minulta järjen. Tätä on nyt kestänyt runsaan vuoden. Käyn töissä, harrastan ja muun vapaa-ajan roikun netissä. Perhe ja ystävät jäävät vaille huomiota, viikonloppuja en suunnittele, kaikki muu elämä on jäänyt. Miten järki oikeasti voi poistua ennen liian järkevän ihmisen päästä?
Ihastuminen
taisi viedä
121252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kolahtaa niin noin käy :D
Olet vaan ollut järjellinen liian kauan.
Samaa rataa mennään täälläkin :D
jokin epidemia tai peräti salaliitto..?!
Itsellä takana moista vähäsen alle 1½ vuotta, eikä mitään "pelkoa", että olisi ohi menossa... Kurkutkin unohtui säilöä... :-) Pöhkö olo, seestä ja sumua vuoronperään...
Ihmettelen vain, että koskas tällaista mahdoin tilata..?!
ihquja ;)
Minäkin kävin viime viikolla Prismasta ostamassa 4 megapurkkia Sauvon viipalekurkkuja. En tiedä unohdinko, en tainnut edes yrittää, tehdä niitä itse.
määrin jopa kuvittelin kasvattaneenikin niitä kurkkuja kesän aikana - mut sit tuli taas jokin "katko" ja osa kasvoi yli ja loput vaan unohtui...
Kauhea vaiva aikuisella ihmisellä tällanen harvapäisyys... Menee piilomainonnaks - mut onneks on sauvolaiset kurkut hyviä..!
keittelemättä,kasvimaa hoitamatta ja ties mitä vielä muutakin.Kyllä aikuinen voi olla pöllö..
sekin sit - viime kesän marjat keitin pakkasesta vasta tänä kesänä... Kun pääsi unohtumaan... :-)
Tää on vielä pahempaa kuin vesirokko parikymppisenä - siihen ei sentään liity mitään "psykoosia"...
jonkinlaista lamaantumista, mutta pakotin itseni siitä pois. Nyt moni tuskallinen asia on myös eteenpäin ajava voima.
Ystävät ja perhe kannattaa pitää mielessä, jo oman itsesi vuoksi. Ryhdy suunnittelemaan, usko pois, se keventää (netti ei).
joskus ollut jonkinlainen suunnittelija ammatiltanikin, hm..., pitänee miettiä.
Netin vaarat olen kyllä itsekin havainnut, virtuaaliseuraa löytyy joka tuutista, siis täältäkin.
Ihastuminen on jotenkin niin outoa, halu nähdä toista ihmistä on todella vahva, vaikka järki sanoisikin aivan toista. Minä ja ihastukseni törmäilemme toisiimme siis saman harrastuksen parissa aina välillä.
Vertaus lamaantumiseen on oikeastaan tosi hyvä, aivot pystyvät keskittymään täydellisesti vain yhteen asiaan, tällä hetkellä kaikki pyörii ihastuksen ympärillä.
Minä taidan kuitenkin olla niin vahva, että selvitän tämän asian hänen kanssaan vielä kunnolla tai ainakin tutustun häneen paremmin. Hän kun taitaa ajatella, että asiat on jo ok, tai tiedä sitten. Eipä hänkään pysty silmiään minusta poissa pitämään, no pientä sanailua on nyt sentään tullut peliin, entisen suuren hiljaisuuden tilalle.
Mulla ei ole ollut voimakasta halua nähdä toista, on ollut helpottavaa olla näkemättä. Tutustu paremmin, voit löytää uuden näkökulman. Monesti puolituntemattaoman ihmisen kuvittelee mielessään juuri sopivaksi, vaikka todellisuus olisi jotain muuta.
vain nähdään yhteisen harrastuksen parissa. Harrastukseni antaa niin paljon muuhun elämääni, etten aio sitä tämän takia lopettaa.
Luulen, että joskus on hyväkin vaan kuvitella tuo täydellinen ihminen rinnalle, harmi vaan että elämä samalla muuttuu mielikuvituselämäksi.
Ehkä minulla on menossa myös yhdenlainen ikäkriisi, koen muissakin asioissa voimakasta muutoksen tarvetta, vaikka samalla olenkin täysin lamaantunut.
Vitsi, miksi oot niin herkku ja järkein veit?
käy niin kuin mulla... Vuosien pinnallisen tuttavuuden jälkeen kävi niin, että tutustuin toisen luonteeseen paremmin - ja toinen on vielä mahtavampi persoona kuin uskalsin toivoakaan..!
tavalla Olen ollut pari vuotta ikäänkuin koomassa ajatusteni vankina. Mitään en tahdo saada enää aikaiseksi. Kaikki muu on kuin pakkopullaa. Pitäs varmaan kiikuttaa tää kone lähimpään roskikseen.. ja anoa jostain selväjärkisempiä aivoja hyytyneiden tilalle. Ja vain erään.........takia.