Tänään on muutamalla vuosipäivä leikkauksesta,
hoidot ohi ja eteenpäin mennään:)Tehdään
tästä hyvä päivä;hyvää alkavaa päivää kaikille:)
hoidot ohi ja eteenpäin mennään:)Tehdään
tästä hyvä päivä;hyvää alkavaa päivää kaikille:)
Hyvää huomenta!
Ira¤
381070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Pätkäyön jälkeen en enää viitsinyt harjoittaa tuota "väkisinmakaamista", joten nousinpa ylös jo viiden jälkeen. Kahvit on juotu ja kissa ruokittu, sekä ukko(kulta) lähetetty töihin.
Aurinkoista mieltä toivotan teille kaikille!
nousin,kun en viitsinyt pyöriskellä.Pikku kissa
nukkuu vielä,ei ole ruokakupille tullut:)
Tasan vuosi sitten minua kärrättiin leikkaussaliin aamusta. Klo 8 alkoi leikkaus. Olin päivän ensimmäinen siinä jonossa.
Tasan vuosi sitten tapasin uuden ystävän siellä sairaalassa.
Hän on tänäänkin sairaalassa ja leikataan jälleen.
aamulla minutkin leikattiin,edellisenä iltana
soittivat,että peruttu aika sopisiko minulle.
Ompa kurja,että ystäväsi näin pian joutui uudelleen leikkaukseen.
ilon ja jännityksen päivä. Väkisinkin ystävän uusi leikkaus jännittää. Pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin.
Kaikesta huolimatta hyvää perjantai päivää kaikille.
sinullekkin,taidan lähteä jo näin
aamusta ruokakauppaan shoppailemaan
heh vaikka munkkipossuja:)
Ystävääni on leikattu jo niin monta kertaa. Hän on sinnikäs ja vahva ihminen. Kyse ei ole syövästä. Hänet leikataan jo 8:tta kertaa vatsasta eri kohtaa tänä kesänä. Eikä oikein tiedetä,miksi haavat eivät umpeudu ja jotain siellä leviää...en tiedä. Hänelle laitettiin avanne vuosi sitten.
Tänään täytyy varmaan vuosipäivää juhlistaa jotenkin kun sattuu vielä perjantaikin olemaan.... >;)
Minäkin olin aamupotilas, kuudelta tulin sairaalaan ja kahdeksalta jo leikattiin. Puoliltapäivin sitten kärvistelin jo ulko-ovella röökillä.
reipasta menoa.Minä en muista leikkauspäivästä
muuta kun soitin pikkutytölleni,joka melkein
lauloi,kun olin hengissä,vaikka olin sanonut
ettei tarvii pelkää,hänen läheltä kun on
kuollut syöpään ihmisiä.
näen silmissäni sinut siellä sairaalan edessä kärvistelemässä röökillä tippateline mukana ja ne dreenit roikkumassa.Minulle ei enää ole oikein muistoa leikkaus päivästä,narkoosista herättyäni itkeä pillitin sydäntä särkevästi ja reipas hoitaja tyttö tuli lohduttelemaan.Iltapäivällä soittelin koko suvulle ja ystäville ja työkavereille sekavia puheluja.Illalla,kun mies ja lapset tuli katsomaan,kikattelin ihan hervottomana.Minut leikattiin tammikuussa-06.Sitten syksyllä oli toisenrinnan ja munasarjojen poisto leikkaus.Niistäkään en paljoa muista,sekavat muistikuvat.Jotenkin oli itkua ja naurua vuorotellen.
minutkin leikattiin,mutta kyllä olin vielä puolilta päivin pedissä. Eivät antaneet vielä nousta. Ihan lääkehuuruissa olin,mutta hirveesti kävi ystäviä katsomassa. Jännä miten nyt muistan sen kuin eilisen. Ei kiva päivä ollenkaan,mutta selvisin siitäkin. :)
jo Kätilöopistolla (keisarileikkaus) että tupakoivat toipuvat leikkauksista parhaiten ja nopeimmin. Kun on pakko päästä äkkiä röökille heti kun saa silmänsä auki.... ja todellakin tippatelinettä työnnellen. Siinä verenkierto ynnä muut toiminnot elpyvät pikavauhtia eestaas ravatessa.
Tupakoimattomat makaavat petissä vaan ja paraneminen pitkittyy.
>;D
olen minäkin aikoinaan polttanut,ja
röökillehän se oli mentävä aina,kun pääsi:)
sulle ;) Himonsa kullakin.... Mulla oli tarve päästä vessaan ja yrittivät jotain muuta siinä sängyllä ehdotella,mutta minä sanoin,että kun minä haluan vessaan ja nyt!
Ei kun pelkäs,että minä pyörtyä kupsahdan,jos yksin lähdn seikkaleen.
Sää siel röökil heti....joo-o. ;D
mies poltti vielä siihen aikaan,kun syöpä leikattiin.Häntä oli hoitaja tulossa sairaalan käytävällä vastaan,että auttaa hänet ylös sängystä.Miespä olikin kävellyt röökiltä hoitajaa vastaan.Kalman kalpeana ja pyörryksissä hoiperrellen tippa telinettä raahaten.Minä sain sairaalassa liikuntaa kun ramppasin siellä kännykkä soitto paikassa,huone puhelinta en osannut käyttää.
älä silti aseta itseäsi toisten yläpuolelle,tässä ja nyt!
Et ole tippaakaan parempi kuin me muut!
että T&N mitään sellaista ajatteli - ennemminkin huumorimielessä heitteli.
näkemyksen mukaan myös muumin tekopyhyys?
pieni rääpäle ja uhoo kuin isotkin!
suutun sulle niin muumiaiteen puolesta!
mistä he.....n tekopyhyydestä saarnaat!!!
mene kuule jo pois täältä,älä jatka!
Huomenta arvoisat naiset ja jos tänne joku miehenpuolikin on eksynyt niin sillekin sitten.
Heitin vaimon töihin enkä enää viitsinyt mennä makoilemaan vapaapäivän ratoksi vaan kurkkasin tänne ja havaitsin elämää. Minulla on nyt 14kk hoidon loppumisesta mutta kontrollit on edelleen 3kk:n välein ja ensi kerralla otetaan taas kuviakin. Vähän ihmetyttää näin tiheät kontrollikäynnit. Kun kysyin asiasta niin en oikein saanut kunnon vastausta, lääkäri mutisi vaan jotain syöpäni yllätyksellisyydestä.Ei se minusta nyt niin kovin suuri yllätys ollut. Tämänikäinen mies joka 34 vuotta savusi oikein kunnolla eikä lasiinkaan syljeskelty. Ensiluokkainen kandidaatti kurkunpäänsyövälle sanoisin minä. Eipähän se sitten jäänyt kandi-tasolle vaan minusta tuli oikea syöpäläinen.
heittelet? ;D
Parempi se kuule on tutkia kuin hutkia.:)
'Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee' Vaikka minähän olen hyvinkin lempeä aviomies. Aina kun vaimolla on asiaa hän viittaa ja luvan saatuaan puhuttelee. Enkä minä useinkaan kiellä puhuttelemasta.
arvasinhan minä! Tavan sovinisti... No,onneks oot täällä meidän naisten sakissa koulutettavana. Me vähä taotaan sulle käytöstapoja päähän. ;)
Onkos Kallea näkynyt?
Minä meen illalla kurssille ja reilun viikon päästä olen koulutuksessa 3 viikkoa,joten enpä paljon ehdi palstalla aamusin kirjoittelee. Älä kuvittelekaan pääseväs musta eroon...khrrrr.. ;D
niin viimeinen sana sanotaan sängynalta:)
täällähän on jo alkanut varhain ahkera rupattelu.Tässä on belgin kanssa käyty kurkistamassa syksyiseen metsään,keittelin sitten toiset aamukahvit.Tuli mieleeni Zomin ukkokullan aamiainen,kun naukkasin kahvin kera pari marie keksiä aamupalaksi.Minulle alkaa ruoka maittamaan vasta iltapäivällä,ja välillä ei silloinkaan,jos on oikein paha päivä.Niin,minulla on nyt vuosi siitä,kun syövän jälkeen aloin työt.Nopeastippa nämä vuodet menee.Semmoisessa sumussa onkin mennyt kolme viime vuotta.Se entinen elämä on siellä jossain sumuverhon takana.Tämä aika alkoi,kun mies sairastui syöpään.No,uskon,että saamme tässä elellä seuraavat kolme vuotta rauhassa,jospa kolmekymmentäkin.
Oikein hyvää aamupäivän jatkoa kaikille!
Ja siellähän se Kalle lymyili ! No, pysyköön nyt ainakin iltaan asti siellä kun näytti hyvin viihtyvän :-) . Minäkin istuin juuri kolme päivää kurssilla aiheena Active Directory ja Group Policyjen teko. Tunsin kyllä vähän vanhaksi itseni kaikki muut olisivat ikänsä puolesta voineet olla vaikka lapsiani. Mutta nythän näyttääkin siltä että mitään uutta ei enää töissä tarvitse opetella. Malmstenin sanoin: 'Kortisto, kortisto kutsuu. Kohti kuohujaan'
epäilyttää,minkä aikaa saanen pitää työni,kun palaan taas.Ensin syövän takia pitkä sairausloma,sitten muutama kuukausi töissä.Nyt masennuksentakia kuntoutustuella jo yli puoli vuotta.Ikääkin kohta 51v.Kyllä on taas näytön paikka,että pystyn tekemään työni siinä urakkavauhdissa.Niin,voi olla,että jos tulee taloudelliset ja tuotannolliset syyt irtisanomisiin,saattaa muumiaitee olla listoilla.Epäilevät varmaan,että vaikka pärjääkin työssä,on epäily että syöpä uusii ja masennuskin.Muistan,kun muutama kuukausi ennen sairastumistani porukkaa vähennettiin,minä sain jäädä.Sitten melkein heti kehtasin sairastua syöpään ja lähdin sairauslomille.Ajattelivat varmaan,että olisi joutanut tuokin sanoa irti ajoissa.
ole vaan koko ajan sairiksella,niin eivät voi sanoa
sinua irti sairisaikana,olet tuonne 63v. asti,
heh tuo nyt oli vitsi.Tänäpäivänä niin helposti
sanovat irti,eikä se kyllä naurata:)
mutta kova halu on vielä työelämään.Ja tämä kuntoutustuki on niin pieni,ettei sillä kirkoja rakenneta.Täytyy elää nyt päivä kerrallaan,eikä huolehtia huomisesta.Raamatussakin sanotaan,että huominen tuo huomisen murheet.Ja pääasiahan nyt on,että meille kummallekaan ei syöpä uusisi.Se on tärkeintä.
Toistakymmentä vuotta sitten minun enoni kuoli kurkkusyöpään.Hän meni lääkäriin vasta siinä vaiheessa,kun ääntä ei tullut ollenkaan.Olikin jo liian myöhäistä.Hänelle tehtiin leikkaus ja laitettiin sellainen aukko kaulaan,jonka kautta puhui.En oikein enemmän tiedä,hän asui eri puolella Suomea,kuin minä.Ehkä hän eli sen kaula avanteen kanssa vuoden-pari.Kova ryyppy ja tupakka mies hän oli,eleli vähän päälle 60.vuotiaaksi.En pelottele,sinähän menit ajoissa lääkäriin.
turha tulevia murehtia:)
Älä hyvä ihminen mene ihmettelemään kolmen kuukauden kontrolleja. Olen täällä kertonut useampaan kertaan ystävästäni. Hän kävi kevättalvella tutkimuksissa. Oli patteja kaulan alueella. Silloin sovittiin että henkitorvi tähystetään toukokuussa. Se oli /- 3 kk. Tähystyksestä suoraan leikkaussaliin ja avanne henkitorveen.
Pidä tiukasti kiinni tiheistä kontrolleista. Kurkunpään tienoo on ahdas paikka. Siihen ei kovin kummoista pattia tarvita kun reiät on tukossa.
sitten kerroit,jos et pelotelleksesi raspikurkkua?
...ja vuosipäiväläisille vielä erityishalit!
Täällähän on ollut vilkasta jo tuntikaupalla ja minä avasin sivut vasta äsken, kun ukkokulta lähti gammakuvaukseen.
Raspikurkku, onkohan vaimosi opetusalan ihmisiä, kun niin nätisti on oppinut viittaamaan? :) Muistathan sinä puolestasi kunnioittavasti teititellä rouvaa niinkuin meillä on tapana? Kerran mies vähän vieraammassa seurassa (ihan piruuttaan) kysäisi minulta: " Voisitteko te käydä ostamassa minulle uudet kalsarit?" Siinä oli ympärillä aika merkillisiä ilmeitä!!
Siitä kontrollivälistä: Mitä lyhyempi, sitä parempi. Minun miehelläni piti olla kontrolli helmikuun lopussa, mutta onneksi hän itse tajusi, etteivät asiat olleet ollenkaan hyvin ja sai tutkimukset aikaistettua. Tammikuun alussa alkoivat sytostaattihoidot. Huonostihan siinä olisi käynyt, jos hän olisi odottanut helmikuun loppuun...
ajoissa hoidot:)Mielummin sitä kävisi
vaikka turhaan,ennenkin liian myöhään.
Tuo kalsari juttu oli hyvä,heh.
perjantaita sinullekin,Zom ja terveiset metsänemännältä,ukkokullalta,belgiltä ja kisulta sinulle ja ukkokullallesi!Meillä ukkokulta nimittää minua yleensä mamiksi.Ja yleensä johdattelen asiat niin,että vaikka minä päätän asioista,hän luulee päätöstä omakseen.Kuten nyt tämä alkava lattioitten uusiminen.Kolme vuotta sitten hän meinasi aloittaa,mutta sitten syöpä tuli väliin.Nyt hänellä ei ole oikein intoa aloittaa,että jos,,mutta sain hänet suostuteltua.Nyt belgi lähtee taas taluttamaan minua metsäpoluille lenkille,on tosi hieno ilma tänään!
...sataa tihuuttaa, ei oirettakaan auringosta. Ukkokulta aina sanoo, että meillä asiat ratkaistaan äänestämällä - hänellä on yksi ääni, mutta minulla kaksi! :)
tasaarvoista äänestämistä:)Työyhteisössä
yleensä on tuollain:)