Olen huomannut tällä palstalla esim. Kastellin ulkoseinästä puhuttavan, että heillä on runkotolpan jako k 600, kuinka on muilla talotoimittäjilla. Esim. Herrala, Jukka, Kannus,Omatalo?.
Kipsilevyä taitavat kaikki käyttää sisäverhoiluna, joten kuulostaa tuo k 600 Kastellilla aika hontelolta. Kipsilevyhän tarvitsee k 400 jaon. Jos hyvän haluaa, ja jossain rak .ohjeissakin suositellaan sitä.
Onko kellään tietoa?
Kipsilevyä taitavat kaikki käyttää sisäverhoiluna, joten kuulostaa tuo k 600 Kastellilla aika hontelolta. Kipsilevyhän tarvitsee k 400 jaon. Jos hyvän haluaa, ja jossain rak .ohjeissakin suositellaan sitä.
Onko kellään tietoa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kastelli ei laita sisäpuolella kipsilevyjä runkotolppiin kiinni joten niiden jako ei vaikuta
asiaan.
Kai kaikilla pystyrunko on 600 jaolla. Ja jos pystyrunkoon kiinnitetään kipsilevy, niin sen saa kiinnitettyä juuri sillä jaolla kuin haluaa.
Mutta jos ja kun laitetaan sisäpuolinen vaakakoolaus (mm. Kastelli), niin kipsi jää tyhjän päälle 600 välein pystysuunnassa. Ja se höyrysulku sinne villojen väliin, ai ai .... Johan alkaa muhimaan.
Toki jotainhan tarttee tehdä, jos pystyrunko tehdään tulitikuista, esim. 148x42 tai vast. Mielestäni pystyrungon tulee olla 198x48, jolloin ei tarvitse temppuilla. Ja siihen saa kipsinkin tukevasti kiinnitettyä.
mitään. Miten ne levyt sen tukevammin kiinni on siinä 198 x 48 rungossa kun käytetään kuitenkin samoja ruuveja. Tuo höyrysulunpaikka on sinällään ainoa järkevä ja oikea paikka. Myöskin runko on ehdottomasti oltava ristikoolattu.
Höyrysulun paikka on Kastellissa valittu villakerrosten väliin siksi että saadaan rasioille ja putkille vedottomat asennukset. Lisäksi jalkalistoille on puuta joka paikassa alla. Miten tuo sulku tuossa toimii jääköön viisaampien pähkäiltäväksi.
Mutta tuo kipsilevyjuttu taisi hurahtaa sinulla yli hilseen. Jos katsot Kastellin rakenneleikkausta, huomaat että vaakarunkoon kipsilevyä asennettaessa jää levy ruuvaamatta koolausten välissä.
http://www.kastelli.fi/miksikastelli/miksiraktapa_rl.php
Levyt tulisi kuitenkin kultakin sivultaan ruuvata max. 20 cm:n välein. Tätä otaksun näiden seiniin nojailijoiden ajaneen takaa.
http://www.gyproc.fi/newpdf/pien2002.pdf
Ruuveja väännellään reunoille tiheämpään (150-200mm) kuin levyn keskelle (200-300mm).
Täytyy kyllä olla sumopainia luokan kaveri jos GEK13 k600 seinä notkuu... tai sitten runko on jotain muuta kuin mitä pitäisi.
Noo tuosta höyrynsulun paikasta vois olla toistakin mieltä ja ei se tuolla välissä mitään muhi kun kastepiste jää vielä sulun ulkopuolelle .. paremmin se siellä välissä säilyy ehjänäkin ja ajaa asiansa myös paremmin !
Juu, levy jää tosiaan kiinnittämättä, kun sen alla ei ole mitään muuta kuin 50 mm villaa. Minustakin on järkevää kiinnittää kipsilevy siten, että sitä ei kiinnitetä. Etenkään levyn reunoissa (liitoskohdissa) ei kiinnitystä tarvita... ja tapetin pysyy niin hyvin, että...
Jalkalistojen kiinnitykseen on kunnon rakenteessa samanlainen runkopuu alaosassa kuin pystyrunkokin. Sopii kiinnittää jalkalistat vaikka järeämmilläkin ruuveilla...
Jos sitä höyrynsulkua vedetään enemmän ja enemmän ulkoseinään päin, niin miksei sitten kerralla laiteta sitä paneelin alle yhdistetyksi tuulensuojaksi ja höyrynsuluksi :)
gyproklevyjen saumaan voi laittaa vanerilevysuikaleet taakse ja ruuvata gyprokit niihin kiinni hyvin pysyy
vaneeria pitää laittaa, niin pannahan saman tien kokonaisia levyjä. Ei tarvi enää kipsilevyäkään, sano. Vaakakoolinkien väliinkö muuten suikkuja ajattelit ?!
itse laitoin noin 10cm leveät vanerisuikaleet kun epäilin seinän nojauskestävyyttä.Tuli muuten aika hyvä kun gyprok on erikoiskovaa.Muuten kastellin ongelma ei esiinny muutakuin ulkoseinillä.Että en lähtis koko seinää vanerilla levytteleen enkä talopaketin ostoratkaisua tekeen levyjen perusteella.
No ei varmasti notku rungon puolesta. Mutta kipsilevyjen sivusaumojen (siis ainut paikka mihin nyt saumaa yleensä tulee) TULEE OLLA YHTENÄINEN ALUSTA eli pystytolppa normaali järjellä ajateltuna. Ei mitään helvet rimpuloita vaakatasossa. Katsokaa vaikka oven vierestä kuinka mukavasti ne levyt vääntyy jos siellä on vaakaan ruuvattu kiinni.
Eipä riitä enää tänä päivänä ulkoseinän lämmöneristeen paksuudeksi pelkkä 200 mm käytettäessä mineraalivilloja (Parocin tai Isoverin tuotteita). Tarvitaan sen lisäksi joko ulkopuolinen tai sisäpuolinen lisäkoolaus. Sisäpuolisen koolauksen voi tehdä myös pystyyn "runkotolpan selkään", jos vaakakoolaus "hirvittää" kipsilevyjen saumojen kohdalta.
Nyt on kyllä pakko todeta, että kaikenlaista paskaa sitä täällä sepitetään. Itse olen asentanut kipsilevyjä vaakakoolattuun seinään pystyyn, eikä levyjen pystysaumoista ole aiheutunut ongelmaa vaakakoolauksen ollessa K600. Varsinkin kun kipsilevy saumataan niin levytys toimii yhtenäisenä pintana. Tosin ihan pieniä kapeita levynsuikaleita ei kannata seinään asentaa, vaan esim. nurkkaan tultaessa kannattaa edellistä täyttä levyä hieman kaventaa jolloin viimeinen levy jää ainakin leveämmäksi kuin 500 mm.
Höyrynsulun paikka on mielestäni siellä runkotolpan ja vaakakoolauksen välissä (kuten Kastellissa), koska tällöin sähkö yms asennukset saadaan höyrynsulkumuovin sisäpuolelle eikä esim. sähkörasian kohdalla tarvitse puhkoa höyrynsulkumuovia. Myöskin taulujen kiinnittämisestä seinälle ei synny höyrynsulkumuoviin reikiä kun muovi on 60 mm sisäseinälevystä seinän sisään. Nykykäsityksen mukaan höyrynsulkumuovin tiiviys on yksi oleellisista seikoista rakennuksen energiatehokkuuden kannalta. Aikoinaan pidettiin nyrkkisääntönä, että jos höyrynsulkumuovin sisäpuolinen eristys ei ylitä 1/3 sen ulkopuolisesta eristevahvuudesta niin kosteusongelmia ei pitäisi tulla. Tällainen rakenne oli Kastellillakin vielä viime vuoteen 2009 saakka, siis runko 48x147, höyrynsulkumuovi ja vaakakoolaus 47x47 K600. Nykyisin runko on 2010 määräysten mukaisesti 48x197, höyrynsulkumuovi ja vaakakoolaus 47x47.
Enemmän olisin huolissani puutteellisesti tiivistetyn höyrynsulkumuovin reikien aiheuttamista kosteusongelmista, joita syntyy kun sisäilma pääsee virtaamaan eristekerroksiin ja tiivistymään rakenteen ulkopintaan. Ja tällaisia vuotokohtiahan talossa on, jos ilmanvuotoluku viipottaa arvoa 1 tai enemmän...
Taitaa tosiaan kaikilla olla k600, johten siitä että villat on tehty k600 runkoa varten. Jos seinässä käytetään erikoiskovaa kipsilevyä, niin ainakin minun mielestäni k600 tuntuu kyllä riittävän jäykältä. Katossa taas k400 on sopiva, kun kipsilevy on tavallista.
myös muillakin leveyksillä, joten ei runkojako ihan villaleveyksistä johdu. Ehkä lähempänä totuutta on esim. puurungon jäykistys yms. seikat (voidaan käyttää seinälevyjä ko. tarkoitukseen). Seinälevyt ovat pääsääntöisesti 1200 mm leveitä joten k600 runkojako sopii siltäkin puolelta hyvin(kosteiden tilojen osalla k400). Löytyy tosin Ergo-seinäjärjestelmä, jossa teräsranka k900 ja gyproclevy 900 mm leveä, mutta se on jo sitten toinen juttu.
Itse yritin ostaa jotain iv-kanaviin tarkoitettua villaa, jota Ssover sivuillaan tarkoitukseen mainosti, mutta yllätys yllätys. Yksikään tukkuri ei pidä sitä varastossaan, kun ei sitä Suomessa kukaan käytä. IV-suunnittelija oli hieman ihmeissään, kun oli sitä jo vuosikaudet kuviinsa määritellyt...
Ostin kaupasta nauloja ja tungin ne perseeseen onko se normaalia?
Mikäli perse oli omasi, niin vastaus on kielteinen.