Oletteko tulleet ajatelleeksi, että kuin varsinkin kiihkouskovaisuus ja ahdasmielisyys uskonasioissa tarttuu lapsiin ja välittyy taas heidän myötä heidän lapsilleen? Suvussa ahdasmielisyys laajenee pitkin poikin mummosta ja vaarista vanhempien lisäksi lapsen lapsen lapsen lapseen? Näin se ahdasmielisyys vaan juurtuu yhä syvemmälle, koska ahdasmieliset ja kiihkoilijat ovat itse hyvin neuroottisia omassa uskomisessaan ja ovat oppineet, että pitää ahdasmielisesti vaatien uskonnollisesti kasvattaa lapset pelkäämään ja kunnioittamaan samoja asioita, kuin hekin vanhempana pelkäävät.
Ahdasmieliset eivät jaksa kuunnella lastensa uskonasioiden kyseenalaistamisia, eivät salli mitään mikä vähänkin on heidän mielestään syntiä. Lapset ja nuoret oppivat suorittaman uskoaan teoilla, teot kertovat heille milloin he ovat oikeita uskovaisia ja milloin ovat Jumalan valtakunnan reunoilla.
Hoitokokouksissa tuli lukematon määrä kaikkia uusia syntejä, joista ahdasmielisimmät pitävät vieläkin kiinni.
Ahdasmielisimmät eivät anna lapsen ja nuoren pohtia vapaasti suhdettaan vl-herätysliikkeeseen, vaan usein pakottavat käymään seuroissa ja loukkaantuvat verisesti, jos nuori hylkää vl-uskon.
Vanhemmat syyttävät lastansa, koska tämä jätti heidän uskonjoukkonsa, syyttelytkin jättävät jälkensä. Luultavasti nämä vanhemmat häpeävät jokaista, joka ei nöyrry heidän johtajistonsa vallan alle. Ehkäpä he haluaisivat itsekin elää rennommin ja, mutta ovat niin aivopestyjä uskomaan että helvettiin menee, jos ei ole niin mahdottoman jyrkkä.
Seurakunta jumalana -näkemys on varmaankin tyypillistä ahdasmielisimmille, hyvin vaativille uskoaan enemmänkin suorittaville kuin uskossa oleville.
Miksi näillä ahdasmielisillä on niin paha olla omassa uskossaan, miksi he ovat niin rajoittuneita? Miksi he pelkäävät?
Mielipiteitä ja kokemuksia?
Ahdasmieliset eivät jaksa kuunnella lastensa uskonasioiden kyseenalaistamisia, eivät salli mitään mikä vähänkin on heidän mielestään syntiä. Lapset ja nuoret oppivat suorittaman uskoaan teoilla, teot kertovat heille milloin he ovat oikeita uskovaisia ja milloin ovat Jumalan valtakunnan reunoilla.
Hoitokokouksissa tuli lukematon määrä kaikkia uusia syntejä, joista ahdasmielisimmät pitävät vieläkin kiinni.
Ahdasmielisimmät eivät anna lapsen ja nuoren pohtia vapaasti suhdettaan vl-herätysliikkeeseen, vaan usein pakottavat käymään seuroissa ja loukkaantuvat verisesti, jos nuori hylkää vl-uskon.
Vanhemmat syyttävät lastansa, koska tämä jätti heidän uskonjoukkonsa, syyttelytkin jättävät jälkensä. Luultavasti nämä vanhemmat häpeävät jokaista, joka ei nöyrry heidän johtajistonsa vallan alle. Ehkäpä he haluaisivat itsekin elää rennommin ja, mutta ovat niin aivopestyjä uskomaan että helvettiin menee, jos ei ole niin mahdottoman jyrkkä.
Seurakunta jumalana -näkemys on varmaankin tyypillistä ahdasmielisimmille, hyvin vaativille uskoaan enemmänkin suorittaville kuin uskossa oleville.
Miksi näillä ahdasmielisillä on niin paha olla omassa uskossaan, miksi he ovat niin rajoittuneita? Miksi he pelkäävät?
Mielipiteitä ja kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
sydäntäsi.
Jossakin määrin olen samaa mieltä kanssasi. Itseä hirvittää, kun pitäisi kieltää pientä elämänriemussa kylpevää lasta esim. tanssimasta (eihän se nyt "tanssia" ole vielä tuon ikäisellä) rytmikkäiden lastenlaulujen tahdissa. Moni muu ns. vl-sääntö tuntuu vaikealle opettaa lapselle, koska ne tuntuvat itsestäkin niin ahdistaville. En haluaisi missään tapauksessa lapseni olevan yksi niistä "me päästään taivaaseen, te ette.."-lällättelijöistä. Kuitenkin pyhäkoulussa ym. ry:n toiminnassa lapset oppivat tällaista suhtautumista em. asioita kohtaan.
niin. lasten lailla tulisi uskoa! mitä ne lapset ovat? eivät he jostain asioista syntiä tekisi ei, eivät he sitä sanoisi synniksi!
Esim. tanssi on ihmisillä verissä, ei se ole syntiä, jonkun ihmisen omaa keksintöään jolla harhauttaa ihmisiä väärään uskoon.
Ihan kauheeta!!!
Lapsista meidän tulee ottaa mallia, ei aikuisista!!!!
nimimerkin kanssa.
Olen huomannut, että jo hyvin nuorella lapsella, eli heti kun hän ei vielä edes osaa kunnolla seisoa, on jo "rytmitaju".
Sellainen pieni lapsi saattaa iloisesti alkaa nyökyttää tai notkistella polviaan kuullessaan rytmikästä musiikkia.
Tilanteeseen kuuluu myös se, että lapsi myös nauraa iloisesti.
Täytyisikö heiltä pieniltä viattomilta se huvi kieltää kovin sanoin?
Kirj: Kuuden lapsen isä.
Aivan, olen miettinyt ihan samaa. Raamatun "aikoihin" ihmiset myös tanssivat ja iloitsivat Jumalasta.
Miksi se on nykyään kielletty??
Ihmettelen suuresti!
Lestadiuskin on voinut mennä harhaan tuossa asiassa!?
Eihän hän ollut kuin jumala, hän oli kuin ihminen!!!?
Tuli tuosta pienen lapsen "tanssimisesta" ajatuksia... Tarviiko sitä kieltää. Tiedän kyllä entisenä vl:nä mihin aikuisten kohdalla tuo tanssikielto perustuu, mutta eihän pienen lapsen kohdalla tosiaankaan ole samat syyt (seksuaalisten himojen herääminen)! Ylipäänsä totean, että onhan tanssiminen kuulunut ihmisten (uskovaistenkin!!) elämään jo vaikkapa Jeesuksen elinaikana...