Kauppalehden keskustelupalstalla oli mielenkiintoinen ja perusteltu näkemys asuntokuplan suuruudesta.
Nykyhintoja oli vertailtu pitkän aikavälin asuntohintojen keskiarvoon. Huomioon oli otettu kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, inflaatio ja rakennuskustannukset vuodesta 1970 tähän päivään.
Asuntojen hinnoissa on sen mukaan 20-35% ilmaa tällä hetkellä. Minun mielestäni se on hyvin lähellä totuutta.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/t/keskustelu/thread.jspa?threadID=71641&tstart=0
Nykyhintoja oli vertailtu pitkän aikavälin asuntohintojen keskiarvoon. Huomioon oli otettu kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, inflaatio ja rakennuskustannukset vuodesta 1970 tähän päivään.
Asuntojen hinnoissa on sen mukaan 20-35% ilmaa tällä hetkellä. Minun mielestäni se on hyvin lähellä totuutta.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/t/keskustelu/thread.jspa?threadID=71641&tstart=0
Vastaukset 45
Vanhimmat
koska esimerkiksi vuoden 1970 asuntoa ja asuntokantaa ei voi verrata vuoden 2007 asuntoon tai asuntokantaan.
Sillä ovathan nykyiset asunnot aivan jotain muuta.
Muutenkin vertailu ontuu pahasti.
Nyt eletään ihan eri maailmassa.
Mikä on muuttunut? Mun mielestä ei mikään. Itse olisin valmis veikkaamaan vähintään tuon suuruista pudotusta, mutta koska lasku alkaa on toinen juttu.
Käväise, jos on tilaisuutta vuonna 2007 valmistuneessa asunnossa ja vertaa sitten sen jälkeen vuoden todellisessa 1970 buumissa pikamenetelmällä rakennettuun rakennukseen.
Ero on melkein yhtä suuri kuin noiden vuosilukujen autoilla.
Vaatimukset ovat monessa suhteessa kasvaneet aivan huimasti.
Ja kai sillä kysynnällä ja tarjonnallakin on jotain merkitystä asuntojen hintoihin?
Asuntorakentamisen valmistumismäärät hiipuvat.
Alueelliset erot ovat luullakseni aivan toista luokkaa nykyisin. Suomen halvimmat alueet ovat varmaan vain 1/4-hintaisia Helsingin keskustaan verrattuna. Helsingin keskusta on asuinnoiltaan kuin antiikkitavara: Lisää ei tule.
Mitään yksiselitteistä kuplaprosenttia ei voi oikeassa elämässä määrittää.
Mutta hyvä on uskossa elää, jos se auttaa.
Onhan tähän uskovaisia riittänyt tällä palstalla, mutta veikkaustulokset ovat olleet lievästi sanottuna varsin kehnoja.
Itse en viitsi edes veikata, ostajat ja myyjät sen hinnan määrittävät ja vaikeata tai peräti mahdotonta on niiden käyttäytymistä ennakoida.
Muistan kuinka vuonna -94 Intelin 486-suorittimella varustettu PC:kin maksoi 10000 markkaa. Nykyään saa satoja kertoja nopeamman PC:n samaan hintaan.
Sinun logiikallasi nyky-PC:t maksaisivat satoja tuhansia euroja tänä päivänä.
Eli kyllä ne asunnot siihen kehityksen tasoon nähden olivat silloin hienoja.
"Muistan kuinka vuonna -94 Intelin 486-suorittimella varustettu PC:kin maksoi 10000 markkaa. Nykyään saa satoja kertoja nopeamman PC:n samaan hintaan."
Kyse olikin siitä, että kuka haluaa nykyisin 486:n? Harvempi. Maailma muuttuu ja me sen mukana. Markatkin ovat mennyttä aikaa.
Rakentamisen kehityksen ja prosessoritekniikan kehityksen vertaaminen toisiinsa ei todellakaan oikein kohtaa toisiaan.
Lisäksi matkan varrella on toimintaympäristö muuttunut melkein rakentamisvihamieliseksi ja viime kädessä asukkaathan sen maksavat.
Yhtenä esimerkkinä vain maan hinnan kehitys kasvukeskuksissa.
Olet periaatteessa kyllä oikeassa siinä että vuoden 1970 asuntoa ei voi verrata vuoden 2007 asuntoon.
Käytännössä kyllä tällaiset erot tasottuvat jos vain muistaa että 70-luvullakin myytiin uusien ja hienojen asuntojen lisäksi myös niitä purkukuntoisia röttelöitä.
Vertailu ei siis onnu sen enempää kuin sinun vertailemattomuutesikaan.
Tästä: "koska esimerkiksi vuoden 1970 asuntoa ja asuntokantaa ei voi verrata vuoden 2007 asuntoon tai asuntokantaan. "
Eipä unohtunut: Asuntokanta.
Myydään nykyisin purkukuntoisia röttelöitä, mutta varmasti kalliimmalla kuin tuolloin kalliin maapohjan ansiosta.
Purkaminenkin maksaa nykyisin suhteessa enemmän.
Ennen vaan osoitettiin halukkaille ukopuolisille purkukohde ja suurin osa kamasta hävisi sen sileän tien.
Eipä nämä nykyiset tietokoneen ruudun katselijat...
Siitäpä aasinsilta:
Tuolloin pientalot rakennettiin melkein poikkeuksetta hartiapankilla.
Ei onnistu sekään enää kuin harvalle.
Nykyisin pientalot esivalmistetaan suurelta osin tehtaassa ja ammattilaiset hoitaa homman loppuun.
Ja sehän se maksaa nykyisillä työn kustannuksella.
Niin ne ajat muuttuvat.
tälle pellelle! viesti on aivan selvä provo.
Tämä koko asia ei mitenkään liity siihen, minkälaisia asuntoja nykyään rakennetaan. Kaikki asunnot - riippumattaa iästä - ovat tällä hetkellä ylihintaisia sen 20-35%. Myös ne nopeasti rakennetut 70-luvun luukut.
Vaikuttaa siltä, että pitää keksiä selityksiä, jotka eivät mitenkään liity koko asiaan, kun mitään todellisia perusteita ei tuularilla ole. Voi voi, aivan liikaa maksoit. Piste.
trollin ruokkiminen.
Ettei vaan tullut jännäkakkaa tuulihousuun? Ei se turhaan tullut. Olet todellakin pulassa jättimäisten velkojesi kanssa.
Rakennusmääräykset ovat tiukentuneet, talojen koko on kasvanut, talojen materiaalit ovat laadukkaampia, talojen påohjat ovat monimuotoisempia, talojen varustelutaso on huomattavasti parempi, sähköjärjestelmät ovat laajempia ja huomattavasti monimutkaisempia, painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle on tullut koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, yleinen varustelutaso on parantunut huomattavasti.
On älyllistä köyhyyttä tuhnuilta väittää etteivät he huomaa eroa, enkä uskokaan että kukaan tosissaan vertailee 70-luvun rakennuskustannuksia nykypäivään.
Perustele vielä miksi hän on pulassa "jättimäisten velkojensa kanssa"?? Hassun hauskaa tuhnulogiikkaa kuvitella, että velka sinänsä on jokin ongelma.
tätä pelleä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001337&posting=22000000029568434
...epähuomiossa sangollisen järkensä säilyttäneen ihmisen niskaan. Pahoittelut.
"Kaikki asunnot - riippumattaa iästä - ovat tällä hetkellä ylihintaisia sen 20-35%"
Eihän tuossa väitteessä ole päätä eikä häntää. Voi olla että joissain kohteissa hinnoittelu ei ole kohdallaan, mutta miten ihmeessä määrittelet vapaasti markkinoilla hinnoiteltavat tuotteet kuten asunnot yli- tai alihintaisiksi?
Luepa tuo ihka ensimmäinen viesti. Siinä on faktat.
asiaakin joukkoon.
Mikä on se ylihinta?
Liian kalliita asunnot ovat tällä hetkellä, en sitä kiistä. Erityisesti nuo 70-lukulaiset.
Mutta se, että kauttaaltaan asuntojen hinnat ropisisi alas äkkiä nykyiseltä nimellishintatasoltaan on aikamoista toiveajattelua. Erityisen hullu käsitys on uusien asuntojen osalta.
Perustelu: Inflaatio, elinkustannusten nousu, rakennuskustannusten nousu ja tulotason nousu tekevät työtään koko ajan toiseen suuntaan.
Lisäksi kysynnän ja tarjonnan suhde kasvukeskuksissa ei ole muuttumassa parempaan suuntaan. Kysyntä ja tarjonta ne hinnat määrää, eikä suinkaan mitkään sitkeät henkilökohtaiset toiveet.
Jonkinmoinen tasaantumisvaihe voi olla edessä.
Se olisi vaan mielestäni hyvä asia, mutta luulottelu ja perusteeton hyvässä uskossa elely on aika naiivia.
Eräs esimerkki perusteettomasta luulottelusta ja henkilökohtaisuuteen menemisestä: "Voi voi, aivan liikaa maksoit. "
Koskaan eivät nimellishinnat voi laskea niin alas kuin minä olen asuntoni hankkinut. Siihen se 20..35 % ei alkuunkaan riitä.
Vaikka tuosta ei niin montaa vuotta ole aikaa, niin rakennusalan ammattilaisena olen asuntoni rakentanut ja rakennuttanut aivan sikamaisen halvalla ja noin viidessä vuodessa asunnon arvo on noussut silloiseen tasoon verrattuna 50%.
Oma lehmä ei ole todellakaan ojassa asuntojen hintojen vuoksi. Kuvittelen olevani enempi puolueeton asiassa kuin moni muu.
Se siitä, eiköhän tämä riitä mokomasta tällä kertaa.
Siinä lukee että hinnat ovat tietyn verran yli keskiarvon, ei mitään siitä että "kaikki asunnot ovat 30%" ylihinnoiteltuja. Niillä kahdella asialla on eroa, vaikka se tuhnusta pahalle tuntuisikin.
Niitä on sellaisia kursseja, joita voi ihan vanhemmallakin iällä käydä, joissa harjoitellaan lukemista. Suosittelen lämpimästi.
http://www.lukineuvola.fi/
1. viestin kirjoittaja oli tehnyt johtopäätöksen joka ei perustunut tutkimustulokseen. Se että hinnat ovat keskiarvon yläpuolella ei automaattisesti merkitse kuplaa.
Voisit esimerkiksi laskea pitkän ajan keskiarvon puhelimien hinnalle, ja huomata että lopputulos osoittaa että olemme satoja % yli 70-90-lukujen keskiarvon. Koska luulet että puhelimien hinnat romahtavat?
Entä osakkeet; esimerkiksi Nokian,ja Metson ja monen muun osakkeen hinnat ovat yli pitkän ajan keskiarvon, koska ne palaavat keskiarvonsa tasolle? Ei-tuhnu voisi ajatella että muutos yritysten liiketoiminnassa, kuten muutos rakentamisessa, on aiheuttanut hinnanmuutoksen. Tuhnu ei taida kyetä näin monimutkaiseen päättelyyn?
Nyt naurattaa, mutta tosissani suosittelisin linkkiä kaikille tuhnuille. Tähän saakka teille taitaa ollu tuttu vain www.sossu.org
versoaa. ensin sanotaan että asuntojen hintoja ei voi historiallisesti verrata, ja nyt väitetään että puhelimet ovat kalliimpia kuin ennen. lankapuhelimet ovat arvottomia ja kännykätkin ovat murto-osan siitä mitä ne olivat 90-luvulla. kiinassa saa kännyköitä parilla kympillä. kyllä on perkele typerää porukkaa palstalla!
Suomalaisen puhelimen hankintaan käyttämä yksikköhinta on nykyään HUOMATTAVASTI suurempi kuin ennen, vitun palli.
Suomalaisen asunnonrakentamiseen käyttämä yksikköhinta on nykyään HUOMATTAVASTI suurempi kuin ennen, vitun palli.
Jos et tajunnut tuota puhelinvertausta niin olet kyllä vielä typerämpi kuin uskoinkaan. Ennen oli lankapuhelin joka vaihdettiin 10 vuoden välein, nykyään kännykkä jota vaihdetaan parin vuoden välein. Kummassa keskiarvokustannus on suurempi? Aivan sama asia on vertailla 30 vuoden takaisia rakennuskustannuksia (asuntojen keskihintaa) nykyisiin.
Tuhnut rakastavat vertailla omenoita perunoihin, ja riemuitsevat valittuaan itselleen parhaiten sopivan lopputuloksen. Säälittävää porukkaa.
Kauppalehden alkuperäinen väite perustuu lasskentamalliin, joka huomio sen "kuinka paljon enempään nykyihmisellä olisi varaa" (ansiotason nousut ym.).
Voidaan tietty kyseenalaistaa onko malli oikeansuuntainen mutta verrattuna esimerkiksi rakennuskustannuksista johdettavaan intrinsiittiseen arvoon ovat esitetyt luvut imho oikeansuuntaisia. Lisäksi on huomattava, että luku on poikkeamaerotus - korjaus edellyttää jonkin suuruista/pituista sukellusta tuon alle.
Puhelin oli sikäli osuva rinnastus, että kukaan ei kaiketi usko saavansa kännystään käytettynä enempää kuin uudesta - eikä toisaalta usko että känny kannattaa ostaa tänään koska "kohta akut loppuu".
Osakkeet ovat asuntoihin nähden vertailukelvottomia. Yrityksissä on taloudellista toimintaa takana tuottaen jatkuvasti lisäarvoa. Asunto on _kulu_, investointi kasvattamassa BKT:tä tänään, mutta joka ei sinällään tuota BKT:tä tulevaisuudessa kuten muut tuotannolliset investoinnit.
Asiasta täysin poiketen. Kuinka monen uskot ostaneen asunnon sillä perusteella että "ne loppuvat kohta"? Mielestäni se on tuhnuilta kohtalaisen huono argumentti.
Mielestäni puhelin-esimerkki kuvasi kohtalaisen hyvin sitä minkä takia rakentaminen on nyt paljon kalliimpaa kuin 30 vuotta siten, asiasta on tietääkseni olemassa myös aivan tutkittua dataa.
Paljonko ostovoima muuten eroaa pitkän ajan keskiarvosta?
kohta yksi; väärin. kohta kaksi; oikein.
intrinsiittinen = oikea hinta
markkinahinta = hypetyshinta
Keksit mainion ratkaisun! Mitään historiallisia hintoja ei voi verrata keskenään koska tuotteet ovat erilaisia. Sen perusteella asunnot ovat normaalihintaisia aina ja asuntokauppa kannattaa siksi aina. varsinainen silmänkäänötemppu, mutta tässä asiassa taidat kusettaa enemän itseäsi kuin muita.
Kyllä välillä näyttää siltä, ettei ostoa malteta odottaa - "ettei mene kauppa ohi suun". Esimerkiksi käytetyistä autoista, jotka myös ovat "esineitä", harvemmin käydään ainakaan pyyntihinnan ylittävää huutokauppaa.
On väärä lähtökohta arvioida/vertailla arvoa vuosikymmenten välillä pelkällä teknisellä sisällöllä. Siirtyminen sentraalisantroista automaattiseen puhelinvälitykseen oli aikoinaa samanlainen harppaus kuin oli langattomat tekniikatkin. "Murju" oli 70-luvulla yhtä fiini kuin "kastelli" tänään. lisäksi elintaso on jatkuvasti, kiitos kansantuotteen ja tuottavuuden kasvun, noussut - sen _pitääkin näkyä_ parempina taloina ja hienompina autoina.
70-luvulla keskituloiselle oli täysin mahdollista hankkia talo ja puhelin - autoja saattoi olla korkeintaan yksi kpl. Nyt puhelin, eikä edes sateliittisellainen, ole mahdoton ponnistus, autoja (abs, tracks, sips & joukko muita lyhenteitä "vakiona")on useampia - "talo" sen sijaan venyttää yksilön maksukyvyn kovemmalle kuin mikään ennen suomen/maailman historiassa. [discl. en tarkkaan tiedä millaista maaorjuutta suomessa on tsaarin aikoihin harrastettu ja miten se pitäisi suhteuttaa nykytilanteeseen]
Jostain syystä ihmiset eivät näe tässä kuviossa mitään outoa. Ihmiset suorastaan _kieltäytyvät uskomasta_, että todellisuudessa asuntojen hinnat liikkuvat pitkässä juoksussa inflaation tahdissa.
Oli se harmittava havainto minullekin - vanha miljoona virtuaalivarallisuutta tulee haihtumaan lähivuosien aikana.
Ostovoima on lisääntynyt kuluneiden nousuvuosien aikana 2-4%/v - trendin voisi sanoa olevan 3%/v. Kannattaa kuitenkin muistaa, että asunto ei ole ainoa elintason lisääntymisen kohde - vain kolmannes/puolet tulisi kohdentaa asumistason parantamiseen. Vertaa sitä sitten asuntojen hinnannousuun ja ihmettele!
Nyt on muuten pakko kirjata nettimuistiin ennutus otsikoihin piakkoin pullahtelevista "Banco"-uutisista.
Kuten tuossa ketjussa joku ottikin esiin, ei tuo sinänsä perusteltu näkemys ota huomioon montaa olennaista seikkaa.
On suoranaista hyväuskoisuutta, mikäli vertaa 80-luvun loppua tähän päivään. Toimintaympäristö on radikaalisti muuttunut.
Asuntojen hinnat laskevat jossain vaiheessa. Aivan kuten kirjoittaja toteaa, ei kukaan voi sanoa milloin. On aivan hyvin mahdollista, että hinnat jatkavat tasaista nousuaan vielä vuosia. Ja sittenkin todennäköisesti tuleva lasku voi olla hyvin pieni.
Oleellista ovat muutokset ympäristössä. Korot ja työllisyystilanne ( muuttoliike joka on kytköksissä tähän). Tällä hetkellä näissä tärkeimmissä asioissa ei ole näköpiirissä mitään suuria uhkia. On vaikea nähdä esim. korkojen nousevan 10 prosenttiin nykyaikana. Lisäksi työllisyydessä pitää tapahtua radikaaleja muutoksia, sillä nythän se on edelleen mainio.
Toki näitä muutoksia voi tapahtua, joskus varmasti tapahtuukin. Hyvin epätodennäköistä sen sijaan on, että muutokset tapahtuisivat lähitulevaisuudessa.
Tähän kun vielä laitetaan päälle asiat, kuten rakennusaloitusten tuleva väheneminen ja rakentamisen hinnan huikea nousu kokonaisuudessaan(tarvikkeet työvoima tonttimaa), niin on kovin vaikea nähdä, että joku alkaisi alehinnoilla yhtäkkiä asuntoja massoittain rakentamaan. Ja kun tarvetta asunnoille on, niin tuskinpa hinnat paljoa laskevat...
Alempana otsikoista löytyy suosittelen.
kaikkihan sen tietävät että asunnot ovat noin 30 prosenttia ylihinnoiteltu. HUOMATKAA, siis 30 prosenttia NORMAALIHINNAN yläpuolella. Kun hinnat sitten romahtava, tippuvat ne paniikista johtuen ALLE NORMAALIHINNAN. Alueellisesti voi hinnat siis laskea yli 50 prosenttia. Erityisesti lainarahavaltaiset alueet romahtavat alle keskiarvon.
Miten sitten nuo uudet taloyhtiöt, joissa taloyhtiölainaa on tolkuttomasti. Jos/kun niistä porukka rupeaa myymään huoneistojaan käynee niin, että hyvä jos kämpän hinta menee edes tasoihin jäljellä olevan yhtiölainan kanssa. Voi voi.
Olipahan fiksu kommentti taas kerran! Mietipäs nyt ihan pieni hetki: Eikös se ole ihan tasan sama onko se velka yhtiölainana vai normaalina asuntolainana, jos niin kävisi, että hinnat romahtaisivat...Mutta älä nyt silti uneksi muiden vaikeksista vaan keskity siihen, että saisit joskus itsekin asunnon ostettua, edes lainalla.
juuri velkaosuuksiin. jos puolet on velkaa ja asunnon arvo tippuu 50%, niin nyt 200 kilon asunnolla on arvoa 100 kiloa ja velkaa on saman verran. paska paikka!
Sehän tuossa olikin, kun onneton tuhnis ei tajua edes yhtiölainan käytännössä vastaavan ihan normaalia asuntolainaa. Nimenomaan surkimuksen viestissä kerrottiin uusien asuntojen yhtiölainoista kuin ne olisivat jotenkin omanlaisensa ongelma.
Jos kaikki uuden yhtiön asunnot eivät mene kaupaksi, niin kukas muu maksaa yhtiölainaa kuin muut osakkaat lopulta. Sellaista se valitettavasti on tuulareiden arki.
Ja se jäi sanomatta, että taloyhtiö, jossa yhtiölainojen osuus on suuri, ei mahdollisen (=varman) romahduksen myötä ole kovinkaan houkutteleva ostokohde. Eli silloin juuri ne myymättömät kämpät/osakkaat, jotka joutuvat maksuvaikeuksiin, muodostuvat muille ongelmaksi. Että lycka vaan till.
Opiskelehan lisää alasta: Eivät todellakaan ole muut osakkaat vastuussa yhtiön myymättömistä asunnoista ja tästä lainaosuudesta.
On täysin selvää, että kun ostat uuden asunnon rakennuttajalta, niin RAKENNUTTAJA VASTAA kaikista myymättömien asuntojen kuluista, niin kauan kuin ne ovat myymättä. Tämä koskee todellakin KAIKKIA kuluja, kuten vastikkeita.
Jos itse menet rakentamaan muutaman talon yhtiön tms. niin silloin tietenkin vastaat itse kaikesta, mutta sitähän tässä ei tarkoitettu, vaan niitä 99% tapauksista = asunto ostetaan rakennuttajalta.
On se vaan kumma, kun joillain on motiiveja suoltaa moisia valheita tänne. Jos ei tiedä, kannattaa olla hiljaa tai kirjoittamatta. No, on se tietysti parempi, että kirjoitat moiset viestit tänne. Jos menet niitä ääneen laukomaan, niin vaikutat vielä enemmän ääliöltä...
vaikka olisikin tyhmä eikä tajuaisi asioita. Vielä kerran: Rakennuttaja vastaa myymättömien asuntojen kuluista, ei tietenkään osakkeita jo ostaneet. Luulisi tämän nyt olevan päivänselvää...ja kai se onkin paitsi tuhnuille.
Rakennusliikkeethän eivät ole ennenkään kaatuneet, eiväthän? Kun asunnot eivät mene kaupaksi, rakennusliikkeellä alkaa mennä heikosti. Kun rakennusliike menee konkkaan ja puolet yhtiön asunnoista on myymättä (niin kuin nykyään monesti on pitkän aikaa), niin siinähän sitä on mukavat maksettavat sinullakin. Eiks juu.
Ja se kannattaa ottaa huomioon asuntoa ostettaessa. Ihan hyvä huomio, joka tosin koskee vain murto-osaa asunnoista. Ei liene kovin realistinen vaihtoehto, että jokin suurista firmoista yhtäkkiä kupsahtaisi (kun katsoo firmojen tuloslukuja). Eri asia on sitten jokin pieni yhitö, josta ei tiedä mitään. sen osalta pitää olla tarkkana.
Mutta kuten todettua, ongelma ei totisesti ole suuri ja koskee todella vain murto-osaa uusia asuntoja.
rakennusliike mistään taloyhtiölainan maksuista välittää. Tämän tajuaa kaikki paitsi tuulipukukansa.