Neuvos sai postia eduskunnasta

kun ei kysele keltään, "Neuvos"

rantaneuvos1 kirjoitti:

kun ei kysele keltään, "Neuvos"

VASEMMISTOLIITON RYHMÄPUHE

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Merja Kyllönen keskiviikkona 3.10.2007
välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies

Avoimia kirjeitä, kauniita sanoja
mutta ei lainkaan tilillepanoja
Lupaukset heitettiin
heiluivat huulet
rahapussi tyhjeni
pettyneen huokauksen kuulet
Sari sairaanhoitaja
Kari kansalainen
tyhjää saivat he molemmat
palvelut entistä heikommat
Laatua saa suurella rahalla,
mutta sitä ei osteta tyhjällä mahalla.


Puheenjohtaja Kataisen joukot virittivät ennen vaaleja, suuria toiveita palkkatasa-arvon edistämisestä.

Nyt vaalien jälkeen valtiovarainministeri Katainen kirjoittaa Sari Sairaanhoitajalle Turun sanomissa: "Rahaa ei tällä erää ole mahdollista laittaa enempää."

Ja sehän ei pidä paikkaansa, arvoisa valtiovarainministeri.

Ja sitä paitsi, te olisitte paljon oikeampi vastaamaan välikysymykseen, sillä tässä on ensisijaisesti kyse rahasta. Ja te, arvoisa valtiovarainministeri, olette sen rahahanan tulppa.

Hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen tarvitaan rahaa. Ilmaiseksi niitä ei saa. Mikäli palkkatasa-arvo paranee vuodessa parilla kympillä, niin taidamme olla pian vuoden 2020 paremmalla puolella, ennen kuin Kataisen joukkojen vaalilupaukset on lunastettu. –Tämä jos mikä lienee sitä kuuluisaa, pitkäjänteistä politiikkaa?-

Hallitusohjelman tekstiosuus kuulostaa loistokkaalta, mutta rahanjakoraamit eivät sitä vastaa. Ensi vuoden talousarviossa panostus kuntien asukkailleen tarjoamiin terveys- ja vanhuspalveluihin on täysin riittämätön.

Suomalaista terveydenhoitoa on kehuttu hyväksi ja kustannustehokkaaksi. Sitähän se on. Työntekijöiden ammattitaito takaa hyvän laadun ja alhainen palkkaus takaa sen taloudellisen tehokkuuden.

Mutta kuinka kauan näin on?

Ellei palkkatasa-arvossa edetä ripeästi, on vaarana, että palvelut heikentyvät, kun henkilöstöä on saatavilla yhä vähemmän.

Eivät kaikki ryntää Ruotsiin tai Norjaan. Myös kotimaassa on muita uramahdollisuuksia. Kun henkilöstöpula alkaa vaivata, kasvaa työtaakka niillä, jotka ovat yhä alalla. Ja se vain lisää motivaatiota etsiä muita vaihtoehtoja.

Miten silloin hoidetaan vanhukset tai pidetään auki kirjastot?

Hallitus lupasi tukea sellaista kuntien palkkaratkaisua, joka kohdentuu koulutetuille naisvaltaisille aloille, joilla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Tälle ratkaisulle hallitus asetti kuitenkin niin ahtaat rajat, että niiden puitteissa ongelmia ei kyetä korjaamaan.
Hallituksen ilmoittama 150 miljoonaa euroa ei alkuunkaan vastaa niitä odotuksia, joita hoitajilla oli. Pikkurahalla ei julkisen sektorin palkkausongelmia korjata, eikä myöskään palveluita kehitetä.

Palvelumaksuja korotetaan, mutta palvelujen parantamiseen hallitus ei aio käyttää korotuksista saatavia rahoja, vaan ne imuroidaan takaisin kunnilta. Palvelumaksuissa onkin tällöin kyse verottamisesta, esimerkiksi sairauden verottamisesta, eikä suinkaan siitä, että korotetuilla terveyskeskusmaksuilla oltaisiin esimerkiksi turvaamassa kuntien parempia palveluita. Sosiaalisista syistä me Vasemmistoliitossa emme kannata palvelumaksujen korotuksia.

Palvelujen parantamiseen hallitus tarjoaa ensi vuodeksi vain parikymmentä miljoonaa euroa. Sillä, hyvät ministerit, ei maailmaa rakenneta. Ei riitä, että valtionosuudet ovat niukat, vaan vieläpä ahdinkokunnille tarkoitetut kuntien harkinnanvaraiset avustukset, ovat 8 miljoonaa pienemmät kuin pari vuotta sitten. Keskusta on todella kääntänyt selkänsä vaikeuksissa kamppailevien kuntien asukkaille.

Hyvistä suhdanteista huolimatta, monissa kunnissa talous on tiukoilla. Siitä pitävät huolen niukat valtionosuudet. Kunnissa ei vältytä veronkorotuksilta, lainanoton lisäykseltä eikä henkilöstövähennyksiltä. Hyvä, Parempi, Paras! Kansa kyllä palveluiden katoamista vastaan haras!

Ja kyllä se rahan puute näkyy palvelujen laadussakin. Kentällä kuulee jo keskustelun siitä, miten omaiset tai vapaaehtoiset saataisiin syöttämään vanhuksia laitoksissa ja millaiset vaippakiintiöt asetettaisiin, että kuluissa säästettäisiin.

Arvoisa valtiovarainministeri, on aika väljentää raameja. On aika huolehtia oikeudenmukaisuudesta, on aika turvata arjen palvelut. Sitten, kun ministeri Katainen avaa rahahanoja, on peruspalveluministeri Risikonkin helpompi vastata täällä esitettyihin kysymyksiin.

Laman alhosta on yli kymmenen vuotta ja julkista velkaa on lyhennetty ennätystahdissa. Budjetista aiotaan käyttää kaksi miljardia velan maksuun ja jos hallitus jotain valtionomistuksesta panee lihoiksi, niin niistäkin sitten valtaosa menee velanmaksuun. Eiköhän sitä pienemmälläkin kiireellä saada velkaa sen verran alemmaksi, että jää varaa myös suurempaan tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja kansalaisten palveluihin.


Hyvät edustajatoverit

Sen ohella, että osoitetaan riittävästi varoja kunnille, on eräissä tapauksissa tarpeen erikseen varmistaa, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Hoitotakuu on yksi tällainen keino ohjata. Lapsen oikeus päivähoitoon on toinen merkittävä keino. Osoitus Vanhasen hallituksen epäsosiaalisesta luonteesta on kuitenkin se, että lapsen oikeus päivähoitoon, oikeus kehittyä ikäistensä seurassa riistetään kaikkein köyhimmiltä, poistamalla nollamaksuluokka.

Eduskunta on myös toistuvasti joutunut merkitsemään budjettiin erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, sillä kokemus on osoittanut, että tällä alueella tapahtuu liikaa laiminlyöntejä, ellei erillismäärärahaa ole budjettiin kirjattu. Me Vasemmistoliitossa emme hyväksy hallituksen esitystä poistaa määräraha ensi vuoden budjetista.

Onko nyt todella niin, että tämä hallitus ei piittaa lapsista ja nuorista?
Vanhukset ovat myös sellainen ryhmä, jonka oikeuksia palveluihin pitää nyt parantaa. Suomi ikääntyy. Ellei tälle väestöryhmälle luoda lainsäädännössä vähimmäisturvaa, on vaarana, että he joissakin kunnissa jäävät vaille sitä apua, mitä he tarvitsevat selviytyäkseen kotona. Sitä me Vasemmistoliitossa emme halua.

Tästä syystä me keväällä 2006 ehdotimme erityistä vanhuspalvelulakia.

Vasemmistoliiton lakialoitteen tavoitteena oli taata ikääntyneille ihmisille yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa kunnioittaen palvelun tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta tuloista riippumatta.

Nykytilanteessa tällainen valinnanvapaus koskee vain varakkaimpia vanhuksia.

Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan muun muassa vanhuksille, mutta normit on laadittu sillä tavoin väljiksi, että niiden toteuttaminen on sidottu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin. Emme voi tyytyä siihen, että ikääntyvät ihmiset jossakin kunnassa jäisivät äänekkäämpien tai vaikutusvaltaisempien ryhmien jalkoihin voimavarojen jaossa.

Nykytilanteessa kotihoidon saaminen riippuu asiakkaan asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnan omista soveltamisohjeista ja -käytännöstä. Lisäksi valitusoikeus näistä päätöksistä on rajoitettu. Valitettavasti kehitys viime aikoina on ollut se, että kuntien kotihoito supistuu sisällöltään ja rajautuu entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin. -Ja tämäkö on sitä kuuluisaa välittämistä ja tasa-arvoista palvelutarjontaa?-

Säätämällä erityinen vanhuspalvelulaki, ns. hoivatakuu laajennettaisiin myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Meidän mielestämme kunnat pitää velvoittaa järjestämään ikääntyneille, yli 65-vuotiaille, kotihoidon tarpeessa oleville, kotihoito siitä riippumatta, valitsevatko ikääntyneet kotona asumisen vai asumisen palvelu- tai tukiasunnossa, hyväksytyn palvelusuunnitelman mukaisesti. Muutoksella ohjattaisiin ikääntyneiden palveluita kotona tapahtuviksi ja vähennettäisiin osaltaan pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Mielestämme olisi myös syytä laajentaa, ei-kiireellisen hoivapalvelun tarpeen arviointivelvollisuutta.


Arvoisa puhemies

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää hallituksen vastaus ei tyydytä.

Tällainen hallitus joutaa mennä.

Kannatan edustaja Filatovin ehdotusta perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Terveisin Merja Kyllösen kannattaja, kirjailija, rantaneuvos Eero Seppänen Suomussalmelta.

rantaneuvos1 kirjoitti:

VASEMMISTOLIITON RYHMÄPUHE

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Merja Kyllönen keskiviikkona 3.10.2007
välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies

Avoimia kirjeitä, kauniita sanoja
mutta ei lainkaan tilillepanoja
Lupaukset heitettiin
heiluivat huulet
rahapussi tyhjeni
pettyneen huokauksen kuulet
Sari sairaanhoitaja
Kari kansalainen
tyhjää saivat he molemmat
palvelut entistä heikommat
Laatua saa suurella rahalla,
mutta sitä ei osteta tyhjällä mahalla.


Puheenjohtaja Kataisen joukot virittivät ennen vaaleja, suuria toiveita palkkatasa-arvon edistämisestä.

Nyt vaalien jälkeen valtiovarainministeri Katainen kirjoittaa Sari Sairaanhoitajalle Turun sanomissa: "Rahaa ei tällä erää ole mahdollista laittaa enempää."

Ja sehän ei pidä paikkaansa, arvoisa valtiovarainministeri.

Ja sitä paitsi, te olisitte paljon oikeampi vastaamaan välikysymykseen, sillä tässä on ensisijaisesti kyse rahasta. Ja te, arvoisa valtiovarainministeri, olette sen rahahanan tulppa.

Hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen tarvitaan rahaa. Ilmaiseksi niitä ei saa. Mikäli palkkatasa-arvo paranee vuodessa parilla kympillä, niin taidamme olla pian vuoden 2020 paremmalla puolella, ennen kuin Kataisen joukkojen vaalilupaukset on lunastettu. –Tämä jos mikä lienee sitä kuuluisaa, pitkäjänteistä politiikkaa?-

Hallitusohjelman tekstiosuus kuulostaa loistokkaalta, mutta rahanjakoraamit eivät sitä vastaa. Ensi vuoden talousarviossa panostus kuntien asukkailleen tarjoamiin terveys- ja vanhuspalveluihin on täysin riittämätön.

Suomalaista terveydenhoitoa on kehuttu hyväksi ja kustannustehokkaaksi. Sitähän se on. Työntekijöiden ammattitaito takaa hyvän laadun ja alhainen palkkaus takaa sen taloudellisen tehokkuuden.

Mutta kuinka kauan näin on?

Ellei palkkatasa-arvossa edetä ripeästi, on vaarana, että palvelut heikentyvät, kun henkilöstöä on saatavilla yhä vähemmän.

Eivät kaikki ryntää Ruotsiin tai Norjaan. Myös kotimaassa on muita uramahdollisuuksia. Kun henkilöstöpula alkaa vaivata, kasvaa työtaakka niillä, jotka ovat yhä alalla. Ja se vain lisää motivaatiota etsiä muita vaihtoehtoja.

Miten silloin hoidetaan vanhukset tai pidetään auki kirjastot?

Hallitus lupasi tukea sellaista kuntien palkkaratkaisua, joka kohdentuu koulutetuille naisvaltaisille aloille, joilla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Tälle ratkaisulle hallitus asetti kuitenkin niin ahtaat rajat, että niiden puitteissa ongelmia ei kyetä korjaamaan.
Hallituksen ilmoittama 150 miljoonaa euroa ei alkuunkaan vastaa niitä odotuksia, joita hoitajilla oli. Pikkurahalla ei julkisen sektorin palkkausongelmia korjata, eikä myöskään palveluita kehitetä.

Palvelumaksuja korotetaan, mutta palvelujen parantamiseen hallitus ei aio käyttää korotuksista saatavia rahoja, vaan ne imuroidaan takaisin kunnilta. Palvelumaksuissa onkin tällöin kyse verottamisesta, esimerkiksi sairauden verottamisesta, eikä suinkaan siitä, että korotetuilla terveyskeskusmaksuilla oltaisiin esimerkiksi turvaamassa kuntien parempia palveluita. Sosiaalisista syistä me Vasemmistoliitossa emme kannata palvelumaksujen korotuksia.

Palvelujen parantamiseen hallitus tarjoaa ensi vuodeksi vain parikymmentä miljoonaa euroa. Sillä, hyvät ministerit, ei maailmaa rakenneta. Ei riitä, että valtionosuudet ovat niukat, vaan vieläpä ahdinkokunnille tarkoitetut kuntien harkinnanvaraiset avustukset, ovat 8 miljoonaa pienemmät kuin pari vuotta sitten. Keskusta on todella kääntänyt selkänsä vaikeuksissa kamppailevien kuntien asukkaille.

Hyvistä suhdanteista huolimatta, monissa kunnissa talous on tiukoilla. Siitä pitävät huolen niukat valtionosuudet. Kunnissa ei vältytä veronkorotuksilta, lainanoton lisäykseltä eikä henkilöstövähennyksiltä. Hyvä, Parempi, Paras! Kansa kyllä palveluiden katoamista vastaan haras!

Ja kyllä se rahan puute näkyy palvelujen laadussakin. Kentällä kuulee jo keskustelun siitä, miten omaiset tai vapaaehtoiset saataisiin syöttämään vanhuksia laitoksissa ja millaiset vaippakiintiöt asetettaisiin, että kuluissa säästettäisiin.

Arvoisa valtiovarainministeri, on aika väljentää raameja. On aika huolehtia oikeudenmukaisuudesta, on aika turvata arjen palvelut. Sitten, kun ministeri Katainen avaa rahahanoja, on peruspalveluministeri Risikonkin helpompi vastata täällä esitettyihin kysymyksiin.

Laman alhosta on yli kymmenen vuotta ja julkista velkaa on lyhennetty ennätystahdissa. Budjetista aiotaan käyttää kaksi miljardia velan maksuun ja jos hallitus jotain valtionomistuksesta panee lihoiksi, niin niistäkin sitten valtaosa menee velanmaksuun. Eiköhän sitä pienemmälläkin kiireellä saada velkaa sen verran alemmaksi, että jää varaa myös suurempaan tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja kansalaisten palveluihin.


Hyvät edustajatoverit

Sen ohella, että osoitetaan riittävästi varoja kunnille, on eräissä tapauksissa tarpeen erikseen varmistaa, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Hoitotakuu on yksi tällainen keino ohjata. Lapsen oikeus päivähoitoon on toinen merkittävä keino. Osoitus Vanhasen hallituksen epäsosiaalisesta luonteesta on kuitenkin se, että lapsen oikeus päivähoitoon, oikeus kehittyä ikäistensä seurassa riistetään kaikkein köyhimmiltä, poistamalla nollamaksuluokka.

Eduskunta on myös toistuvasti joutunut merkitsemään budjettiin erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, sillä kokemus on osoittanut, että tällä alueella tapahtuu liikaa laiminlyöntejä, ellei erillismäärärahaa ole budjettiin kirjattu. Me Vasemmistoliitossa emme hyväksy hallituksen esitystä poistaa määräraha ensi vuoden budjetista.

Onko nyt todella niin, että tämä hallitus ei piittaa lapsista ja nuorista?
Vanhukset ovat myös sellainen ryhmä, jonka oikeuksia palveluihin pitää nyt parantaa. Suomi ikääntyy. Ellei tälle väestöryhmälle luoda lainsäädännössä vähimmäisturvaa, on vaarana, että he joissakin kunnissa jäävät vaille sitä apua, mitä he tarvitsevat selviytyäkseen kotona. Sitä me Vasemmistoliitossa emme halua.

Tästä syystä me keväällä 2006 ehdotimme erityistä vanhuspalvelulakia.

Vasemmistoliiton lakialoitteen tavoitteena oli taata ikääntyneille ihmisille yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa kunnioittaen palvelun tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta tuloista riippumatta.

Nykytilanteessa tällainen valinnanvapaus koskee vain varakkaimpia vanhuksia.

Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan muun muassa vanhuksille, mutta normit on laadittu sillä tavoin väljiksi, että niiden toteuttaminen on sidottu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin. Emme voi tyytyä siihen, että ikääntyvät ihmiset jossakin kunnassa jäisivät äänekkäämpien tai vaikutusvaltaisempien ryhmien jalkoihin voimavarojen jaossa.

Nykytilanteessa kotihoidon saaminen riippuu asiakkaan asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnan omista soveltamisohjeista ja -käytännöstä. Lisäksi valitusoikeus näistä päätöksistä on rajoitettu. Valitettavasti kehitys viime aikoina on ollut se, että kuntien kotihoito supistuu sisällöltään ja rajautuu entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin. -Ja tämäkö on sitä kuuluisaa välittämistä ja tasa-arvoista palvelutarjontaa?-

Säätämällä erityinen vanhuspalvelulaki, ns. hoivatakuu laajennettaisiin myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Meidän mielestämme kunnat pitää velvoittaa järjestämään ikääntyneille, yli 65-vuotiaille, kotihoidon tarpeessa oleville, kotihoito siitä riippumatta, valitsevatko ikääntyneet kotona asumisen vai asumisen palvelu- tai tukiasunnossa, hyväksytyn palvelusuunnitelman mukaisesti. Muutoksella ohjattaisiin ikääntyneiden palveluita kotona tapahtuviksi ja vähennettäisiin osaltaan pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Mielestämme olisi myös syytä laajentaa, ei-kiireellisen hoivapalvelun tarpeen arviointivelvollisuutta.


Arvoisa puhemies

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää hallituksen vastaus ei tyydytä.

Tällainen hallitus joutaa mennä.

Kannatan edustaja Filatovin ehdotusta perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Terveisin Merja Kyllösen kannattaja, kirjailija, rantaneuvos Eero Seppänen Suomussalmelta.

Lue lisää

heti kun sinne päin pyllistetään, välillä haukkuu, jos ei anneta nuoltavaksi