Onko mahdollista siirtyä suoraan rakastamiseen ilman sitä ihastusta. Kun sanotaan, että ulkonäköön ihastutaan ja sisämpään rakastutaan. Onko se oikeasti aina noin?
Rakastua ilman ihastumista?
pettynytmies
61471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
juuri niin.Tosin mies vetäytyi kun hoksasi tunteensa, ja jätti minut kuin lehden maahan. Aikani itkettyäni ja lähestymisyrityksiä tehtyäni (turhaan) jatkoin minäkin elämääni. Nyt masentunut, petyin pahasti, mutta jonakin päivänä se masentuminen on ohi.
itselle kävi niin, että rakastuin, enkä koskaan ole tuntenut näin vahvasti ketään kohtaan. rakastuin miehen persoonaan, hänen lempeyteensä ja viisauteensa, kaikkeen hänessä. ulkonäkö oli minulle sivuseikka, vaikkakin se sai minut ensimmäisen kerran huomaamaan kyseisen miehen. hänen kanssaan oli niin hyvä olla, kerrankin sain olla täysin oma itseni.
Ei kai ihastuminen vain ulkonäköön liity. Se liittyy kaikkeen siinä missä rakastuminenkin. Eri vaiheita vain.
Mihin petyit?
Rakastaa on mahdollista ilman rakastumista. Eihän ihminen ihastu lemmikkiinsä sillä tavoin kuin toiseen ihmiseen, mutta silti se voi kiintyä siihen. Eri asia sitten on, voitko rakastaa romanttisessa mielessä kumppaniasi, vai onko rakkautesi vain sellaista lähimmäisenrakkautta, välittämistä ilman intohimoa.
Huomasin että sull on vähän termit sekaisin: rakastuminen on samaa kuin ihastuminen - rakastaminen ei ole tunne. Rakkaus on kiintymistä ja kokoelma monenlaisia tunteita. Rakastuminen on vain ohimenevä tunne, jonka saattaa yksikin todellisuuteen palauttava hetki tappaa.
Ei kai haittaa, jos et olisikaan kokenut rakastumisen tunnetta, sillä ohi se olisi kuitenkin mennyt.
se kyllä menee niin, että
ihastuminen-->rakastuminen-->rakastaminen
Ihastun useinkin, eikä se mitään rakastumista ole.
Voin ihastua toisen ruskeisiin silmiin ja hymyyn ilman että tunne toista sen kummemmin.
Rakastun ihmiseen kokonaisuutena, hänen sisimpäänsä, ajatuksiinsa, luonteeseensa ja ulkonäköön.
Ja rakastaminen... se on niin syvää, se on itse koettava :)
...että mitenkä erotat itsessäsi ihastumisen ja rakastumisen? Miten erilaisilta ne tuntuvat? Huomaatko omasta mielestäsi rakastuneena toisen huonotkin ominaisuudet, vai onko toinen täysin täydellinen? Perustele, miksei ihastuminen ole mielestäsi mitään rakastumista? Eikö kyse voi olla saman asian eri voimakkuuksista? Miksi rakastuminen tai jopa rakastaminen vaatisi sen kummempaa tuntemista? Onko lähimmäisenrakkaus ihan vieras käsite? Et selittänyt väitteitäsi juuri mitenkään, joten olisi kiva tietää.
Rakastuminen voi olla pliisu tai voimakas tunne ja sen voluumi voi muuttua, eikö? Miksi se ei siis ole sama asia kuin ihastuminen? Siksikö kun sana johdettu kantasanasta rakkaus? Vai siksi, että rakastua voi usein, mutta se menee ohi nopeasti? Käsittääkseni rakastumisessa eli ihastumisessa on juuri se taika, että se menee ohi, ja jos se laimenee tosi nopeasti, se ei ehdi muuttua rakkaudeksi.