaan. Vaikea päätettävä mitä tekee vai tekeekö mitään ja jättää metsän silleen ja harventaa puustoa vain polttopuita tehdessä.

    Äänestä

  • keltanokka kirjoitti:

    No puusto on enimmäkseen 6 - 8 metristä niillä palstoilla joista olen ajatellut kuitupuun tekoa. Valtaosasta puusto on mäntyä jonkin verran kuusta. Koivupuu menee talouskäyttöön. On myös tukkimetsää mutta hankintana ei tukkikauppoja kannata tehdä. Traktori on vuosimallia 78 ja jo muutaman remontin läpikäynyt. Lisäksi tunnustan omat ajotaitoni riittämättömäksi varsinkin suomaastossa, kangasmaisemilla hoitaisin ajon itse. Kuitupuupalstoilla puusto on senverran sakeaa että raivaus on ehdottomasti kannattava ennen kuin vihreää rapisee liiaksi ja puut vääntyilevät etsiessään valoa.
    Mainitsin jo tuossa että koivu- ja leppäpuu menevät talouskäyttöön. Tässä on juuri se hankaluus että samasta metsästä otetaan myös polttopuut. Polttopuuta menee vuodessa paljon. Kun näin millaiseen harvuuteen motomies pani naapurin metsän, ajattelin, että tuollainen johtaisi omassa tapauksessani siihen, että joutuisin ostamaan polttopuut pian muualta. En mielelläni päästäisi motoa metsääni harventamaan. Vaikea päätettävä mitä tekee vai tekeekö mitään ja jättää metsän silleen ja harventaa puustoa vain polttopuita tehdessä.

    kyllä se on ihan kiinni millaset ohjeet on motokuskilla käytössä milläkin lotilla ja kyllä sille saa laitettuu ohjetta et jättää tiheäksi niin saa jokusen vuoden päästä sitten harventaa uudestaan.
    uleensä pitäisi olla 2 harvennusta ennen avohakkuuta mutta yleensä ekalla harvennuksella vedetään ihan laki rajoille niin ei tarvi muutamaan kymmeneen vuoteen tulla koneella samaan paikkaan uudestaan.

    Äänestä

  • keltanokka kirjoitti:

    No puusto on enimmäkseen 6 - 8 metristä niillä palstoilla joista olen ajatellut kuitupuun tekoa. Valtaosasta puusto on mäntyä jonkin verran kuusta. Koivupuu menee talouskäyttöön. On myös tukkimetsää mutta hankintana ei tukkikauppoja kannata tehdä. Traktori on vuosimallia 78 ja jo muutaman remontin läpikäynyt. Lisäksi tunnustan omat ajotaitoni riittämättömäksi varsinkin suomaastossa, kangasmaisemilla hoitaisin ajon itse. Kuitupuupalstoilla puusto on senverran sakeaa että raivaus on ehdottomasti kannattava ennen kuin vihreää rapisee liiaksi ja puut vääntyilevät etsiessään valoa.
    Mainitsin jo tuossa että koivu- ja leppäpuu menevät talouskäyttöön. Tässä on juuri se hankaluus että samasta metsästä otetaan myös polttopuut. Polttopuuta menee vuodessa paljon. Kun näin millaiseen harvuuteen motomies pani naapurin metsän, ajattelin, että tuollainen johtaisi omassa tapauksessani siihen, että joutuisin ostamaan polttopuut pian muualta. En mielelläni päästäisi motoa metsääni harventamaan. Vaikea päätettävä mitä tekee vai tekeekö mitään ja jättää metsän silleen ja harventaa puustoa vain polttopuita tehdessä.

    tehdään tuollaiset hommat, jos kerran puut ovat 6-8m pituisia, ja maahan ne yleensä kaadetaan lahomaan. Osta polttopuut, nuo tulee sen verran kalliiksi kerätä, että saat ostamalla enemmän puuta poltettavaksi.

    Äänestä

  • old_profile_26642 kirjoitti:

    tehdään tuollaiset hommat, jos kerran puut ovat 6-8m pituisia, ja maahan ne yleensä kaadetaan lahomaan. Osta polttopuut, nuo tulee sen verran kalliiksi kerätä, että saat ostamalla enemmän puuta poltettavaksi.

    tavis oikeassa. taimikonhoitoa tuollasen metsän käsittely on. ei sieltä tule myyntipuuta.

    Äänestä

  • sgedgf kirjoitti:

    tavis oikeassa. taimikonhoitoa tuollasen metsän käsittely on. ei sieltä tule myyntipuuta.

    Eli polttopuuksi tämä ensimmäinen harvennus?

    Äänestä

  • keltanokka kirjoitti:

    Eli polttopuuksi tämä ensimmäinen harvennus?

    Ota yhteys metsänhoitiyhdistykseen sieltä antavat tarkat ohjeet mitä kannattaa tehdä.Voit saada tuollaiseen metsään avustustakin ja saatkin.

    Äänestä

  • keltanokka kirjoitti:

    Eli polttopuuksi tämä ensimmäinen harvennus?

    Kerkes ukko ottaa kaiken mettästä.
    Kun teet polttopuuta, suunnittele ja teet silleen, että samalla syntyy ajourat jolloin on hyvä traktorilla ajella. Jos ei ole peräkärriä, niin tee nostolaitteen varsiin raudasta ja ketjusta rakennelman johon saa motin halkoja roikkumaan. Semmoinen on minullakin. Ei tarvii peräkärrin kanssa perruutella tiheässä mettässä.

    Äänestä

  • ...... kirjoitti:

    Kerkes ukko ottaa kaiken mettästä.
    Kun teet polttopuuta, suunnittele ja teet silleen, että samalla syntyy ajourat jolloin on hyvä traktorilla ajella. Jos ei ole peräkärriä, niin tee nostolaitteen varsiin raudasta ja ketjusta rakennelman johon saa motin halkoja roikkumaan. Semmoinen on minullakin. Ei tarvii peräkärrin kanssa perruutella tiheässä mettässä.

    Tuohan on mielenkiintoista! Osaisitko kuvailla tarkemmin tuosta rakennelmasta? Löysin perintökalleuksien joukosta talikon jossa on noin metriset piikit. Lyhyempää puuta sillä kenties onnistuisi ajaa mutta kolmemetrinen kuitupuu ottaa jo takarenkaisiin kiinni eikä pysy talikoissa.
    Suolla ajo ei tällaisen kesän jälkeen onnistu ennen kuin routa tulee maahan. Joku neuvoi että aja urat heti kun vain kovettuu tarpeeksi ja sitten talvella onnistuu puiden ajo uria pitkin.

    Äänestä

  • keltanokka kirjoitti:

    Tuohan on mielenkiintoista! Osaisitko kuvailla tarkemmin tuosta rakennelmasta? Löysin perintökalleuksien joukosta talikon jossa on noin metriset piikit. Lyhyempää puuta sillä kenties onnistuisi ajaa mutta kolmemetrinen kuitupuu ottaa jo takarenkaisiin kiinni eikä pysy talikoissa.
    Suolla ajo ei tällaisen kesän jälkeen onnistu ennen kuin routa tulee maahan. Joku neuvoi että aja urat heti kun vain kovettuu tarpeeksi ja sitten talvella onnistuu puiden ajo uria pitkin.

    Se on joku lantapiikit tai mikä lienee nimeltään. Minä olen tehnyt nostovarsiin tukevasta kulmaraudasta n. 1x1m tai jotain kehikon. Siihen saan ketjulla kiinni kivet ja muut painavat. Työntövarteen kiinnitän n.2m pitkän päästä T-muotoisen puomin josta ketjut kehikoon alavarsien kohdalle. Sillä motti halkoja kulkee mukavasti. Ei sillä tietenkään riukuja voi kuljetella tiheässä metsässä.
    On myös pitempi puomi jolla voi tukin nostella kärryyn ja pois. Se on hidasta ja hankalaa enkä ala sen kanssa sähläämään. Vapaa-aika kun on rahaa kalliimpaa.
    Ei myyntipuita kannata itse alkaa rahtaamaa kun ei ole vehjettä. Isännillä kun on pelit joilla homma käy hetkessä. Eikä se maksa paljoo. Netistä saattais löytyä maatalouskoneitten taksat.

    Polttopuitten teossa on periaatteena, että talvella tehdään halkopinot metsään. Ajetaan sieltä liiterille keväällä tai myöhemmin. Talvella tarvii ketjut. Ilman niitä ei pääse eteen eikä taakse.

    Äänestä

  • ........ kirjoitti:

    Se on joku lantapiikit tai mikä lienee nimeltään. Minä olen tehnyt nostovarsiin tukevasta kulmaraudasta n. 1x1m tai jotain kehikon. Siihen saan ketjulla kiinni kivet ja muut painavat. Työntövarteen kiinnitän n.2m pitkän päästä T-muotoisen puomin josta ketjut kehikoon alavarsien kohdalle. Sillä motti halkoja kulkee mukavasti. Ei sillä tietenkään riukuja voi kuljetella tiheässä metsässä.
    On myös pitempi puomi jolla voi tukin nostella kärryyn ja pois. Se on hidasta ja hankalaa enkä ala sen kanssa sähläämään. Vapaa-aika kun on rahaa kalliimpaa.
    Ei myyntipuita kannata itse alkaa rahtaamaa kun ei ole vehjettä. Isännillä kun on pelit joilla homma käy hetkessä. Eikä se maksa paljoo. Netistä saattais löytyä maatalouskoneitten taksat.

    Polttopuitten teossa on periaatteena, että talvella tehdään halkopinot metsään. Ajetaan sieltä liiterille keväällä tai myöhemmin. Talvella tarvii ketjut. Ilman niitä ei pääse eteen eikä taakse.

    Kiitos vinkistä! Täytyy minunkin koettaa väsätä noilla ohjeilla oma versio. Mutta entäpä tarvitaanko traktoriin etupainoja kun taakse tulee kuormaa? On minulla vinssikin. Isällä oli aikoinaan Nuffield-merkkinen traktori ja siinä oli kuulema valmiina jotkin telineet että vinssi saatiin helposti kiinnitettyä nostovarsiin. Mutta sanoivat, että Leylandiini ei tuota vinssiä voi suoraan asentaa pitäisi olla oma telineensä. Vinssissä olisi 50 metriä vaijeria jolla puita pystyis hinaamaan lähemmäs. Eräällä toisella palstalla joku keltanokka kysyi vinssin käytöstä ja isännät pelottelivat, että traktorin saa kyllä helposti kumoonkin jos ei osaa vinssiä oikein käyttää tai että jopa hengenlähtö saattaa olla mahdollinen jos vedettävä puu jää kannokkoon kiinni.

    Äänestä

  • ........ kirjoitti:

    Se on joku lantapiikit tai mikä lienee nimeltään. Minä olen tehnyt nostovarsiin tukevasta kulmaraudasta n. 1x1m tai jotain kehikon. Siihen saan ketjulla kiinni kivet ja muut painavat. Työntövarteen kiinnitän n.2m pitkän päästä T-muotoisen puomin josta ketjut kehikoon alavarsien kohdalle. Sillä motti halkoja kulkee mukavasti. Ei sillä tietenkään riukuja voi kuljetella tiheässä metsässä.
    On myös pitempi puomi jolla voi tukin nostella kärryyn ja pois. Se on hidasta ja hankalaa enkä ala sen kanssa sähläämään. Vapaa-aika kun on rahaa kalliimpaa.
    Ei myyntipuita kannata itse alkaa rahtaamaa kun ei ole vehjettä. Isännillä kun on pelit joilla homma käy hetkessä. Eikä se maksa paljoo. Netistä saattais löytyä maatalouskoneitten taksat.

    Polttopuitten teossa on periaatteena, että talvella tehdään halkopinot metsään. Ajetaan sieltä liiterille keväällä tai myöhemmin. Talvella tarvii ketjut. Ilman niitä ei pääse eteen eikä taakse.

    Ei pikku nelivetotraktori tarvi ketjuja, en ole käyttänyt vuosiin niitä, enkä enää laita. Ketjut kulahtavat kun ajelet asfalttitietä, turha rahanmeno.

    Äänestä

  • keltanokka kirjoitti:

    Kiitos vinkistä! Täytyy minunkin koettaa väsätä noilla ohjeilla oma versio. Mutta entäpä tarvitaanko traktoriin etupainoja kun taakse tulee kuormaa? On minulla vinssikin. Isällä oli aikoinaan Nuffield-merkkinen traktori ja siinä oli kuulema valmiina jotkin telineet että vinssi saatiin helposti kiinnitettyä nostovarsiin. Mutta sanoivat, että Leylandiini ei tuota vinssiä voi suoraan asentaa pitäisi olla oma telineensä. Vinssissä olisi 50 metriä vaijeria jolla puita pystyis hinaamaan lähemmäs. Eräällä toisella palstalla joku keltanokka kysyi vinssin käytöstä ja isännät pelottelivat, että traktorin saa kyllä helposti kumoonkin jos ei osaa vinssiä oikein käyttää tai että jopa hengenlähtö saattaa olla mahdollinen jos vedettävä puu jää kannokkoon kiinni.

    No. Ei motti halkoja perässä vaadi eteen painoja. Ja lopeta se pähkäileminen yksittäisten runkojen vinssaamisella ja rahtaamisella. Siitä ei tuu muuta kuin vettä silmistä ja vaahtoa suusta. Teet halkopinot metsään ja ajat ne sitten joskus liiterille. Jos myyt hankintana, niin naapurin isäntä ne tienvarteen heittää.

    Äänestä

  • Turhaa kirjoitti:

    Ei pikku nelivetotraktori tarvi ketjuja, en ole käyttänyt vuosiin niitä, enkä enää laita. Ketjut kulahtavat kun ajelet asfalttitietä, turha rahanmeno.

    Kiitokset hyvistä neuvoista! Tää netti on kerrassaan mainio asia! Palasin nyt isäni kuoleman jälkeen kotitilalle oltuani poissa yli kaksikymmentä vuotta ja kaikki on pitänyt opetella alusta alkaen uudelleen - jopa traktorin ajo vaikka autoa olen ajellut koko elämäni. Yhden talven puut olen jo korjannut metsästä liiteriin. Stihl-merkkinen raivaussaha löytyy ja sillä olen nyt käynyt läpi pihaympäristöä opetellen samalla sen käyttöä. Ajattelin, että hinnat voivat vaihdella melkoisesti paikasta riippuen ja lienee siksi parasta ottaa yhteys metsänhoitoyhdistykseen ja tiedustella heiltä mitä peritään ja miten kannattaisi toimia. Joku tuolla puhui että kuutioista ne maksun perii ja maksut vaihtelevat siinä 5 - 7 euron välillä. Ainakin viimevuonna oli maksettu taimikonhoidosta 80 - 130 euroa hehtaarilta riippuen hoidettavan alueen tiheydestä. Että rahan todella saa itselleen taimikon on oltava tietyssä harvuudessa eli noin 2500 tainta/hehtaari. Koska todellakin kerään samalta alueelta myös polttopuun mieluummin annan metsänhoitoyhdistyksen pitää rahansa sillä noin parikymmentä mottia puuta ostettuna vuodesta toiseen merkitsee isoa lovea kukkaroon - metsämaatahan loppujen lopuksi ei minulla paljoa ole: reilut 11 hehtaaria. Että nöyrä kiitos kaikille arvokkaista neuvoista!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


keltanokka kirjoitti:

Perintönä tuli vähän toistakymmentä hehtaaria metsää ja jopa traktori sen kanssa peuhuamiseen. Puusto on jäänyt harventamatta nähtävästi pitemmältä ajalta ja harvennukset pitäisi saattaa pikkuhiljaa ajan tasalle. Sen verran kehno traktori ja traktorimieskin että ei juuri osin soiselle maastolle hirveä lähteä puita keräilemään. Toisaalta kuitupuusta maksetaan itse tehtynä selkeästi parempi hinta kuin pystykaupalla että mieluummin tekisi savotan itse. Tarkoitus olisi ajattaa puut kasoihin vieraalla. Nähtävästi hankintakaupassa joutuu itse hommaamaan ja kustantamaan ajajan. Todennäköisesti ei voi sopia esimerkiksi puunostajan kanssa niin, että puunostaja hoitaa puut laaniin ja maksaa minulle laskutettavasta summasta päältä pois ajopalkan. Miten ajopalkka oikein määräytyy vieraalla ajatettaessa: kiintojen vai tuntien mukaan ja harjoitetaanko tällaistakin järjestelmää, että maksu suoritetaan puunmyyntituloista? Tässä kun on muitakin menoja elämässä ja pelottaa, että vieraalla ajattaminen tulee liian kalliiksi. Voisiko metsänhoitoyhdistyksestä olla mitään apua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu